Mistähän johtuu

Stressi, väsymys, ahdistus, juopumus, halvaus, migreeni, kasvain, lääkitys...

Psykogeeninen änkytys ja muut hankitut epäorgaaniset puhe- ja kielihäiriöt
Laurence M. Binder, Jack Spector , James R. Youngjohn
Archives of Clinical Neuropsychology , osa 27, numero 5, elokuu 2012, sivut 557–568, https://doi.org/10.1093/arclin/acs051
https://academic.oup.com/acn/article/27/5/557/4438

On olemassa myös vierasaksenttioireyhtymä https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnhum.2016.00168/full

Joo, voi olla psyykkistä eikä elimellistä


Psykogeeninen puhehäiriö – tapausraportti
Agnieszka Koźmin-Burzyńska 1, Agnieszka Bratek , Karolina Zawada , Krzysztof Krysta , Irena Krupka-Matuszczyk

Abstrakti
Tausta: Konversio (dissosiatiivinen) häiriö on psykiatrinen häiriö, jossa esiintyy somaattisia oireita tai puutteita ilman määritettävissä olevaa orgaanista syytä. Tämän häiriön etiologiaa ei vielä täysin ymmärretä. Tyypillisimpiä esityksiä ovat: pseudosensoriset oireyhtymät, pseudokohtaukset, psykogeeniset liikehäiriöt ja pseudohalvaus.

Psykogeeninen puhehäiriö on harvinainen konversio- (dissosiatiivisen) häiriön muoto. Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena on täydentää tietoa tästä aiheesta.

Aihe ja menetelmät: Artikkeli esittelee tapauksen 50-vuotiaasta naisesta, jolle kehittyi psykogeeninen puhehäiriö sen jälkeen, kun hänet on alennettu työssä. Havaittujen oireiden orgaanisen taustan poissulkemisen jälkeen todettiin konversiohäiriö (dissosiatiivinen) diagnoosi ja otettiin käyttöön asianmukainen hoito osaston kykyjen puitteissa.

Tulokset: Esitettyjen oireiden osittainen remissio saavutettiin psykofarmakoterapian ja psykoterapian tuloksena.


Johtopäätökset: Ennen konversion (dissosiatiivisen) häiriön diagnoosin ilmoittamista havaittujen oireiden mahdolliset somaattiset syyt tulee sulkea pois. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tämän tapauksen psykologisen ja perhekontekstin tutkimisen tärkeyteen ja potilaan vaikeuksiin ymmärtää ja hyväksyä, että psykogeeninen tekijä saattaa laukaista aiheuttamat oireet.

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26417806/

Elimellistä syyt on aina ensin suljettava pois.

Kun potilaat eivät osaa kertoa, mikä heitä vaivaa – mahdottomuus kommunikoida konversiohäiriöstä kärsivien potilaiden kanssa

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18214209/

Menee aika monimutkaiseksi.....


EI-NEUROGEENISET KIELIHÄiri9t
Mario F. Mendez , MD, Ph.D.

Abstrakti

Harvat julkaisut käsittelevät ei-neurogeenisiä kielihäiriöitä (NNLD), jotka eroavat psykogeenisista puhehäiriöistä, kuten psykogeenisesta dysfoniasta tai pätkimisestä. NNLD:t ovat kielen muutoksia, jotka johtuvat psykosomaattisista huolenaiheista, muuntumishäiriöstä, psykiatrisista häiriöistä tai muista psykologisista syistä.

---Ennen kuin määritellään tietyt NNLD:t, on tärkeää erottaa ne psykogeenisista puhehäiriöistä. Puhe rajoittuu kielen äänelliseen ilmaisuun, kun taas kieleen voi liittyä muita menetelmiä, kuten kuullun ymmärtäminen ja kirjoittaminen.

Psykogeeniset puhehäiriöt ilmenevät dysfoniana, dysartriana tai artikulaatiovajeena, hankinnaisena änkytyksenä, puheen apraksiana ja poikkeavuuksina prosodiassa, mukaan lukien "vieraan aksenttioireyhtymän" (FAS) prosodiset näkökohdat (1 ) .

Funktionaalinen dysfonia viittaa ei-neurogeeniseen äänen menettämiseen tai muutoksiin (korkeus, äänenvoimakkuus, laatu) ( 2 ). Dysartria ilmenee puheen artikulaatiovajeena, ja jos se on psykogeeninen, siihen liittyy usein labiaalisia konsonantteja ("l", "r") tai suhteellisen eristettyä hypernasaalisuutta ( 1) .).

Psykogeenistä änkytystä, toisin kuin neurogeenista änkytystä, esiintyy puheeseen liittyvien piirteiden puuttuessa, kuten dysartria tai puheen apraksia ( 1 3 ), joten FAS voi olla NNLD, ja sitä käsitellään tarkemmin tässä katsauksessa.). Puheen apraksia vaikuttaa puheen motoriseen suunnitteluun heikentyneen aloituksen ja vääristyneen artikulaatiolla. Lopuksi, FAS on ensisijaisesti prosodian tai puheen rytmin ja ajoituksen häiriö; Joillakin FAS-potilailla on kuitenkin muutoksia kieliopissaan (

Sen lisäksi, että NNLD:t erotetaan puhehäiriöistä, kuten dysfoniasta ja pätkimisestä, ensimmäinen askel NNLD:iden tunnistamisessa on erottaa ne neurogeenisistä kielihäiriöiden syistä. Tämä edellyttää systemaattista kielen sujuvuuden ja yleisen ymmärrettävyyden, ymmärtämisen, nimeämisen ja sanankäytön muutosten tarkastelua. Normaali sujuvuus sisältää normaalin määrän (sanoja minuutissa, lauseen pituus), virtauksen (ei epäröintiä tai vaivaa sanan etsimisessä) ja kieliopin (kielioppisanojen tai sanan osien syntaksi ja läsnäolo) (katsoTaulukko 2). Kuunneltuaan sujuvuutta ja muuttunutta sanankäyttöä tutkija testaa ymmärtämistä yksinkertaisilla ja monimutkaisilla komennoilla, esitettyjen kohteiden ristiriitaisella nimeämisellä ja monimutkaisten lauseiden toistolla. Tutkija voi epäillä NNLD:tä, jos tämä kielitutkimus ja muu neurologinen arviointi eivät sovi tyypilliseen neurogeenisen afasiaan tai kielihäiriöön.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5748000/