Tuli tuosta Hesarin mainosaloituksesta mieleen, että saahan sitä ihminen haaveilla mistä vaan. Oli sitten sinkku tai ei, vanhempi tai nuorempi, ite joko tikissä tai sitten ei.
Minusta haaveilu on hienoa hommaa.
Kyllä kaikki täysjärkiset ymmärtää että haaveet hyvin harvoin toteutuu sellaisenaan. Vai kuinka monella täällä on esim. haaveidensa auto, työkone tms?
Minäkin aina haaveilen tuliterästä kubotasta kaikilla hienouksilla, silti mulla on vanhempaa japanilaista/ruotsalaista kalustoa jota pitää aina rassailla että pysyy käyttökunnossa. Samahan se on muorin kanssa.
Kyllä minä niistä uusista Kubotoista silti videoita kattelen.
-keinovaginamies-
Haaveet vs. todellisuus
Anonyymi-ap
39
84
Vastaukset
- Anonyymi
No mulla on haaveideni auto ja moottoripyöränkin ostin juurikin haaveeni mukaan. Kotikin tuli aikoinaan ostettua haaveideni mukaan.
Mulla on taipumusta kai haaveilla realistisista asioista, mitkä voin saavuttaakin?
Paitsi se eurojackpotin päävoitto. 😄
Cool❄️- Anonyymi
Aikoinaan, kun ihastuin mieheeni ajattelin, ettei mulla ole mitään mahkuja noin nuoreen, komeaan ja fiksuun mieheen. Hän haluaa kuitenkin, nuoremman, hoikemman, nätimmän ja älykkäämmän.
Ja kas, oli kuin olikin. Nyt meillä on kaksi ihanaa upeaa lastakin, munhan ei ikinä pitänyt lapsia muka saada edes. 😛
Cool❄️ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aikoinaan, kun ihastuin mieheeni ajattelin, ettei mulla ole mitään mahkuja noin nuoreen, komeaan ja fiksuun mieheen. Hän haluaa kuitenkin, nuoremman, hoikemman, nätimmän ja älykkäämmän.
Ja kas, oli kuin olikin. Nyt meillä on kaksi ihanaa upeaa lastakin, munhan ei ikinä pitänyt lapsia muka saada edes. 😛
Cool❄️Toteutui siis se lapsihaavekin sitten miehen myötä. 🙂
Cool❄️ - Anonyymi
Minä tietoisesti jarruttelen haaveiden toteuttamisessa.
Aina kun jonkin haaveen toteuttaa esim. näissä materia-asioissa, niin heti kohta huomaa että tähänkin hommaan liittyy realismia. Eli kohta kohde alkaa huutamaan työtä, rahaa tai muuta panosta.
Eli monissa asioissa on parasta jäädä lillumaan haaveisiinsa :)
-keinovaginamies- - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä tietoisesti jarruttelen haaveiden toteuttamisessa.
Aina kun jonkin haaveen toteuttaa esim. näissä materia-asioissa, niin heti kohta huomaa että tähänkin hommaan liittyy realismia. Eli kohta kohde alkaa huutamaan työtä, rahaa tai muuta panosta.
Eli monissa asioissa on parasta jäädä lillumaan haaveisiinsa :)
-keinovaginamies-Juu, jos haaveet on sellaisia kuitenkin epärealistisia jollain tapaa, niin niitten on hyvä jäädäkin haaveiksi. 🙂
Mulla ei ole oikeestaan itselläni mitään suuria haaveita. Suurin on se Espanjaan tai Kreikkaan talvikausiksi muuttaminen, joka sekin tulee toteutumaan vielä jossain mittakaavassa.
Muut haaveeni on arkisia, pihapiirin rakentelua haavekuvaa vastaaviksi, työllistyminen osa-aikaisesti kesät lomaillen.
Lapsilla on sitten omat haaveensa, kuten kumppanillakin. Koitan parhaani mukaan tukea heitä niiden saavuttamiseksi. Miehen talohaaveessa olin tukena minkä pystyin rahavaroin. Lasten haaveet selkiytyy heudän kasvaessa. 🙂
Cool❄️
Kyllä, minustakin haaveilu kertoo terveestä mielestä. 🙂 Kun maailma kaatuu ja ihminen putoaa polvilleen, haaveilu loppuu. - Ei tule mieleenkään odottaa mitään ihanaa sattuvan enää ikinä omalle kohdalle..
Sitten, kuin huomaamattaan, alkaa taas haaveilla. Ensin jostakin konkreettisesta, niin kuin vaikka ilmalämpöpumpusta. 😄
Sitten palaavat taas kenties jo välillä unohtuneet haaveet puilla lämmitettävästä paljusta omalla terassilla, uudesta autosta tai jopa uudesta rakkaudesta.
Kyllä parisuhteessakin ollen saa haaveilla, kun tekee sen puolisoaan kunnioittavalla tavalla ja kohdistaa mielellään haaveensa vähän epärealistisiin kohteisiin. 😉 Puolison ei ole kiva kuulla, että oma mies haaveilee vaikkapa työkaveristaan tai jopa naapurin Marjasta. - Sen sijaan, jos käydään yhdessä katsomassa burleskinäytöstä, niin naisella ei välttämättä ole mitään sitä vastaan, että miehen herännyt viriliteetti kohdistuu jälkeenpäin kotona juuri häneen. 😄 Silloin ei pidä antautua minkään mustasukkaisuuden valtaan toisen ajatuksista, vaan ainoastaan nauttia. 👍- Anonyymi
Eiks vois mieluummin käydä kattoo chippendalesia?
Anonyymi kirjoitti:
Eiks vois mieluummin käydä kattoo chippendalesia?
Minulla on kaapit täynnä Chippendaleja.
Aina silloin tällöin otan ne toki käyttöön ja puhdistan hellästi, että niitä on mukavempi laittaa suuhunsakin 😉
Jos tarkoitit Scandinavian Hunkseja, niin luonnollisesti hekin sopivat silmääni, mutta keikkailevat valitettavan harvoin, ainakaan Tampereella. - Puolison kanssa katsottuna burleskinäytösellä oli häneen toivomani, edellä kuvatun kaltainen vaikutus ja niitä näytöksiäkin löytyi aina silloin tällöin. 👍- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eiks vois mieluummin käydä kattoo chippendalesia?
Sivusta totean, että jos tarkoitat Hunkseja tmv. niin minusta he ovat etovia. Itselleni ne muutamat kerrat, kun mut on aikalailla väkipakolla tuollaisiin raahattu. ovat iheuttaneet ihan päinvastaisen reaktion. En ikinä huolisi yhtään sellaista miestä. Eivät ole lainkaan minun makuuni sopivia.
Anonyymi kirjoitti:
Sivusta totean, että jos tarkoitat Hunkseja tmv. niin minusta he ovat etovia. Itselleni ne muutamat kerrat, kun mut on aikalailla väkipakolla tuollaisiin raahattu. ovat iheuttaneet ihan päinvastaisen reaktion. En ikinä huolisi yhtään sellaista miestä. Eivät ole lainkaan minun makuuni sopivia.
Minusta tuntuu, että aika monet käyvätkin vain katsomassa, ilman yritystäkään saada omakseen.
Ja ihmisiä hekin lienevät. Tekevät työtään.
- Niin kuin viihdealan muutkin ihmiset.- Anonyymi
Xena-183 kirjoitti:
Minusta tuntuu, että aika monet käyvätkin vain katsomassa, ilman yritystäkään saada omakseen.
Ja ihmisiä hekin lienevät. Tekevät työtään.
- Niin kuin viihdealan muutkin ihmiset.Varmaankin. Tosin itse en tajua miksi haluasin katsoa jotain, mikä aiheuttaa minussa lähinnä inhoreaktion, jos reaktiota ollenkaan. Oletan siis, että kyllä valtaosa kai kuitenkin siitä näkemästään pitää.
Anonyymi kirjoitti:
Varmaankin. Tosin itse en tajua miksi haluasin katsoa jotain, mikä aiheuttaa minussa lähinnä inhoreaktion, jos reaktiota ollenkaan. Oletan siis, että kyllä valtaosa kai kuitenkin siitä näkemästään pitää.
Ei varmasti kannata ainakaan maksaa siitä, että katselisi jotakin sellaista mistä ei pidä, eikä edes kiinnosta. En minäkään katselisi jotakin golfia 🙂
- Anonyymi
Haaveiluhan on hyvä juttu, kunhan ei jää sen vangiksi. Minulle haaveet ovat eteenpäin ajava voima ja kannustin. Omat haaveeni ovat valtaosa suurinpiirten realistisia, mutt tietenkin kun asioista on vuosien varrella saavuttanut, niin osa tavoitteista on myös noussut.
Mä en voi ymmärtää joidenkin ihmisten ajatusta, että elä vain tässä hetkessä. Minusta se on kauhea ajatus. Tietenkin tästä hetkestä juuri tässä ja nyt pitää nauttia ja nautinkin, mutta jos minä lakkaisin haaveilemasta, niin voisin vaikka saman tien kuolla pois. Se olisi kamalaa elämää.- Anonyymi
Ja siis kyllä mä aikalailla olen saanut aina kaiken, mistä olen haaveillutkin. Jopa sellaisia asioita, josta ajattelin, etteivät ne olisi koskaan mahdollisia. Jonkun auton suhteen mulla tosin ei sen ihmeempiä haaveita ole koskaan ollutkaan. Riittää kun on hyvä ja toimiva ja turvallinen ja vie aina paikasta A paikaan B vaivattomasti. Haaveasunto taas on elänyt vuosin varrella ja varsinkin elämäntilanteen myötä. Nykyään en voisi edes kuvitella haluavani asua sellaisessa, jossa joskus halusin asua. Aika monta kertaa olen vuosien varrella ostanut asunnon, asunut siina ja rempannut sitä ja sitten myynyt pois, mutta onpahan jäänyt aina välistä vähän rahaakin käteen. Nykyinen vastaa aikalailla tämän hetken unelmaa, mutta voi se olla, että unelma tas joskus muuttuu.
Lapsia mun ei pitänyt koskaan saada, sain kuitenkin. Nykyinen työni oli vielä teininä tästä haaveillessani täyttä utopiaa, ei ollut kouluja Suomessa, eikä alan työpaikkoja, vaan tässä sitä nyt ollaan. Miehistä olen saanut aina ne, jotka olen halunnutkin, vaikkakaan se yhteiselo ei aina ole ollut kovin auvoista. Tietenkään elämä ei ole kaikin tavoin täydellistä, mutta en mä voi valittaa ja kyllä mä haaveeni olen hyvin toteuttanut. Se hetkessä eläminen tarkoittaa ainakin minulle sitä, ettei elä pelkästään "sitten kun" -elämää. - Eli että ei nauti elämästä juuri sillä hetkellä, vaan vasta "sitten kun" olen saavuttanut jotakin elämässäni tai olen saanut kodikseni kattohuoneiston merinäköalalla tai "sitten kun" olen eläkkeellä.
Toki haaveita saa ja pitääkin olla, kunhan niiden saavuttamatta jääminen ei estä elämästä täyttä ja onnellista elämää.- Anonyymi
Xena-183 kirjoitti:
Se hetkessä eläminen tarkoittaa ainakin minulle sitä, ettei elä pelkästään "sitten kun" -elämää. - Eli että ei nauti elämästä juuri sillä hetkellä, vaan vasta "sitten kun" olen saavuttanut jotakin elämässäni tai olen saanut kodikseni kattohuoneiston merinäköalalla tai "sitten kun" olen eläkkeellä.
Toki haaveita saa ja pitääkin olla, kunhan niiden saavuttamatta jääminen ei estä elämästä täyttä ja onnellista elämää.Aina monelle se tarkoittaa ihan muuta ja haaveilu on kielletty. Mä olen kuullut lukemattomat kerrat, että ei saisi haaveilla, vaan elää hetkessä, jopa tasan noilla sanoilla.
Anonyymi kirjoitti:
Aina monelle se tarkoittaa ihan muuta ja haaveilu on kielletty. Mä olen kuullut lukemattomat kerrat, että ei saisi haaveilla, vaan elää hetkessä, jopa tasan noilla sanoilla.
Jokaisella saa tietysti olla oma näkemyksensä asiasta. Minun näkemykseni tuosta "hetkessä elämisestä" on kuten edellä kerroin.
Minusta on väärin kieltää ketään haaveilemasta. Ja haaveensa saa tietenkin, niin halutessaan, kertoa toisillekin. Ainakin silloin, kun ne eivät suoraan pahoita toisen mieltä. - Siinä tapauksessa pitäisin haaveeni lähinnä yksityisinä. 🙂- Anonyymi
Xena-183 kirjoitti:
Se hetkessä eläminen tarkoittaa ainakin minulle sitä, ettei elä pelkästään "sitten kun" -elämää. - Eli että ei nauti elämästä juuri sillä hetkellä, vaan vasta "sitten kun" olen saavuttanut jotakin elämässäni tai olen saanut kodikseni kattohuoneiston merinäköalalla tai "sitten kun" olen eläkkeellä.
Toki haaveita saa ja pitääkin olla, kunhan niiden saavuttamatta jääminen ei estä elämästä täyttä ja onnellista elämää.Mulle haavetta kohti eteneminenkin on elämää, että sinällään en tajua edes tuota sinun näkökohtaasi. Vaan ei kaikkea tarvitse tajuta, eikä tajuamattomuus on dissaamista, vaan erolaisuutta, Mä en vaan tajua miten sinne kattohuoneistoon voisi koskaan päätyä, jos ei elä siinä välissä. Harvemmin ne jutut taivaasta tupsahtavat, kai. Tai ehkä oleellista on myös se minkä itse kukin kokee elämiseksi. Joillakin ihmisillä on minusta jotenkin hassu käsitys elämisestäkin. Että elämistä olisi vain joku jatkuva uusia elämysten ja kokemusten ilotulitus ja kaikki muu on elämän tuhlaamista (en siis tarkoita tällä sinua). Minulle "elämä" on paljon rauhallisempi ja vähäeleisempi kokemus.
Anonyymi kirjoitti:
Mulle haavetta kohti eteneminenkin on elämää, että sinällään en tajua edes tuota sinun näkökohtaasi. Vaan ei kaikkea tarvitse tajuta, eikä tajuamattomuus on dissaamista, vaan erolaisuutta, Mä en vaan tajua miten sinne kattohuoneistoon voisi koskaan päätyä, jos ei elä siinä välissä. Harvemmin ne jutut taivaasta tupsahtavat, kai. Tai ehkä oleellista on myös se minkä itse kukin kokee elämiseksi. Joillakin ihmisillä on minusta jotenkin hassu käsitys elämisestäkin. Että elämistä olisi vain joku jatkuva uusia elämysten ja kokemusten ilotulitus ja kaikki muu on elämän tuhlaamista (en siis tarkoita tällä sinua). Minulle "elämä" on paljon rauhallisempi ja vähäeleisempi kokemus.
Toistan itseäni ja korostan yksinkertaisesti tuota aiemmin kirjoittamaani: "..ei nauti elämästä juuri sillä hetkellä, vaan vasta "sitten kun"".
- Anonyymi
Xena-183 kirjoitti:
Toistan itseäni ja korostan yksinkertaisesti tuota aiemmin kirjoittamaani: "..ei nauti elämästä juuri sillä hetkellä, vaan vasta "sitten kun"".
En mä tule sitä ymmärtämään, kun minusta siinä välissäkin on pakko elää. Kuten sanottu, niin johtunee erilaisuudesta. En minä edes tajua miten elämään voisi elää nauttimatta siitä. Ei kokemusten ja kokemusmaailman täydellinen erilaisuus aukene selittämällä. Eikä sitä ole minusta mikään tarve edes yrittää selittää. Erilaisuuden voi myös vain hyväksyä. Mä olen varmaankin tietynasteinen hedonisti, vaikkakaan en sanan jyrkimmän tulkinnan mukaan. Se, että nauttii, on siis minulle elimellinen osa elämistä.
Anonyymi kirjoitti:
En mä tule sitä ymmärtämään, kun minusta siinä välissäkin on pakko elää. Kuten sanottu, niin johtunee erilaisuudesta. En minä edes tajua miten elämään voisi elää nauttimatta siitä. Ei kokemusten ja kokemusmaailman täydellinen erilaisuus aukene selittämällä. Eikä sitä ole minusta mikään tarve edes yrittää selittää. Erilaisuuden voi myös vain hyväksyä. Mä olen varmaankin tietynasteinen hedonisti, vaikkakaan en sanan jyrkimmän tulkinnan mukaan. Se, että nauttii, on siis minulle elimellinen osa elämistä.
Silloinhan tuo: "Mä olen kuullut lukemattomat kerrat, että ei saisi haaveilla, vaan elää hetkessä, jopa tasan noilla sanoilla." ei millään tavoin haittaa eikä kosketa sinua, jos kerran olet hedonisti, joka elää elämäänsä rauhallisesti ja vähäeleisesti 🙂
Kuten totesit, meillä on vain erilaisia käsityksiä siitä, mitä hetkessä eläminen tarkoittaa käytännössä.- Anonyymi
Xena-183 kirjoitti:
Silloinhan tuo: "Mä olen kuullut lukemattomat kerrat, että ei saisi haaveilla, vaan elää hetkessä, jopa tasan noilla sanoilla." ei millään tavoin haittaa eikä kosketa sinua, jos kerran olet hedonisti, joka elää elämäänsä rauhallisesti ja vähäeleisesti 🙂
Kuten totesit, meillä on vain erilaisia käsityksiä siitä, mitä hetkessä eläminen tarkoittaa käytännössä.En mä kai ole sanonnut sen minua koskettavankaan henkilökohtaisella tasolla. Minusta se on outoa, mutta maailma on täynnä kummallisia asioita. Valtaosa niistä ei ole ole minulle mitenkään ongelmallisia, kun en mä tosiaan koe, että men tarvitsisi kaikkea tajuta tai siinä hetkessä niihin kantaa ottaa. Yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos, koskettamatta mitään siinä välissä, on aika hyvin toimiva "tekniikka" noissa tilanteissa.
Anonyymi kirjoitti:
En mä kai ole sanonnut sen minua koskettavankaan henkilökohtaisella tasolla. Minusta se on outoa, mutta maailma on täynnä kummallisia asioita. Valtaosa niistä ei ole ole minulle mitenkään ongelmallisia, kun en mä tosiaan koe, että men tarvitsisi kaikkea tajuta tai siinä hetkessä niihin kantaa ottaa. Yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos, koskettamatta mitään siinä välissä, on aika hyvin toimiva "tekniikka" noissa tilanteissa.
Se on hyvinkin toimiva tekniikka 👍
- Anonyymi
Xena-183 kirjoitti:
Silloinhan tuo: "Mä olen kuullut lukemattomat kerrat, että ei saisi haaveilla, vaan elää hetkessä, jopa tasan noilla sanoilla." ei millään tavoin haittaa eikä kosketa sinua, jos kerran olet hedonisti, joka elää elämäänsä rauhallisesti ja vähäeleisesti 🙂
Kuten totesit, meillä on vain erilaisia käsityksiä siitä, mitä hetkessä eläminen tarkoittaa käytännössä.Rauhallinen ja vähäeleinen on tietenkin myös suhteellista. Noin yleisesti olen (kai) tuota, mutta innostuessani jostakin ihan kaikkea muuta. Enkä mä aina haaveitani ja varsinkaan niiden toteutumista piilossa pidä, vaikkakaan en nyt turhaan muiden naamaankaan hiero. Vaan en kuulu siihen perinteiseen "ken onni on, se onnen kätkeköön" koulukuntaan.
Joskus on tullut elettyä parisuhteessakin sellaisen tässä hetkessä elävän miehen kanssa ja se oli yksi helvetti suoraan sanoen, niissä tilanteissa kun asioita oli pakko suunnitella. Varsinkin kun satuin tuon miehen kanssa tekemään yhtä remonttia yhdessä, Vieläkin nousee allergista ihottumaa, kun miettii sitä, varmasti hänellekin. Hän halusi miettiä vain tasan nämä mitkä tehdään nyt ja minä halusin miettiä kokonaisuuden. Mitä enemmän jaoin sitä kokonaisajatuksesta, niin sitä enemmän hänelle nousi niitä vertauskuvallisia allergianäppyjä. Hän persoonansa oli sellainen, että jos se sanotaan ääneen, niin sen odotetaan tapahtuvan NYT. Minun aikajänteeni taas oli, että seuraavan vuoden kuluessa pitäisi saada nämä jutut tehtyä. Anonyymi kirjoitti:
Rauhallinen ja vähäeleinen on tietenkin myös suhteellista. Noin yleisesti olen (kai) tuota, mutta innostuessani jostakin ihan kaikkea muuta. Enkä mä aina haaveitani ja varsinkaan niiden toteutumista piilossa pidä, vaikkakaan en nyt turhaan muiden naamaankaan hiero. Vaan en kuulu siihen perinteiseen "ken onni on, se onnen kätkeköön" koulukuntaan.
Joskus on tullut elettyä parisuhteessakin sellaisen tässä hetkessä elävän miehen kanssa ja se oli yksi helvetti suoraan sanoen, niissä tilanteissa kun asioita oli pakko suunnitella. Varsinkin kun satuin tuon miehen kanssa tekemään yhtä remonttia yhdessä, Vieläkin nousee allergista ihottumaa, kun miettii sitä, varmasti hänellekin. Hän halusi miettiä vain tasan nämä mitkä tehdään nyt ja minä halusin miettiä kokonaisuuden. Mitä enemmän jaoin sitä kokonaisajatuksesta, niin sitä enemmän hänelle nousi niitä vertauskuvallisia allergianäppyjä. Hän persoonansa oli sellainen, että jos se sanotaan ääneen, niin sen odotetaan tapahtuvan NYT. Minun aikajänteeni taas oli, että seuraavan vuoden kuluessa pitäisi saada nämä jutut tehtyä.Lapsilla on usein tuollainen ajatusmaailma, että jos he eivät saa jotakin NYT, niin se tarkoittaa heille, ettei sitä saa koskaan. Ja siitä tulee mielenilmaisuja 😅
Muistan, kuinka poika kerran heittäytyi kaupassa jäätelöaltaan viereen mahalleen ja parkui.
Seisoin rauhallisena kassajonossa ja minua nauratti. Ihmiset katsoivat lasta kummissaan. En tiedä luulivatko, että lapsi on siihen hylätty, kun seisoin 3 metrin päässä.
- Sitten kun olin maksanut ostokset ja kerännyt ne kauppakassiin, lapsi hiljeni, kokosi itsensä lattialta ja käveli huuli lerpallaan perässäni autolle.
Hän oli oppivainen. Ei testannut minua montaa kertaa. 👍 Toivoisin, että sellainen oppivaisuus säilyy meissä myöhempäänkin ikään.- Anonyymi
Xena-183 kirjoitti:
Lapsilla on usein tuollainen ajatusmaailma, että jos he eivät saa jotakin NYT, niin se tarkoittaa heille, ettei sitä saa koskaan. Ja siitä tulee mielenilmaisuja 😅
Muistan, kuinka poika kerran heittäytyi kaupassa jäätelöaltaan viereen mahalleen ja parkui.
Seisoin rauhallisena kassajonossa ja minua nauratti. Ihmiset katsoivat lasta kummissaan. En tiedä luulivatko, että lapsi on siihen hylätty, kun seisoin 3 metrin päässä.
- Sitten kun olin maksanut ostokset ja kerännyt ne kauppakassiin, lapsi hiljeni, kokosi itsensä lattialta ja käveli huuli lerpallaan perässäni autolle.
Hän oli oppivainen. Ei testannut minua montaa kertaa. 👍 Toivoisin, että sellainen oppivaisuus säilyy meissä myöhempäänkin ikään.Niinhän nilla joskus on. Oma muksuni (ei sukua edellä mainitulle eksälleni) ei tosin ole koskaan toiminut noin. Taisi oppia jo paljon nuorempana ja muissa yhteyksissä yrityksen olevan täysin turha.
Niin, haaveet, kaikki turhat haaveet... Kaatuu 😁
https://www.youtube.com/watch?v=K-pKZ8IrTxs
Ja aika usein myös:
https://www.youtube.com/watch?v=ONbtXRrw0ZE
🤣- Anonyymi
Kyllä mä olen haaveitani toteuttanut. Ja uskon tulevaisuudessakin toteuttavani.
Mulla on just se auto minkä halusinkin. Ehkei se ole muiden haaveauto, mutta mulle se täyttää tehtävänsä ihan justiinsa. Samoin asuntoni, löysin aikoinaan juuri sopivan.
Olen unelmatyössäni tällä hetkellä, tulevaisuudesta ei tiedä.
Vielä kun löytäisi sopivan maatilan 😊🤗 Ei sekään mikään mahdoton unelma ole.
Mun haaveeni ja unelmani taitavat olla aika maanläheisiä, ehkä monen mielestä vaatimattomia? Itse en niitä pidä vaatimattomina, niin paljon hyvää ne mun elämääni tuovat.
xLiner - Anonyymi
hyvä joo jos tytöt pelottawvat kuin hammaslääkäritytötkin jotain pelottavia
... mutta jou voi olla pelottava joku duke, havoc and associatietes... No mä voin sanoa, että monet haaveeni on toteutuneet, tai no joissain tapauksissa olen vähän muuttanut tavoitteita jälkikäteen, mutta noin kuitenkin. Lapsuudessa se oli oma karting-auto ja mahdollisuus kisata, ja siinä 2003-2010 kortittomana, isättömämä ja alaikäisenä niihin haaveisiin ehti kyllä muodostumaan melkoisia hopeareunuksia, ja todellisuus oli lopulta aika lailla muuta niissä 12 kisassa mitä ajoin 2010-2014. Treenin puute, saituus, yliyrittäminen yms. henkilökohtaisesti, ja välillä yllätyin kuinka mulkkuja aikuiset perheenisät, toiset yrittäjät yms. pääasiassa olivat, ja oikeastaan vain pari kaveria löytyi harrastuksen kautta, ja hekin ikäluokkani persaukisia kuskeja eri luokassa 😅 Mutta siis ton kun oli kokenut, niin ei enää poltellut koko ajan 120% päästä ajamaan, ja silti pääasiassa mulla on ihan kivoja muistoja lajista.
Ja sittemmin mun haaveena oli ne premium-autot, joista kaikki tietää jo kaiken, mutta kerrataan lyhyesti että W202-Mersut oli varsin kivoja käyttöautoja, Jaguaarin ratissa kirjaimellisesti itkin ja ennen sen vikakokonaisuuden paljastumista, mutta onneksi sain kaupat purettua melko kivuttomasti ja äkkiä. Noh, koettu noiden hyvät ja huonot puolet, mutta kyllä mä mieluummin nykyisellään ajan suht neutraalilla tai omalla vahingoniloisen positiivisella fiiliksellä tätä kuutoista, kuin aikoinaan Mersuja kyyneleet silmissä maantietä tuijottaen johtotähden läpi, jonnekin sairaalan päivystykseen ajellessa. Joko omien ahdistusten vuoksi, taikka viemään/hakemaan äitiä hänen sairastelun takia 🙄 Tai no ei pidä leimata mitään autoa ikäväksi sen takia, jos sellainen on osunut vaikeaan elämäntilanteeseen, mutta pointtina se että ei nuo rikkinäistä ihmistä korjaa.
Pitkin viime vuosikymmenen aikana mä haaveilin myös lähes pakonomaisesti lottovoitosta tms. vaikka en sinänsä mitenkään peliongelmainen olekaan, mutta ne yhdet lotto, Eurojackpot ja Vikinglotto rivit ja voiton mahdollistama elämänmuutos pyöri päässä lähes koko ajan, ja silloisella pöytäkoneella rakentelin ajankuluksi hirsitalojen esikatseluja tms, automerkkien konfiguraattorilla mieleisiä ajopelejä jne. 🙄 Niin siinä mielessä tämä työkyvyttömyyseläke minkä sain viime vuonna, on lähestulkoon verrattavissa tuohon, kun hiffaa sen mistä silloin kiikasti ja skaalaa nollien määrän oikein. Omaa aikaa ja tilaa mä olisin halunnut ja kaivannut, ja noi materialistiset jutut oli vain jotain eskapismia tms. Eli vaikka samoissa nurkissa asunkin nyt yksin, eikä tuloillani nyt kuuhun mennä, niin jotenkin alitajuisesti elämä tuntuu nyt siltä, mistä tuolloin haaveilin. Eli osittainen taloudellinen riippumattomuus, mikä mahdollistaa sen rennon ja joustavan ajankäytön ilman kummempaa ressiä, ja sivutoimisen yritystoimintani jutut tienaamisrajojen puitteissa ei ole täyttä tervanjuontia kun periaatteessa kaikki kymppikaupat on pelkkää extraa eikä perustarpeet ole niiden varassa.
Ja sitten oli se mun pinttymä, että eka kertani pitäisi tapahtua ns. samalla viivalla olevan naisen kanssa, ja se oli karmea tunne kun 16-19 ikäisenä olin tyrinyt harvinaisen helppoja mahiksia, ja parikymppisenä joskus 11-8 vuotta sitten se tuntui koko ajan vain mahdottomammalta asialta, kuten sekin että olisin joustanut periaatteestani. Noh, kyllä mä lopulta joustin 26-vuotiana kun "liberal muslim" tyttö tiesi mitä halusi, ja vei tilannetta siihen suuntaan itse aktiivisesti. Pullakahvitreffien ja pakuajelun jälkeen 🤣
On mulla ollut elämässä huonoa tuuria omalla tavallaan, kuten vaikkapa se että perintöä tai sukumme omaisuutta meni toissa vuosikymmenen aikana puolisen miljoonaa taivaan tuuliin äitini addiktioiden ja varmaan joidenkin maniajaksojen vuoksi, mutta on mulle niin moni asia tavallaan "tipahtanut" syliin että pitää niitäkin osata arvostaa. Kuten vaikkapa se ettei oo sisaruksia, olin 28 kun aloin asumaan täällä yksin, vähintäänkin mieleenpainuva tapa menettää poikuus lopulta, nyttemmin toi El Plan päätös jne. 🙄 Ja bonuksena se, että moni aikoinaan vähintäänkin opportunistisesti käyttäytynyt ostaja, moni maajussi, jotkut muuten vain mulkut, nyrpeät tindenaiset jne. kokevat nyt Isä Putinin käynnistämän tuulettimen vaikutukset, eli sosioekonomisen laskun, josta mä kyllä tiedän jotain lapsuuteni ajalta. 😂Ja mistä mä nyt haaveilen, niin aika maanläheisiä juttuja mielestäni. Toissapäivänä tuli loppuelämäni ekat 3 vuotta täyteen ilman alkoholia ja uskon kyllä että se pitää. En mä sitä iloa tule kenellekään antamaan 😂 Ja siihen liittyen, niin tottakai fyysinen terveys on sellainen tavoiteltava asia mitä jo tän ikäisenä tulee ajatelleeksi, eikä kai siinä mitään, kun ei mitään pysyvää maksavauroita tullut ja nuori ikä ja hyvä yleiskunto edisti pankreatiitista toipumista. Ja silloisesta 96 kilosta olen palautunut jälleen normaaliin ~70 kiloon ja jotkut 10 vuotta vanhat vaatteet menee jälleen päälle jos on säilynyt siltä ajalta 😃
Toki enemmistä kavereista haaveilen myös, mutta ei niitä väkisin löydä, ja monet onlinetutut voi olla vähintään yhtä hyvää seuraa kirjoitellessa tms.
Tavallaan aika hauskaa, jos vertaa noita mun haaveita kartturini Uncle B Royalin aikaansaannoksiin 🤣 Premium-autoja on hänelläkin kun Keulivalla Silveradolla ajelee arkiajot kesällä, ja talvisin Crown Vicillä myytyään Hummerin pois. Aiemmin palstalla teki Liljalaakson Timpalle hyvinkin selväksi ettei ole mikään jälkiliukkaille tulija vaan enemmänkin korkkaaja 😆 Racing-jutuissa saavutukset on kertaluokkaa paremmat kuin oma nelossija Hangosta 2011 ja nyt kuluvalla viikolla eka palkintosija noissa e-ralleissa, sillä Bicky, Make ja Micah nyt voittivat Daytonan LMP2-luokkavoiton 2021 heti ekalla yrittämällä 💁♂️ Ja taisi hänellä onnistaa pankkialan naisen iskeminen asiakaspalvelutilanteessa paremmin kuin itsellä 2016, josta koko stoorista sain muuten silloisen lääkärini itkemään vastaanotolla 🤣hondakuski125 kirjoitti:
Ja mistä mä nyt haaveilen, niin aika maanläheisiä juttuja mielestäni. Toissapäivänä tuli loppuelämäni ekat 3 vuotta täyteen ilman alkoholia ja uskon kyllä että se pitää. En mä sitä iloa tule kenellekään antamaan 😂 Ja siihen liittyen, niin tottakai fyysinen terveys on sellainen tavoiteltava asia mitä jo tän ikäisenä tulee ajatelleeksi, eikä kai siinä mitään, kun ei mitään pysyvää maksavauroita tullut ja nuori ikä ja hyvä yleiskunto edisti pankreatiitista toipumista. Ja silloisesta 96 kilosta olen palautunut jälleen normaaliin ~70 kiloon ja jotkut 10 vuotta vanhat vaatteet menee jälleen päälle jos on säilynyt siltä ajalta 😃
Toki enemmistä kavereista haaveilen myös, mutta ei niitä väkisin löydä, ja monet onlinetutut voi olla vähintään yhtä hyvää seuraa kirjoitellessa tms.
Tavallaan aika hauskaa, jos vertaa noita mun haaveita kartturini Uncle B Royalin aikaansaannoksiin 🤣 Premium-autoja on hänelläkin kun Keulivalla Silveradolla ajelee arkiajot kesällä, ja talvisin Crown Vicillä myytyään Hummerin pois. Aiemmin palstalla teki Liljalaakson Timpalle hyvinkin selväksi ettei ole mikään jälkiliukkaille tulija vaan enemmänkin korkkaaja 😆 Racing-jutuissa saavutukset on kertaluokkaa paremmat kuin oma nelossija Hangosta 2011 ja nyt kuluvalla viikolla eka palkintosija noissa e-ralleissa, sillä Bicky, Make ja Micah nyt voittivat Daytonan LMP2-luokkavoiton 2021 heti ekalla yrittämällä 💁♂️ Ja taisi hänellä onnistaa pankkialan naisen iskeminen asiakaspalvelutilanteessa paremmin kuin itsellä 2016, josta koko stoorista sain muuten silloisen lääkärini itkemään vastaanotolla 🤣Onnittelut siis 3v synttäristä sekä palkintosijasta 👏
Xena-183 kirjoitti:
Onnittelut siis 3v synttäristä sekä palkintosijasta 👏
Kiitos! Tosin pitkin viime vuotta paljon ahtaammassa tilanteessa, päätöksiä jännittäessä, omikronia vähän pelätessä jne. se Lrca vähän lipsui ja toki addiktioille altis ihminen aina syitä löytää, mutta somaattinen taustani ja lääkärin sietokyky huomioiden pakko siihen oli saada joku tolkku ja tavallaan se Rvtrl lääkkeen loppuminen koko Suomesta oli jälleen yksi taivaanlahja suojelusenkeliltäni #77 Dan Wheldonilta 😌😅 Olisi ollut Tmsta lääkkeen kanssa niin sedatoiva yhdistelmä että todennäköisesti melkein vaarallista, ja kouristusriski isompi, niin silloin sen sai jälleen aisoihin vähän pakon edessä ja kahdet oireet yhteen runtaten 😅 Tossa onneksi toleranssi laskee suht nopeasti takaisin, ja hoitovaste ahdistuneisuushäiriöön on jälleen palautunut normaaliksi.
Jep jos nyt ei lasketa mitään reaaliajassa pelattavaa 6 hengen rallycross kisaa, niin tämä oli tosiaan eka palkintosijani näissä vähänkään vakavasti otettavissa klubeissa, joissa kuskeja on yleensä yhdessä kisassa joku 30-40 ja kauden mittaan noin sata pelaajaa osallistunee näihin. Kertoo osaltaan pelin haastavuudesta, muiden pelaajien tasosta, ja kyllä, osaltaan myös heidän hardwaresta. Tosiaan siinä 12 kisan pituisessa endurance-cupissa olin kolmannessa kisassa toinen, ja nyt 5/12 kisan jälkeen tokana pisteissä. Sijat 6, 4, 2, 4, 4 on kai tulleet tähän mennessä, ja olen osaltani hyötynyt monesta eri voittajasta sekä mua toisinaan paremmin sijoittuneiden keskeytyksistä. Onhan siinä oma haasteensa vetää 12x12,5km ilman huoltoja, ja tosiaan 12 tollasta kisaa on cupissa. 😃 Mä en koskaan ole ollut ihan terävintä prosenttia, mitä tulee raakaan nopeuteen, mutta varmaan ihan jo iänkin vuoksi ja oikeiden karting-kolarien myötä oppinut suht virheettömäksi, ja osittain työkokemukseni tuoman ymmärryksen ansioista pystynyt kompensoimaan suoritustasoa setupeilla. Pitää nekin ymmärtää ja hahmottaa, eikä vain kopioida redditistä. 🙄
Siitä vaan Nico Hulkenberg yrittämään perässä 🤣 Kumpikin oli omassa sarjassaan ekaa kertaa gridissä 2010, luotettavan pisteidenkeruuautomaatin maineessa kumpikin, välillä vähän ajotaukoa jne. mutta mä ehdin ensin 😝
Tämä softa, jonka päällä S24 pyörii, voisi olla parempi.
Täällä uudet viestit hukkuvat pitkiin ketjuihin ja jos ne haluaa lukea, pitää aina käydä. koko ketju läpi, uudelleen ja uudelleen. Se koettelee mielenterveyttä.
En tiedä toteutuuko näin villi haave koskaan. :/
Paljonko palsta mahtaa maksaa, jos sen ostaisi? Twitterin verran?- Anonyymi
Ilman haaveita näkisin ihmisen vain hetkessä olevana robottina. Ehkä se on tämä ruisleipänöyryyskulttuurimme, mikä on perinteisesti pyrkinyt mitätöimään haaveilun. Suorita tässä ja nyt, äläkä mieti mitään. Joskus omat haaveeni oli materiaa, pitää ostaa sitä ja tätä, mitä löytäisin tuon kulman takaa=>ulkopuoliset vaikutteet. Pitemmän aikaa ei ole enää tehnyt mieli ostaa mitään. Ei vain enää tunne halua haalimiseen mutta sitäkin enemmän haaveilen henkisestä kasvusta tai eteenpäinmenemisestä ja sillä orastavalla tiellä pyrin pysymään jatkossa. Paitsi terveellisiä elämäntapoja myös suhtautumistavan muutoksia omaan itseeni ja ympäröivään maailmaan. Riippumattomuus ja piittaamattomuuden lisääminen. Sisältä päin syntyvä rauha ja tyyneys mikä kehittyisi yhtä luonnolliseksi, kuin oikeaoppinen hengittäminen. Isoja haasteita ainakin itselleni mutta tahtotilaa on.
- Anonyymi
Saahan ihminen haaveilla, ei nyt siinä aloituksessa haaveilua kielletty. Kuitenkin palstalla vallitseva surkutteleva elämänasenne on ihmiselle turmiollinen:
- en kelpaa kenellekään
- tavallinen kiltti mies ei kelpaa
- kunnollinen mies ei kelpaa
- vain juopot rikolliset saa
- elämässä ei ole järkeä, kun en saa
- jokaiselle ätmille kuuluu pornotähden näköinen neitsyt
Totuus kuitenkin on, että mies ei kelpuuta itse kuin haaveensa, jota ei oikeasti ole edes olemassa oikeassa elämässä. Mies on itse itsensä vanki. En itse paheksu pornon katselua tai haaveilua, vaan sitä ettei pornoa ja muokkauksilla tehtyä kuvia erota oikeasta elämästä.
Yhtä turmiollista on se, että sitoo jonkun suhteeseen, vaikka ei oikeasti ole kiinnostunut vaan koska ei saa muuta (sitä unelmaa, jota ei ole olemassa).
Tämä ei koske kaikki miehiä vain osaa.- Anonyymi
Siitä huolimatta, että panet varauksen, että tämä ei koske kaikkia miehiä, on havaittavissa, että käsittelet vain miesten negatiivisuutta. Eikö feministien teksteissä ole negatiivista?
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 477685
- 334263
- 573735
- 503200
- 172886
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons652601- 612474
- 512398
- 402349
- 162296