Mikäli Darwinin evoluutioteoria pitäisi paikkansa, meidän pitäisi nähdä fossiileissa nykyisten eliölajien edeltäjiä, jotka yhdistävät taksonomisia eliölajeja, -sukuja, -heimoja, -lahkoja, -luokkia ja pääjaksoja keskenään. Tieteellisesti luotettavia yhdistäviä fossiiliketjuja ei kuitenkaan ole näkynyt.
Alkusolu
Evoluutioteorian mukaan maapallon koko nykyinen biodiversiteetti alkoi ”universaalista yhteisestä esivanhemmasta ” (engl. Last Universal Common Ancestor). Universaali esivanhempi on evoluutiokäsityksen mukaan ollut ”alkusolu” tai ”replikaattori”. Kummastakaan ei ole tieteellistä todistetta, joten kyse on uskonvaraisesta asiasta. Kun evoluutioteoriasta keskustellaan, on kuitenkin pakko ottaa mukaan paljon sellaista, mistä ei ole tieteellistä havaintoa.
Kuinka evoluutio olisi pystynyt kehittämään alkusolun? Kukaan ei tiedä. Ilmeistä on, että alkusolu olisi ollut suvuttomasti lisääntyvä, koska sukupuolisuus edustaisi korkeampaa kehitystasoa. Alkusolusta on evoluutioteoreetikoiden mukaan kehittynyt monipuolisempia eliölajeja ”vuosimiljoonien” kuluessa aina nykyaikaan asti.
Evoluutioteorian uskottavuus kohtaa tässä ongelman: Suvuttomasti lisääntyvä alkusolu olisi kyennyt tuottamaan vain klooneja itsestään. Koska lajimuuntelu kuitenkin on yksi evoluutioteorian perusteista, ei evoluutio olisi voinut käynnistyä alkusolusta. Evoluutio ei siis oman teoriansa perusteella ole voinut koskaan alkaa. Tämä alun mahdottomuus liittyy luonnonvalintaan, joka ei toimi ilman muuntelua.
On muutakin. Evolutionistien teoria ensimmäisistä yksisoluisista eliöistä edellyttää, että niiden piti kehittyessään kehittää itselleen isäntägeenit (homeoottiset geenit) ennakoimaan tulevien sukupolvien kehitystä. Kuitenkin evolutionistit opettavat, että evoluutio ei ole ennakoivaa vaan satunnaista.
Evoluutioteorian asettamissa rajoissa ei alkeellinen yksisoluinen olisi voinut kehittää isäntägeenejä, jotta tulevaisuudessa jotkut sen jälkeläiset alkaisivat kehittyä esim. äyriäisiksi. Älykkään suunnittelun kieltävä evoluutioteoria kumoaa näin oman väitteensä universaalista esivanhemmasta, joka olisi tuottanut uusia eliömuotoja. Evoluutiota ei synny.
Luonnonvalinta
Kaikkien lajien ”yhteisen alkusolun” ohella on luonnonvalinta evoluutioteorian yksi kulmakivistä. Luonnonvalinta tuhoaa populaatioista olosuhteisiin huonosti sopeutuvia yksilöitä, jotka vievät geeninsä mennessään. Jäljelle jää yksilöitä, jotka tuottavat olosuhteisiin geneettisesti paremmin sopivia yksilöitä. Esimerkiksi kylmässä ympäristössä näille yksilöille kasvaa aiempaa pitempi turkki, ja voi tulla muitakin sopeutumia. Näin syntyy olosuhteisiin erikoistunut alalaji. Tämän alalajin populaatiosta puuttuvat ne geenit, jotka häviävät karsiutuneitten yksilöitten mukana.
Näin populaatioon jää lähinnä vain ”parempia” geenejä. Tämä ei tarkoita objektiivisesti parempia geenejä, vaan ko. olosuhteissa parempia geenejä. Kun olosuhteet muuttuvat jälleen, populaation yksipuolistunut geenipooli ei enää sallikaan uutta sopeutumista. Syntynyt alalaji kuolee sukupuuttoon. Näin on maapallolta kadonnut miljoonia lajeja, eikä entropian lain hallitsemassa maailmassa tämä pääsuunta voi muuttua. Maapallon biomassa on vähenemässä.
Huomaamme, että ”evoluutio” voisi perustua vain suvulliseen lisääntymiseen. Alkusolu ei olisi kyennyt siihen, joten se ei olisi voinut käynnistää evoluutiota. Tämä riittää todistamaan evoluution mahdottomuuden, mutta muutakin tieteen kannalta mahdotonta evoluutioteoriasta löytyy.
Lajinsisäinen muuntelu
Lajien sisäinen sopeutumismuuntelu on luonnossa havaittavissa. Darwin näki sitä matkoillaan, kuvitellen sen olevan evoluutiota joka johtaisi uusiin taksonomisiin lajeihin ja eliösukuihin. Suvullisessa lisääntymisessä tapahtuu muuntelua meioosissa, kun koiraan ja naaraan geenit muodostavat uusia kombinaatioita. Meioosissa ei kuitenkaan synny uudenlaisia geenejä, jotka pystyisivät muuttamaan syntyvän alkion anatomista perusrakennetta, ja siten tuottamaan evoluutiota. Syntyy vain ulkoista sopeutumismuuntelua oman genomin rajoissa.
Eliön genomi koostuu pelkästään lajille tyypillisistä geeneistä, mutta evoluutio vaatisi anatomisen perusrakenteen muuntumista, eli laadullisesti kokonaan erilaisia geenejä. Geenien rekombinaatio ei yksilön anatomiseen perusrakenteeseen vaikuta lainkaan, ja ilman perusteellista anatomisen perusrakenteen muutosta ei kala muutu maaeläimeksi. Huomaamme, että kalan muuttumista maaeläimeksi ei ole voinut koskaan tapahtua. Eikä siis muitakaan darvinismin väittämiä evoluution ihmeitä. Yksikään tunnettu mutaatio ei ole tuottanut uutta anatomista perusrakennetta.
Evolutionistit ovat ottaneet sopeutumismuuntelun eräänlaiseksi pelastusrenkaakseen, markkinoimalla sitä ihmisille evoluution todisteena. Sopeutumismuuntelun ei kuitenkaan ole koskaan havaittu johtaneen evoluutioon, eikä se olisi geneettisesti mahdollista. Alalajit eivät nekään edusta evoluutiota, vaan genomin köyhtymistä ja lajimuuntelun umpikujaa.
Evoluution todistettavuus
20
382
Vastaukset
- Anonyymi
Sinulla on silmiesi edessä evoluutio peppi pitkätossu ja kongon demokraatti
pikkuvarpunen ja varpunen 🤔- Anonyymi
Suunnilleen tuollaiseen logiikkaan evoluutiousko perustuu 🤪
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suunnilleen tuollaiseen logiikkaan evoluutiousko perustuu 🤪
no selitä ne ? muulla kun evoluutiolla
- Anonyymi
Välimuotoja löytyy juuri se määrä, mitä teoria edellyttääkin. Välimuotojen olemassaoloaika on lyhyt verrattuna lajin elinaikaan ja useimmiten välimuotopopulaatio on ollut pieni.
Suurempien tasonomisten ryhmien haarautuminen on tapahtunut elämän varhaisina aikoina, joilta foissiiliaineistoa on muutenkin varsin niukalti. Esimerkiksi tietomme kammrikauden eliöistä perustuvat suurelta osin Burgessin löydökseen.
"Suvuttomasti lisääntyvä alkusolu olisi kyennyt tuottamaan vain klooneja itsestään. "
Tämä jo osoittaa aloittajan heikon tietämyksen tai vaihtoehtoisesti tahallisen vääristelyn.
Bakteerit lisääntyvät suvuttomasti.
Onko bakteerien käyttäytyminen evoluutioteorialle ongelma? Ilmeneekö suvuttomasti lisääntyvillä bakteereilla evolutiivisia muutoksia populaatiossa?
Tietääkseni bakteerien evoluutio on tehokasta ja nopeaa, minkä osoittaa myös eräiden bakteerien nopeasti kehittyvä lääkeresistiivisyys.- Anonyymi
"Välimuotoja löytyy juuri se määrä, mitä teoria edellyttääkin. Välimuotojen olemassaoloaika on lyhyt verrattuna lajin elinaikaan ja useimmiten välimuotopopulaatio on ollut pieni."
Tuo on hauska hypoteesi, mutta sille ei ole tieteellistä todistetta. Puuttuvat fossiilit eivät ole todiste puuttuvien fossiilien olemassaolosta.
"Onko bakteerien käyttäytyminen evoluutioteorialle ongelma?"
On.
"Ilmeneekö suvuttomasti lisääntyvillä bakteereilla evolutiivisia muutoksia populaatiossa?"
Ei ilmene. Ilmenee vain sopeutumismuuntelua, ei uusia anatomisia perusrakenteita. Kaikki yritykset saada bakteereista kehittymään jotain muuta kuin bakteereita ovat epäonnistuneet.
Evoluutio teoriansa mukaan tarkoittaa tätä: "Kaikki elämä maapallolla polveutuu universaalista esivanhemmasta." Tämä universaali esivanhempi on teorian mukaan ollut "alkusolu" tai "replikaattori".
Alkusolusta ja sen jälkeläisistä ei olisi voinut kehittyä maapallon diversiteettiä ilman valtavia, toisiaan seuraavia anatomisen perusrakenteen muutoksia. Sellaisista muutoksista ei tieteellä ole havaintoa.
- Anonyymi
Mutaatiotkaan eivät tuota evoluutiota.
”Mutaatiot toiminnallisissa geeneissä voivat olla hyvin haitallisia ja aiheuttaa perinnöllisiä sairauksia. Hyvin harvoin mutaatiot saavat aikaan ominaisuuksia, jotka edesauttavat kantajansa sopeutumista ympäristöönsä. Kuitenkin lajien kehitys ja evoluutio perustuu näihin mutaatioihin.” Lähde: Mutaatiot synnyttävät uusia geenejä (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/14/mutaatiot-synnyttavat-uusia-geeneja)
Artikkelin väite on evoluutioajattelulle tyypillisen epäjohdonmukainen, mikä on väistämätön seuraus evoluution fiktiivisyydestä. ”Evoluution” sanotaan perustuvan ilmiöön, joka hyvin harvoin saa aikaan jotain hyödyllistä!
Mutaatiot tosiaan aiheuttavat objektiivisesti katsoen aina haittaa, tai ovat merkityksettömiä. Laboratoriokokeiden havaintojen perusteella alkion kehittymisen kannalta ratkaisevan tärkeässä alkuvaiheessa tapahtuva mutaatio on aina tuhoisa.
J.Crow: ”Koska suurin osa mutaatioista, jos niillä jotain vaikutusta on, ovat haitallisia, niiden kokonaisvaikutusten täytyy olla vahingollisia.” Samaa mieltä ovat mm. Keightley ja Lynch: ”Valtaosa mutaatioista on vahingollisia.”
[Crow, J., The high spontaneous mutation rate: Is it a health risk? Proc Natl Acad Sci 94:8380–8386, 1997.] [Keightley, P. & Lynch, M., Toward a realistic model of mutations affecting fitness. Evolution 57:683–685, 2003.]
R.Lande: "90% mutaatioista on haitallisia ja loput ovat lähes neutraaleja.”
Gerrish ja Lenski arvioivat että hyödyllisten mutaatioiden suhde haitallisiin on 1:1000 000.
[Lande, R., Mutation and conservation. Conserv Biol 9:782–791, 1995.] [Gerrish P.J., & Lenski, R., The fate of competing beneficial mutations in an asexual population. Gentetica 102(103):127–144, 1998.]
Mm. T. Ohta, M. Kimura ja S. Elena ovat arvioineet, että hyödyllisten mutaatioiden osuus on niin alhainen, että sitä ei voida tilastollisesti mitata.
[Ohta, T., Molecular evolution and polymorphism. Natl Inst Genet Mishima Japan 76:148–167, 1977.] [Kimura, M., Model of effective neutral mutaitons in which selective constraint is incorporated. PNAS 76:3440–3444, 1979.] [Elena, S.F. et al, Distribution of fitness effects caused by random insertion mutations in E. Coli. Gentetica 102/103:349–358, 1998.]
Mikään tunnettu mutaatio ei ole tuottanut muutoksia eliöiden anatomiseen perusrakenteeseen, joka on evoluution onnistumisen ehto.
Solun DNA:ssa on mekanismi, joka torjuu mutaatioita. Kuinka sellainen olisi voinut kehittyä mutaatioilla?- Anonyymi
”Evoluution” sanotaan perustuvan ilmiöön, joka hyvin harvoin saa aikaan jotain hyödyllistä!"
Tuo on totta. Sivuutat tuossa lausessa kaksi sanaa. Läksynä on kertoa, mitkä. Ja sitten kerrot, miksi sivuutit ne.
"Mutaatiot tosiaan aiheuttavat objektiivisesti katsoen aina haittaa,"
Tässä lauseessa on kaksi väärää sanaa, mitkä? Ja kerro, miksi sinun oli käytettävä niitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
”Evoluution” sanotaan perustuvan ilmiöön, joka hyvin harvoin saa aikaan jotain hyödyllistä!"
Tuo on totta. Sivuutat tuossa lausessa kaksi sanaa. Läksynä on kertoa, mitkä. Ja sitten kerrot, miksi sivuutit ne.
"Mutaatiot tosiaan aiheuttavat objektiivisesti katsoen aina haittaa,"
Tässä lauseessa on kaksi väärää sanaa, mitkä? Ja kerro, miksi sinun oli käytettävä niitä.”Evoluution” sanotaan perustuvan ilmiöön, joka hyvin harvoin saa aikaan jotain hyödyllistä!"
"Tuo on totta".
Niin on. Kyseinen ilmiö on "mutaatio". Sen ei ole todistettu tuottavan eliöille evoluution vaatimia anatomisen perusrakenteen muutoksia. Siksi ei ole evoluutiotakaan.
”Monimutkaisuuskehitystä eteenpäin vieviä”, ”positiivisia” mutaatioita ei tunneta. Eräässä tiedelehti Naturessa ilmestyneessä katsausartikkelissa tutkijat eivät pystyneet esittämään yhtään konkreettista
esimerkkiä hyödyllisestä mutaatiosta.1
Kirjoittajat tyytyvät toteamaan, että käsite ”hyödyllisten mutaatioiden esiintyvyys”, on epämääräinen. Sen sijaan toistuvasti tuodaan esiin havaintoja mutaatioiden vahingollisuudesta.
Kirjoittajat viittaavat esimerkiksi erääseen vuonna 2001 julkaistuun tutkimukseen, jossa leipähiivalle (Saccharomyces cerevisiae), joka on siis aitotumainen eliö, aiheutettiin mutaatioita etyylimetaanisulfonaatilla. Kelpoisuutta (fitness) mitattiin hiivaviljelmien kasvuilla. Noin 25 %:ssa mutaatioilla ei ollut siihen merkittävää vaikutusta. Muissa tapauksissa vaikutus oli aina negatiivinen siten, että lähes 40 %:ssa kasvu putosi lähelle nollaa.
Banaanikärpäskokeista he toteavat, että merkittävä osa aikaan saaduista mutaatioista on ollut letaaleja eli kuolettavia. Lisäksi pitää muistaa, että yhtään banaanikärpäsen anatomista perusrakennetta muuttavaa mutaatiota ei ole koskaan tapahtunut. Uuden lajin syntyhän edellyttäisi nimenomaan rakennemuutosta.
Mitä ihmisen geenimutaatioihin tulee, kirjoittajien arvio on, että 30 % niistä, jotka johtavat aminohapon vaihtumiseen proteiinissa, on neutraaleja ja loput ovat vahingollisia.2 Hyödyllisistä mutaatioista he eivät anna yhtään esimerkkiä. He ainoastaan toteavat, että jos sellainen ilmaantuisikin, se todennäköisesti menetettäisiin geneettisen ajautumisen seurauksena.
* Evoluutioteorian kannalta kirjoitus on sikäli merkittävä, että se tulee ”Evoluution tutkimuskeskuksesta”, (Center of the Study of Evolution, University of Sussex, Brighton).
1 Eyre-Walker A, Keightley P. The distribution of fitness effects of new mutations. Nature Reviews/Genetics 2007, 8: 610 - 618.
2 Eyre-Walker A, Woofit M. & Phelps. The distribution of fitness effects of new deleterious amino acid mutations in humans.
Kirjoitukseni on siis täsmälleen oikein. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
”Evoluution” sanotaan perustuvan ilmiöön, joka hyvin harvoin saa aikaan jotain hyödyllistä!"
"Tuo on totta".
Niin on. Kyseinen ilmiö on "mutaatio". Sen ei ole todistettu tuottavan eliöille evoluution vaatimia anatomisen perusrakenteen muutoksia. Siksi ei ole evoluutiotakaan.
”Monimutkaisuuskehitystä eteenpäin vieviä”, ”positiivisia” mutaatioita ei tunneta. Eräässä tiedelehti Naturessa ilmestyneessä katsausartikkelissa tutkijat eivät pystyneet esittämään yhtään konkreettista
esimerkkiä hyödyllisestä mutaatiosta.1
Kirjoittajat tyytyvät toteamaan, että käsite ”hyödyllisten mutaatioiden esiintyvyys”, on epämääräinen. Sen sijaan toistuvasti tuodaan esiin havaintoja mutaatioiden vahingollisuudesta.
Kirjoittajat viittaavat esimerkiksi erääseen vuonna 2001 julkaistuun tutkimukseen, jossa leipähiivalle (Saccharomyces cerevisiae), joka on siis aitotumainen eliö, aiheutettiin mutaatioita etyylimetaanisulfonaatilla. Kelpoisuutta (fitness) mitattiin hiivaviljelmien kasvuilla. Noin 25 %:ssa mutaatioilla ei ollut siihen merkittävää vaikutusta. Muissa tapauksissa vaikutus oli aina negatiivinen siten, että lähes 40 %:ssa kasvu putosi lähelle nollaa.
Banaanikärpäskokeista he toteavat, että merkittävä osa aikaan saaduista mutaatioista on ollut letaaleja eli kuolettavia. Lisäksi pitää muistaa, että yhtään banaanikärpäsen anatomista perusrakennetta muuttavaa mutaatiota ei ole koskaan tapahtunut. Uuden lajin syntyhän edellyttäisi nimenomaan rakennemuutosta.
Mitä ihmisen geenimutaatioihin tulee, kirjoittajien arvio on, että 30 % niistä, jotka johtavat aminohapon vaihtumiseen proteiinissa, on neutraaleja ja loput ovat vahingollisia.2 Hyödyllisistä mutaatioista he eivät anna yhtään esimerkkiä. He ainoastaan toteavat, että jos sellainen ilmaantuisikin, se todennäköisesti menetettäisiin geneettisen ajautumisen seurauksena.
* Evoluutioteorian kannalta kirjoitus on sikäli merkittävä, että se tulee ”Evoluution tutkimuskeskuksesta”, (Center of the Study of Evolution, University of Sussex, Brighton).
1 Eyre-Walker A, Keightley P. The distribution of fitness effects of new mutations. Nature Reviews/Genetics 2007, 8: 610 - 618.
2 Eyre-Walker A, Woofit M. & Phelps. The distribution of fitness effects of new deleterious amino acid mutations in humans.
Kirjoitukseni on siis täsmälleen oikein.Et vastannut kysymyksiin, joten autan:
”Evoluution” sanotaan perustuvan ilmiöön, joka hyvin harvoin saa aikaan jotain hyödyllistä!"
Saa aikaan "hyvin harvoin". Siis SAA aikaan hyödyllistä, minkä näytät myöntävän itsekin. Miten luonnehtisit tuon sanonnan "hyvin harvoin" merkitystä, kun aikaa on n. 3,8 miljardia vuotta ja mutaatioiden frekvenssi on se mikä se on - kullakin lajilla? Kannattaako ampua itseään jalkaan?
1. Abstraktista:
"Despite these differences between species and genomic regions, some general principles have emerged: advantageous mutations are rare, and those that are strongly selected are exponentially distributed; and the DFE of deleterious mutations is complex and multi-modal."
Lue tarkkaan erityisesti tämä: "and those that are strongly selected are exponentially distributed"
Pitääkö suomentaa?
2. https://www.scientificamerican.com/article/15-answers-to-creationist/
Katsopa tuolta kohdasta 10, opiskele ja siirry oikealle palstalle todistamaan luominen. En pidätä hengitystä.
- Anonyymi
Evoluutio on 1800-luvulla eläneen ylioppilas Charles Darwinin mielikuvituksen tuote, joka syntyi yli 160 vuotta sitten vallinneen todellisuuskäsityksen pohjalle. Darwin ei ollut kuullut geeneistä tai termodynamiikasta. Hän oli aikansa tuote ja toimi aikansa tiedoilla.
Pienten muutosten johtaminen vähitellen anatomisen perusrakenteen muutoksiin ilman geneettistä mekanismia oli Darwinin mielikuvituksen tuote. "Kalasta hissukseen maaeläimeksi, vaikkei genomissa olekaan mitään mikä sen mahdollistaisi." Tämä mielikuvitukseen perustuva idea on nykyisen uusdarvinismin kantava voima.
Kyseessä ei kuitenkaan ole edes hypoteesi, saati tieteellinen teoria. Hypoteesi on ”ehdotettu selitys ilmiölle” Hypoteesi – Wikipedia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Hypoteesi) mutta mitään genetiikkaan pohjautuvaa selitysehdotusta anatomisten perusrakenteiden muutoksille ei nykydarvinisteilla ole, sen enempää kuin oli Darwinillakaan.
Siksi onkin hämmästyttävää, että aikamme uusdarvinistit hylkäävät kaikki nykyaikaisen geenitutkimuksen saavutukset, ja nojaavat sen sijaan ikivanhaan teoriaan jossa ei geenejä tunneta.
Uusdarvinistit uskovat tänäkin päivänä siihen, että jokin eliö voi ilman minkäänlaista geneettistä mekanismia muuntautua anatomiselta perusrakenteeltaan (body plan) kokonaan toiseksi eliölajiksi ja -suvuksi. Jopa alalajien uskotaan voivan muuntua uusiksi taksonomisiksi lajeiksi, suvuiksi, heimoiksi … vaikka niiden genomi on valikoimaltaan köyhempi kuin kantalajin genomi.
Genomin erikoistuminen tarkoittaa samaa kuin genomin köyhtyminen, mikä on jälleen evoluution kannalta ongelma. Genomin köyhtyminen ei mitenkään voi johtaa evoluutioon, koska se johtaa devoluutioon.
Emmehän me nykyäänkään näe alalajien kehittyvän kantalajia monipuolisemmin sopeutuviksi populaatioiksi. Alalajit ovat päinvastoin sopeutuneet yksipuolisemmin aivan tiettyihin olosuhteisiin. Alalajien genomi on siis erikoistuessaan köyhtynyt.
Tri Don Batten [http://B.Sc (http://B.Sc).Agr. (First Class Honours) and Ph.D. from the University of Sydney. Worked for 20 years as a research horticulturalist with the NSW Department of Agriculture] mainitsee seuraavasti:
”Sekä luonnonvalinnassa että jalostuksessa tapahtuu informaation menetystä. Kasvien jalostajat pyrkivät käyttämään villejä kasvityyppejä jalostuksessaan, koska pitkälle jalostetut lajikkeemme ovat geneettiseltä informaatiosisällöltään köyhempiä kuin niiden villit vastikkeet. Olen itse vuosien ajan ollut mukana jalostamassa sellaisia kasveja kuten litsejä, kirimoijia ja guavoita, joten olen hyvin tietoinen tästä seikasta.”
Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) arvelee, että n. 75% maanviljelyskasvien aikanaan sisältämästä monimuotoisuudesta on menetetty tällä vuosisadalla, johtuen nk. maatiaislajikkeiden korvaamisesta jalostetuilla muunnelmilla. Kun viljelijät alkoivat käyttää kasvijalostajien tuottamia lajikkeita, he hylkäsivät perinteiset lajikkeet. Tietyissä tapauksissa näitä hylättyjä lajikkeita löytyy enää siemenpankeista. Kyseiset lajikkeet sisältävät geenejä, joita nykyisistä hyvin pitkälle jalostetuista lajikkeista ei enää löydy.
Evoluutioteorian perusta on siis edelleen yhtä lapsellinen kuin Darwinin aikana.
Darwin arveli eliöiden voivan muuttua ”noin vain hissukseen” automaattisesti, ilman erityistä biologista mekanismia, uusiksi eliölajeiksi ja eliösuvuiksi ajan kuluessa. Siis kuten nykyisetkin darvinistit kuvittelevat.
Myöhemmin opittiin, että nehän ovatkin geenit, jotka säätelevät fyysisiä muutoksia. Sitten alettiin innoissaan tehdä laboratoriokokeita evoluution todistamiseksi geenimanipulaatioilla.
Näitä kokeita on tehty lähes 100 vuotta. Mikä on ollut tulos? No se, että yhtä ainutta uutta eläinlajia ei koe-eläimistä ole saatu kehittymään, uudesta eliösuvusta puhumattakaan. Eikä siihen ole luontokaan pystynyt. - Anonyymi
Miksi tätä epätieteellistä teologista jaanausta käydään säännöllisesti ja jatkuvasti? Usko vaikka että xenu heitti dinosaurukset tulivuoreen, mutta se on sinun ongelma ja häpeä.
- Anonyymi
Keskitytään tutkimaan tieteen menetelmää.
"Tieteellinen menetelmä pyrkii selittämään (esimerkiksi luonnossa ilmeneviä) tapahtumia toistettavissa olevalla tavalla. Tämä tapahtuu havaintojen ja/tai kokeiden kautta. Kokeilla pyritään simuloimaan luonnossa ilmeneviä tapahtumia kontrolloiduissa olosuhteissa" Tiede – Wikipedia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiede#Tieteellinen_menetelmä)
Kuinka monta kertaa evoluutio on todistettu havaintojen ja/tai kokeiden kautta? Vastaus: Ei yhtään kertaa.
Kokeissa on käytetty kymmeniä tuhansia sukupolvia banaanikärpäsiä ja bakteereita, mutta evoluutiota ei ole saatu aikaan. Sen sijaan on todistettu, että evoluutiota ei voi tapahtua koska isäntägeenit (homeoottiset geenit) eivät salli pienimpiäkään muutoksia eliöiden anatomiseen perusrakenteeseen. Laboratoriokokeissa jokainen isäntägeeneihin aiheutettu mutaatio on tappanut koeorganismin tai vahingoittanut sitä.
Luonnossa havaitaan lajinsisäistä sopeutumismuuntelua ja alalajien kehittymistä. Sopeutumismuuntelu tapahtuu meioosissa, kun vanhempien geenit muodostavat uusia kombinaatioita. Anatomisen perusrakenteen muutosta ei tapahdu, koska alkion perusrakenne tulee emon munasolusta (muutenhan ei koskaan voisi tietää millainen anatominen rakenne jälkeläiselle kehittyy!)
Alalajit syntyvät eristyneissä populaatioissa, joissa tapahtuu erikoistumista uusiin olosuhteisiin. Erikoistuminen tapahtuu, kun luonnonvalinta karsii heikommin sopeutuvia ja jättää henkiin paremmin sopeutuvia. Erikoistuminen toteutuu tietenkin yksilöiden genomeissa, joissa olosuhteisiin parhaiten sopeuttavat geenit yleistyvät, heikommin sopeuttavien geenien jäädessä resessiivisiksi ja lopulta hävitessä populaatiosta.
Sopeutumisessa populaatiosta siis katoaa geenejä, koska luonnonvalinta ei jakele selviytyjille uusia geenejä. Populaation geenipoolista tulee yksipuolisempi, ja kun olosuhteet muuttuvat on sopeutumisvaraa entistä vähemmän. Lopulta voi edessä olla sukupuutto. Näin onkin maailmasta kadonnut jo miljoonia eliölajeja.
Evoluutio vaatisi eliölajeihin laadullisesti uusia geenejä, mutta niiden sijasta tapahtuu jatkuvaa geenikatoa. Tämä kumoaa mutaatiohypoteesiin perustuvan ”hiipivän evoluution”, jossa lajin sopeutumismuuntelu johtaisi lopulta evoluutioon. Sellaista lajin geeniperimän ohittavaa ”hiipivää kehitystä” ei ole koskaan luonnossa havaittu, eikä voikaan havaita. Näemme vain lajimuuntelua. Evoluutio jää fiktioksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Keskitytään tutkimaan tieteen menetelmää.
"Tieteellinen menetelmä pyrkii selittämään (esimerkiksi luonnossa ilmeneviä) tapahtumia toistettavissa olevalla tavalla. Tämä tapahtuu havaintojen ja/tai kokeiden kautta. Kokeilla pyritään simuloimaan luonnossa ilmeneviä tapahtumia kontrolloiduissa olosuhteissa" Tiede – Wikipedia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiede#Tieteellinen_menetelmä)
Kuinka monta kertaa evoluutio on todistettu havaintojen ja/tai kokeiden kautta? Vastaus: Ei yhtään kertaa.
Kokeissa on käytetty kymmeniä tuhansia sukupolvia banaanikärpäsiä ja bakteereita, mutta evoluutiota ei ole saatu aikaan. Sen sijaan on todistettu, että evoluutiota ei voi tapahtua koska isäntägeenit (homeoottiset geenit) eivät salli pienimpiäkään muutoksia eliöiden anatomiseen perusrakenteeseen. Laboratoriokokeissa jokainen isäntägeeneihin aiheutettu mutaatio on tappanut koeorganismin tai vahingoittanut sitä.
Luonnossa havaitaan lajinsisäistä sopeutumismuuntelua ja alalajien kehittymistä. Sopeutumismuuntelu tapahtuu meioosissa, kun vanhempien geenit muodostavat uusia kombinaatioita. Anatomisen perusrakenteen muutosta ei tapahdu, koska alkion perusrakenne tulee emon munasolusta (muutenhan ei koskaan voisi tietää millainen anatominen rakenne jälkeläiselle kehittyy!)
Alalajit syntyvät eristyneissä populaatioissa, joissa tapahtuu erikoistumista uusiin olosuhteisiin. Erikoistuminen tapahtuu, kun luonnonvalinta karsii heikommin sopeutuvia ja jättää henkiin paremmin sopeutuvia. Erikoistuminen toteutuu tietenkin yksilöiden genomeissa, joissa olosuhteisiin parhaiten sopeuttavat geenit yleistyvät, heikommin sopeuttavien geenien jäädessä resessiivisiksi ja lopulta hävitessä populaatiosta.
Sopeutumisessa populaatiosta siis katoaa geenejä, koska luonnonvalinta ei jakele selviytyjille uusia geenejä. Populaation geenipoolista tulee yksipuolisempi, ja kun olosuhteet muuttuvat on sopeutumisvaraa entistä vähemmän. Lopulta voi edessä olla sukupuutto. Näin onkin maailmasta kadonnut jo miljoonia eliölajeja.
Evoluutio vaatisi eliölajeihin laadullisesti uusia geenejä, mutta niiden sijasta tapahtuu jatkuvaa geenikatoa. Tämä kumoaa mutaatiohypoteesiin perustuvan ”hiipivän evoluution”, jossa lajin sopeutumismuuntelu johtaisi lopulta evoluutioon. Sellaista lajin geeniperimän ohittavaa ”hiipivää kehitystä” ei ole koskaan luonnossa havaittu, eikä voikaan havaita. Näemme vain lajimuuntelua. Evoluutio jää fiktioksi.Miksi valehtelet. Evoluutio on havaittu lukemattomia kertoja havaintojen kuten myös kokeiden kautta.
Muuhun ID roskaan en jaksa edes ottaa kantaa. Ne on upotettu lukemattomia kertoja, mutta aina samat väitteet esitetään uudelleen.
Kerrohan jokin tiedeyliopistoi, joka opettaa älykästä suunnittelua tai kreationismia. Sellaisia ei taida olla. Evoluutiota tutkitaan ja evoluutioteoriaa opetetaan tuhansissa yliopistoissa.
- Anonyymi
Pari linkkivinkkiä tai vinkkilinkkiä aiheen läheltä:
https://areena.yle.fi/podcastit/1-50830019
https://www.avaruus.fi/uutiset/astrobiologia/auringon-purkaukset-saattoivat-auttaa-elaman-syntymisessa.html
🤔 - Anonyymi
Miksi sinulla on nielurisat ? miksi sinulla on häntäluu miksi umpisuoli
- Anonyymi
En tiedä, miksi sinulla on?
- Anonyymi
Darwinin kirjassa Lajien synty on kaikkiaan 696 oletusta ja lisäksi Darwin käyttää kirjassaan n. 70 kertaa sanaa "uskoa". Sen varassa on lähdetty Ateismi-veneeseen ja ilman tulppaa... Plup plup....
Älkää nyt hyvät immeiset uskoko sanaan TIEDE kuin hullut kristallipalloon.
TIEDE:ttä on 2 tyyppiä. Teoriatiede ja reaalitiede.
Darwinismi rakentuu yksinomaan teoriatieteeseen. On väitteitä, joista pidetään kiinni ja niitä yritetään todistaa tulkitsemalla tuloksi aina pyrkien vain todistamaan: Olemme oikeassa.
Eikö ole ihmeellistä, ettei oteta huomioon lainkaan darwinismin teorian jo kumonneita todisteita, joita reaaalitieteessä on.
Lukekaa intteristä maailman erästä eniten painettua lehteä: CREATION. Sitä julklaistaan 110 maassa. Tiede-lehteä vain Suomessa ja Tieteen Kuvalehteä vain 10 maassa.
CREATION on intterissä suomenkileisenä nimellä LUOMINEN. Se on tiedelehti. Erittäin mielenkiintoisia artikkeleja, selkeitä, peruskysymyksiä käsitteleviä ja todistavat selkeästi ettei Darwinin teoria ole oikea.
Kylllä on jo ajatuksena huvittava, että kaikki olisi alkanut salamanlyönnistä, siitä varsieväkala....ja siitä sinä sitten tietokoneella simpanssin pikkuserkkuna.
Älä hyvä immeinen aliarvioi itseäsi. Et ole mikään eläin, apinan sukulainen, et mikään sattumien summa..
Olet ihmeistä suurin. Elävä älykkö ja Luojan luoma ihmeellisyys.
Lue Raamattua !- Anonyymi
"Se on tiedelehti"
Miksi koit, että tuo piti erikseen sanoa?
- Anonyymi
Miksi lähdette edelleen vastailemaan trollauksiin aiheesta?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap162188Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842138- 1011407
Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101336Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663841227Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1461188Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249896Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha173874- 78869
- 63854