Kuka, ketkä valittavat koko ajan pakkoenglannista?

Ne jaksaa massapostittaa, spammata ja vyöryttää etusivun täyteen.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Ne jaksaa massapostittaa, spammata ja vyöryttää etusivun täyteen.

Sellaista on pakkoruotsittajan kurja elämä.

Jeps.

No niin on.

Se on vain akatemia ja turistikieli. Jos ei ole menossa akatemiaan, niin 4v enkun pakkoa riittää, kuten Saksassa. Ranskassa ja yleisesti Itä-Euroopassa ei ole pakkoenkkua. Eikä Venäjällä, ja isossa osassa Suomea ei ole pakkoenkkua.

Enkkua Eu:ssa puhuu äidinkielenä noin 5M ihmistä; saksaa 100M, ja toinen 100M on opiskellut saksaa Eu:ssa.

Intiassa, Kiinassa, Japanissa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa noin kukaan ei puhu juuri enkkua, vaikka se on pakollinen isoimmassakin osassa noista. Italiassa, Espanjassa enkku on pakollinen mutta sitä osataan huonosti, vaikka niillä on pitkälle noin sama sanasto.

Enkkua osataan Skandinaviassa, vähän heikommin Suomessa, ja Hollannissa, ja enkkumaissa, ja esim. Filippiineillä ja Afrikan maissa jossa se on toinen virallinen kieli, joissa enkkua osataan kuten Suomessa.

Enkku on nykyajan latinaa, eliitin kieli ja turistikieli, ja on yksi Eu:n surkeimmista kielistä vertailussa. Baltian kieletkin on parempia ja loogisempia. Enkku on historiaa; tiedemiehet valitsi sen Intelinguan sijaan, ja tekivät massiivisen emämunauksen. Se on nyt enää lainsäädännöstä ja akatemiasta kiinni, milloin enkku kuolee.

Jengi on pahasti myöhässä enkun buumissa, koska juna meni jo. Nyt liikutaan siinä, että pakkoenkkua on vain puolessa Eu:ta (ja osassa ammatteja, siis inssit ja akatemia), ja sen vastustajia on lähes kaikki kaikissa maissa.

Maata vaihtamalla ja ammattinsa valitsemalla voi pistää pisteen pakkoenkulle (ja -ruottille), johon riittää Saksan 4 vuotta, kuten homma on osin ruottinkin suhteen, siis A2 tai B1, koulutustasosta riippuen. Oliskohan se A2 Saksassa, tai ei ole vaatimuksia osaamisen tasossa. Puolassa opiskellaan loogisesti saksaa enkun sijaan. Oppikirjat saa myös saksaksi, ja luultavasti ranskaksi, koska ne on pakkoenkkua vastaan, kun taas espanjaksi, iso kieli, että luultavasti, vaikka niillä on pakkoenkkua, että ei varma. En tiedä, tarviiko itseasiassa juuri kukaan paljoa enkkua edes urallaan.

Samaan tyyliin, pakkoruottin tulisi olla vain alueellista, kuten muuallakin maailmassa vastavassa tilanteessa, jotka hiffaa toimi oikein, kun taas Suomi ei (yksi monista syistä lähteä Suomesta, ja 10v ja pääsenkin).

2-kielinen tai ei, se ei edellytä mitään pakkoa, eikä perustuslakikaan sitä edellytä, ja pakkoruotti on luultavasti perustuslain vastainen, eikä palvele yleistä etua. Pakkoenkku saattaa olla perustuslain vastainen. Nyt kielet on paljolti kiinni siitä, mitä vanhemmat suosittaa lapselle, eli enkkua, mutta se juna on jo mennyt, ja kieli on yksi huonoimmista, ja tarve vähäinen. Huomattavaa on myös se, että Suomeen ei kannata jäädä. Koulussa saattaa olla saksa ekalla listalla, mutta alkaako se, se riippuu siitä, alkaako sen riittävän moni.

Onko se sitten paras valinta kun Saksassa on mamuongelma, niin ainakin oppikirjat saa saksaksi, ja korkeakoulutettu saa hyvin töitä Saksasta, koska amiksensa on opposopimuksellinen, jolla saa palkkaa, työkokemusta ja siten työllistyy ja sinne menee paljon jengiä, että en tiedä kannattaako amistasolla yrittää duunia Saksasta, ja norja (puolet ruotsia) on helpoimpia kieliä ja tekee enkun ja saksan oppimisen helpoksi ja sieltä saa duunia kaikki, kun 4%:n työttömyys, ja ei ole ongelmia, varsinkaan jos ei mene Osloon jossa puolet mamuja (hyötymamuja enimmäkseen).

Enemmän tietoa ja harkintaa kielivalintoihin. Enkku on menneisyyden kieli, jolla on paikkansa vielä turistikielenä, ja akatemiassa, jolla viittaan joihinkin yliopiston tutkijanduuneihin lähinnä, jotka saavat kehnoa palkkaa ja ovat usein pätkätöitä tekeviä ja työttömiä maistereita. Opettaja tuskin tarvii enkkua, ja inssikään sitä ei välttämättä tarvii. Saksalla on sillä alalla Eu:ssa iso osa, ja tuotantoa aletaan tuomaan myös Eu:n alueelle Kiinasta, mm. Itä-Eurooppaan ja Saksaan. Ja mahdollisesti Intiaan.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Se on vain akatemia ja turistikieli. Jos ei ole menossa akatemiaan, niin 4v enkun pakkoa riittää, kuten Saksassa. Ranskassa ja yleisesti Itä-Euroopassa ei ole pakkoenkkua. Eikä Venäjällä, ja isossa osassa Suomea ei ole pakkoenkkua.

Enkkua Eu:ssa puhuu äidinkielenä noin 5M ihmistä; saksaa 100M, ja toinen 100M on opiskellut saksaa Eu:ssa.

Intiassa, Kiinassa, Japanissa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa noin kukaan ei puhu juuri enkkua, vaikka se on pakollinen isoimmassakin osassa noista. Italiassa, Espanjassa enkku on pakollinen mutta sitä osataan huonosti, vaikka niillä on pitkälle noin sama sanasto.

Enkkua osataan Skandinaviassa, vähän heikommin Suomessa, ja Hollannissa, ja enkkumaissa, ja esim. Filippiineillä ja Afrikan maissa jossa se on toinen virallinen kieli, joissa enkkua osataan kuten Suomessa.

Enkku on nykyajan latinaa, eliitin kieli ja turistikieli, ja on yksi Eu:n surkeimmista kielistä vertailussa. Baltian kieletkin on parempia ja loogisempia. Enkku on historiaa; tiedemiehet valitsi sen Intelinguan sijaan, ja tekivät massiivisen emämunauksen. Se on nyt enää lainsäädännöstä ja akatemiasta kiinni, milloin enkku kuolee.

Jengi on pahasti myöhässä enkun buumissa, koska juna meni jo. Nyt liikutaan siinä, että pakkoenkkua on vain puolessa Eu:ta (ja osassa ammatteja, siis inssit ja akatemia), ja sen vastustajia on lähes kaikki kaikissa maissa.

Maata vaihtamalla ja ammattinsa valitsemalla voi pistää pisteen pakkoenkulle (ja -ruottille), johon riittää Saksan 4 vuotta, kuten homma on osin ruottinkin suhteen, siis A2 tai B1, koulutustasosta riippuen. Oliskohan se A2 Saksassa, tai ei ole vaatimuksia osaamisen tasossa. Puolassa opiskellaan loogisesti saksaa enkun sijaan. Oppikirjat saa myös saksaksi, ja luultavasti ranskaksi, koska ne on pakkoenkkua vastaan, kun taas espanjaksi, iso kieli, että luultavasti, vaikka niillä on pakkoenkkua, että ei varma. En tiedä, tarviiko itseasiassa juuri kukaan paljoa enkkua edes urallaan.

Samaan tyyliin, pakkoruottin tulisi olla vain alueellista, kuten muuallakin maailmassa vastavassa tilanteessa, jotka hiffaa toimi oikein, kun taas Suomi ei (yksi monista syistä lähteä Suomesta, ja 10v ja pääsenkin).

2-kielinen tai ei, se ei edellytä mitään pakkoa, eikä perustuslakikaan sitä edellytä, ja pakkoruotti on luultavasti perustuslain vastainen, eikä palvele yleistä etua. Pakkoenkku saattaa olla perustuslain vastainen. Nyt kielet on paljolti kiinni siitä, mitä vanhemmat suosittaa lapselle, eli enkkua, mutta se juna on jo mennyt, ja kieli on yksi huonoimmista, ja tarve vähäinen. Huomattavaa on myös se, että Suomeen ei kannata jäädä. Koulussa saattaa olla saksa ekalla listalla, mutta alkaako se, se riippuu siitä, alkaako sen riittävän moni.

Onko se sitten paras valinta kun Saksassa on mamuongelma, niin ainakin oppikirjat saa saksaksi, ja korkeakoulutettu saa hyvin töitä Saksasta, koska amiksensa on opposopimuksellinen, jolla saa palkkaa, työkokemusta ja siten työllistyy ja sinne menee paljon jengiä, että en tiedä kannattaako amistasolla yrittää duunia Saksasta, ja norja (puolet ruotsia) on helpoimpia kieliä ja tekee enkun ja saksan oppimisen helpoksi ja sieltä saa duunia kaikki, kun 4%:n työttömyys, ja ei ole ongelmia, varsinkaan jos ei mene Osloon jossa puolet mamuja (hyötymamuja enimmäkseen).

Enemmän tietoa ja harkintaa kielivalintoihin. Enkku on menneisyyden kieli, jolla on paikkansa vielä turistikielenä, ja akatemiassa, jolla viittaan joihinkin yliopiston tutkijanduuneihin lähinnä, jotka saavat kehnoa palkkaa ja ovat usein pätkätöitä tekeviä ja työttömiä maistereita. Opettaja tuskin tarvii enkkua, ja inssikään sitä ei välttämättä tarvii. Saksalla on sillä alalla Eu:ssa iso osa, ja tuotantoa aletaan tuomaan myös Eu:n alueelle Kiinasta, mm. Itä-Eurooppaan ja Saksaan. Ja mahdollisesti Intiaan.

Enpä ole vähään aikaa lukenut mitään typerämpää.

Vain hölmöt valittavat.

Ja minun.

Sieltä se valitus kuuluu.

Jeps.