Millä linnulla on mielestäsi kaunein lauluääni?
mielestäni kirjosieppo
mielestäni kirjosieppo
kaunein lauluääni?
Käpysorsa
181920
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kaikkien lintujen äänet...Vaikea erotella :)
Mutta ehkä iltahämärissä alkava satakielen kovaääninen luritus on muistojakin herättävä ja kaunis ääni.
On oma suosikkini, niukasti perässä laulurastas.
Jostain syystä en ole koskaan digannut satakieltä, sen ääni on jotenkin kova ja mekaaninen.
Kuunneltuani päivän kirjosiepon yksitoikkoista säettä se ei minulta juuri sympatioita saa.
Kuikkan huudot ja rupattelu kesäiltaltana tyynellä järvellä on kans aika hieno elämys.
Eipä äkkiseltään tullut mieleen mustarastas, joka kyllä livertelee mitä kauneimmat soinnut!
Kieltämättä satakielellä on vähän "yksitoikkoinen" laulu (kuten kaikilla linnuilla), mutta se tuo aina kesän mieleen, varsinkin nyt, kun se on meidän talon läheltä jo hävinnyt laulamasta :( Satakieli kyllä lisäili aina kivoja sointuja lauluunsa, joita oli mielenkiintoista seurata iltaisin, kun uni ei tullut. Satakieli jäi muutenkin mieleen, kun muut linnut hämärissä vähän hiljeni, niin silloin alkoi satakielen "aika".
tänä aamuna kirjolohestamassa keskiruotsissa.Aamun valjetessa kaksi kuikkaa rupatteli niinkuin mainitsit pienellä metsälammella.Itselleni merkitsee niitten pelkkä olemassaolo jo paljon.Erikoista oli että juuri tällä lammella ne ovat tottuneet kalastajiin.On erikoinen tunne kun saa seurata niitä 20 metrin päästä.Kun kävelin pitkin rantaa niitten ohitse tekivät itsensä mahdollisimman matalaksi painamalla päänkin aivan vedenpintaan.Enemmänkin vaistonvaraisesti kuin pelosta,koska eivät tosiaankaan millään tavalla näyttäneet arkuuttaan,vaikka menin noinkin läheltä ohi.Sihtailivat vain vedenalaista elämää.Ilahduttavaa on että kuikat vaikuttais olevan myös lisääntymään päin.Melkein jokaisella lammilla oli pari uimassa.
Kyllähän äänikin on ihan kuultavaa mutta tunne tuo siihen ehkä lisä hohtoa.
on punarinnan laulu. Pajulintuun olen myös viehättänyt - vaikka onkin hieman surumielinen.
Kerttusilla (ryti-luhta-viita) on erinomaisen vaihteleva ja eksoottinen laulu, samoinkuin kultarinnalla, joka selvästi pienempänä lintuna saa lisäpisteitä hennosta, mutta erinomaisen solisevasta ja lennokkaasta laulustaan.
Mustarastas saanee myös paikan kärkiviisikosta, sillä sen parhaaseen lauluaikaan ei muita laulajia ole ja siitä onkin tullut eräänlainen kevään ja tulevan kesän airut.
Miksi niistä pitäisi tehdä rankinglistaa? Kauneus lienee kuulijan kokemustaustassa. Tulee muistoja entisistä asuinpaikoista tai tärkeistä elämänvaiheista. Minulla on erottelematon suosikkiryhmä: Punarinta, kirjosieppo, mustapääkerttu, lehtokerttu, mustarastas, Leppälintu (ah!),lehtokurppa ja kuikka. Listahan kasvaisi loputtomiin.
mustarastas.Sitten pajulintu.
Olen vakaasti päättänyt kuoriutua seuraavaan elämääni mustarastaana ja aion kiltisti syödä pari kiloa matoja saadakseni tuon linnun taivaallisen lauluäänen.
Jos emolle käy vanhanaikainen, lupaan laulaa kuitenkin "Kukkuu, kukkuu, kukkuu" niin kauniisti, kuin osaan.
RÖH~
Kauneimmasta en tiedä, mutta vaikuttavin ääni on mielestäni palokärjellä. Syvä, tumma huuto.
kaulushaikara?Siinä vasta syvä ääni.
Aivan ystäväni, niinhän miekin sanoin.:)
kun matkit minua.
...matkinut, en vain lukenut kaikkia ensin.:)
ymmärsin kyllä.Annetaan anteeksi.
en tiedä, oisiko tämä miun suosikkini niin kovin laulua, mutta mie rakastan kaulushaikaran puhallusta.:)
Sen ääni on kuin pirut melskais järvellä.
Ehdottomasti viitakerttusella. Sen laulusta löytyy tuhottomasti hyviä, kottaraisen repertuaaria eksoottisempia matkintoja ja laulu on muutenkin rikasta ja monivivahteista. Sama pätee luhtakerttuseenkin, mutta viitakerttunen on luhtista paljon tyylitajuisempi; viitakerttunen ei sorru hillittömiin sekaviin kliimakseihin, vaan sen esitys etenee miellyttävän rauhallisesti, rastasmaisen jutustelevaan sävyyn.
Millään linnulla ei ole niin hyvää nyanssien tajua kuin viitakerttusella.
Rastaat ovat myös ihan kivoja mutta tenhoavat kunnolla vain varhain keväällä kun paremmat laulajat eivät ole vielä maisemissa. Satakielistäkin vain ensimmäiset jaksavat tosissaan säväyttää. Lehto- ja mustapääkerttuun ei kyllästy ikinä.