Liian kauan liikaa

ihmisiä esittämässä silloin oli, kun kaikkea muisteltiin jälkeen päin. Stalkkeri joka tunkeutui itselleen tuntemattoman lähelle toistuvasti sai aikaan pelkoa ja kauhun tunteita ja vahingoitti yksittäisne ihmisen elämää monin tavoin. Se että kertominen jatkui kauan vain lisäsi ahdistuksen ja pelon tunnetta. Ethän voinut tietää, mitä sinua seurannut ihminen sinusta halusi. Äänettömästi toimimalla hän vain vahvisti sitä tunnetta, että ehkä kyseessä oli jollain tavalla pakkomielteinen henkilö. Henkilö joka halusi sinun toimivan hänen vaatimustensa mukaisesti, mutta ei ymmärtänyt sitä että joka ikisellä ihmisellä on oma tahto ja omat haaveensa omaan elämään liittyen. Monen vuoden aikana sitä ei tuntunut ymmärtävän kukaan muukaan. Ne jotka tavallaan esittivät tiettyä henkilöä saivat aikaan sen tunteen, että stalkkeri on ikäänkuin kaikkialla. Oli sellaisia kausia, että sinusta tuntui ettei pystynyt edes hengittämään vapaasti missään. Mitään ei olisi koskaan saanut aloittaa lupaa kysymättä. Projekti oli alusta asti tuhoon tuomittu!