että olemme verhonneet ylpeyteen pelkomme toisiamme kohtaan? Näin melko pitkän ajan jälkeenkään en pysty kiinnostumaan kenestäkään toisesta. Meneehän se näinkin tämä elämä ihan yksinkin, muttei se tunnu hyvältä. En tiedä tulisimmeko keskenämme toimeen, mutta ikävöin koko sydämestäni sinua.
Voisiko olla niin
Anonyymi-ap
17213
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kukaan ei tunnista tuosta itseään. Toki voi elää valheessa.
En tiedä kuka olet, mutta voin samaistua tähän tunteeseen.
Tuohon tunteeseen voin kyllä minäkin samaistua.
Hyvää yötä.
Hyvää yötä sinulle.
- ap
Muumi tulee yöllä ja työntää liukkaan sormensa sun, kun noin sekavia kirjoittelet
Ap voisitko vähän avata tätä? Mitenkä verhotaan ylpeyteen jos pelkää toista? Siis jotenkin jännittää toisen seuraan ja esittää ylpeää eikä uskalla tehdä aloitetta?
Ylpeys on pelon kääntöpuoli. Kun jokin asia on liian pelottava, kuten vaikkapa omat tunteet, voi kehittää sellaisen puolustusmekanismin, että vetää itsensä asian yläpuolelle.
Hyvin kuvailit asian! Itselleni on tainnut käydä juuri noin kun säikähdin omia tunteitani yhteen mieheen. 😬
Oletko koskaan kuullut välttelevästä kiintymyksestä? Googlaa ja lue. Monet pelot johtuvat siitä.. suuri osa suomalaisista tunne-elämän ongelmaisista potee tätä.
Kiitos vinkistä! :)
Kyllä nää ylisukupolviset traumat liittyy varmuudella meidänkin tapaukseen.
- ap
Jag ser bara mig
Du skulle va där hela tiden men jag ser aldrig dig, nej
https://youtu.be/xhQIq30u_C8
En jaksa ymmärtää ruotsia ja muumeja, kiitos sinulle ja nuku hyvin:)
Ei sitten ollut apltä, joka ymmärtää kyllä muumeja.
Mulla ei ole pelkoja, ellei toinen varta vasten käyttäydy oudosti/pelottavasti. En pelkää omia tunteitani.
Oliko aloitus naiselta miehelle?
Kyllä vain :)