Nukkuvat ja liikkuvat vaalien ratkaisijat

Anonyymi-ap kirjoitti:

Vaalien anatomia: Asiantuntijat kertovat, mikä ratkaisi lopputuloksen
Kokoomuksen linja vetosi äänestäjiin, professori arvioi.

– Jos ajattelemme vaalien suurinta puoluetta kokoomusta, niin vero- ja talouspolitiikka olivat varmasti ratkaisevia teemoja näissä vaaleissa. Ylipäätään Petteri Orpon työlinja oli johdonmukainen. Hän painotti sitä, että suomalaiset on saatava töihin ja verotuksen on oltava sellaista, että työllä voi elää ja vastaavasti tuista voitaisiin leikata, Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund sanoo Verkkouutisille.

– Tämä on sellaista oikeistolaista politiikkaa, joka näyttää purreen hyvin porvarillisesti ajatteleviin äänestäjiin. Tämä oli kokoomukselle selkeä voitto. SDP menestyi siitä huolimatta, että se oli pääministeripuolue niin hyvin kuin se menestyi, koska se oli selkeä vaihtoehto kokoomukselle, hän jatkaa.

Grönlundin mukaan nämä kaksi menevät selkeästi perinteiseen jakoon oikeiston ja vasemmiston välillä. Perussuomalaisten vaalivoittoa on vaikeampi selittää samoilla argumenteilla kuin kahden edellä mainitun.

– Perussuomalaisten vaalimenestyksessä on osaltaan kyse tyytymättömyydestä poliittiseen eliittiin. Siellähän on kuitenkin taustalla poliittinen protestipuolue. Kannattajien joukossa voi olla ajatus, että puolue on kansan puolella eliittiä vastaan, Kimmo Grönlund arvioi.

– Ilmastotoimien myöhästäminen, kehitysavun pienentäminen ja EU-skeptisyys ovat varmasti tekijöitä, jotka perussuomalaisia äänestäneet ovat kokeneet omikseen.

Viestintätoimisto Ellun kanojen johtaja Jukka Manninen näkee yhden syyn, jolla puolue sai paljon liikkuvia äänestäjiä taakseen. Perinteiset puolueet eivät käytä sosiaalista mediaa yhtä taitavasti hyväkseen kuin perussuomalaiset.

– Se tuo heille ääniharavia sellaisissa vaaleissa, joissa on paljon liikkuvia äänestäjiä. Ääniharavoiden lukumäärä korreloi vahvasti sen kanssa, kuinka hyvin puolue onnistuu houkuttelemaan liikkuvia äänestäjiä, Manninen sanoo.

– Ääniharavana voi pitää sellaista henkilöä, joka saa yli 10 000 ääntä, ja heitä perussuomalaisilla on paljon. Vertailun vuoksi vaalien selkeällä häviäjällä, keskustalla on Antti Kaikkonen ainoa yli 10 000 ääntä saanut. Hän sai 12 000 ääntä Uudellamaalla.

Perussuomalaiset pärjäsivät erityisesti pienemmillä alueilla, mutta SDP ja Kokoomus saivat menestystä suurissa kaupungeissa. Kokoomuksella oli koko valtakunnan tasolla kahdeksan ääniharavaa, SDP:llä kuusi ja perussuomalaisilla peräti yhdeksän.

Jos asiaa tarkastellaan vaalipiireittäin, niin perussuomalaiset ehdokkaat menestyivät paremmin kuin muut. Vaalipiireissään perussuomalaiset olivat suurimpia ääniharavia kuudella eri alueella. Kokoomus ja demarit olivat kahdella alueella suurimmat ääniharavat.

Tappion kokeneista puolueista vasemmistoliitolla oli keskustan ohella kaksi ääniharavaa. Kitkerän vaalitappion kokeneilla vihreillä ei ollut yhtään yli 10 000 ääntä saanutta ehdokasta.

Perussuomalaisilla paljon liikkuvia, SDP:n äänet tulivat vasemmalta

– Vaalien tulos oli hyvin tasainen. Onneksi nyt kävi niin, että paikkamäärältään suurin puolue sai myös suurimman osan äänistä, Kimmo Grönlund sanoo.

Kokoomus on ollut perinteisesti suurten kaupunkien puolue, ja sama trendi jatkui näissäkin vaaleissa. Kokoomus onnistui vakuuttamaan suurten kaupunkien väestön talouslinjallaan. Nukkuvien puolue oli jälleen koko Suomen suurin puolue näissäkin vaaleissa.

verkkouutiset.fi politiikka 8.4.2023

Kuuluitko hyvin nukkuviin vai liikkuvien puolueisiin vaaleissa?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä