Leikataanko kulttuuristaa - puolet maailman kielistä häviävät vuosisadan aikana

Voidaan ajatella, että kulttuuri on suurin piirtein sama asia kuin elämäntapa.
Tämän ajattelutavan mukaan kulttuuriin kuuluvat kaikki ne asiat, joita ihmiset ja kansat ovat historiansa aikana oppineet tekemään, arvostamaan, joihin he ovat oppineet uskomaan ja joista he ovat oppineet nauttimaan. Kulttuuriset piirteet ovat opittu, ei periytyvä asia.
Kulttuuriin kuuluvat esimerkiksi
taide ja kirjallisuus
ajattelun ja tuntemisen tavat
toimintatavat tai -mallit, esim. tunteiden näyttäminen tai kätkeminen, tai fyysisen etäisyyden säilyttäminen kanssaihmisiin, tavat tervehtiä tai syödä
kehonkieli
elintavat
perinteet
yksilön perusoikeudet
vakaumukset
arvojärjestelmät
Jokainen yksilö kantaa mukanaan ajattelutapoja sekä tuntemisen ja mahdollisen toiminnan tapoja, jotka hän on oppinut elämänsä aikana. Oppimista tapahtuu varsinkin lapsuudessa.
Kulttuurin muodostavat toisin sanoen tietyn instituution, organisaation, kansan tai ryhmän jaetut asenteet, arvot, uskomukset, toimintatavat, tavoitteet ja käytännöt.
Kulttuuri on aina kollektiivinen, ei yksilöllinen ilmiö.
Kulttuuri jaetaan ainakin osittain niiden ihmisten kanssa, jotka elävät tai elivät samassa sosiaalisessa ympäristössä, kuten samassa kaupunginosassa tai koulussa tai työpaikalla. Siellä kulttuuri juuri opittiin.
Kaikissa kulttuureissa on osatekijöitä, joita vain osa kulttuuripiirin jäsenistä kannattaa ja hekin vaihtelevasti. Mitään yhtenäiskulttuuria ei siis sellaisenaan ole. Joka kulttuurissa on aina niitä, jotka eivät noudata enemmistön ylläpitämiä normeja tai tapoja tai jaa kulttuurin keskeisiä käsityksiä.
Geert Hofsteden mukaan kulttuuri koostuu sosiaalisen pelin kirjoittamattomista säännöistä. Jokainen suomalainen osaa kuin huomaamattaan toimia Suomessa sellaisten kirjoittamattomien sääntöjen mukaan, joista kaikkia hän ei ole koskaan edes tullut ajatelleeksi.

SIVISTYS on jotain paljon laajempaa ja syvempää kuin talouskasvun väline tai askel koulutuksen polulla. Laajaa yleissivistystä tarvitaan ennen kaikkea siksi, että ihmiset oppisivat elämään ihmisiksi maailmassa. Maailma on ekologisen tuhon partaalla. Tarvitsemme ihmisiä, jotka osaavat ajatella asioita laajasta näkökulmasta ja hakea luovia ratkaisuja.

Siksi kaikessa koulutuksessa tulee tutustua maailmaan laajasti. Tarvitaan tosiasioihin pohjautuvaa tietoa luonnosta, mutta on tutustuttava myös erilaisiin kulttuureihin, uskontoihin ja elämisen tapoihin. Ihmisten pitää ymmärtää myös historiaa ja yhteiskuntaa. Filosofia antaa välineitä hahmottaa elämän merkityksellisyyttä. Taiteelliset tulkinnat maailmasta koskettavat ihmisiä suorempaan kuin kylmä faktatieto.

TÄTÄ kaikkea on yleissivistys. Se tarkoittaa laajaa näkemystä maailmasta. Sivistys on uusien asioiden oppimista, maailman avartumista, älyllistä uteliaisuutta, luovuutta ja itsensä ilmaisua. Sivistys edistää hyvinvointia ja elämänlaatua. Sivistys myös auttaa kehittämään kriittistä ajattelua ja löytämään ratkaisuja aikamme pirullisiin ongelmiin.

Sivistyksen vastakohta on yksiulotteinen ajattelu, jossa monimutkaiset kysymykset pelkistetään yksinkertaisiin ja suoraviivaisiin ratkaisuihin. Yksiulotteisesti ajattelevat ihmiset ovat helppoa saalista poliittiselle populismille, joka ei ongelmia ratkaise vaan pahentaa niitä.