Mut iloitaan silti.
Hih hih haa,
on mukavaa,
lal lal laa,
hauskaa vaan.
:)
ja samaan aikaan kuitenkin
Kauanko vielä jaksan,
joko luovutan,
petetty, jätetty,
yksin ja hylätty,
ryöstetty.
:(
Ja toiveissa kuitenkin
Ehkä laupias samarialainen,
nainen tuo auttavainen,
löytää mut ajoissa,
ennen kuin menehdyn.
:)
Ja aika kuluu kuitenkin
Kärsivällisyys lopussa,
aika ihan lopussa,
toivo kuolemassa,
maahan valumassa,
:(
Ja etsin siitäkin viimeisen toivon
Sormenjäljet sentään jäi,
muistoksi pari runoa,
hieman hymyä näin,
ja pari hyvää muistoa.
:)
Ja opetus siitä
Ehkä seuraavassa elämässä,
paratiisissa rakkaan vierellä,
emme kuuntele vierasta käärmettä,
joka väliimme asettaa esteitä.
ettemme toisiamme näkisi,
sydämestä rakastaisi,
vaan olis huomio muualla,
kaikessa muussa turhassa.
:/
Mut silti pysyvät usko toivo ja rakkaus.
Mut löytyykö astiaa niitä kantamaan,
niistä jakamaan ja antamaan?
Jos ei, niin ne sammuu ja katoaa pois,
voi kun meitä enemmän ois,
silloin aidosti iloita vois.
:(
Ettei jäisi pahaa makua
niin surffaan aallon harjalla,
ylös alas ylös alas,
kyllä tää sujuu, en putoo alas.
Positiivinen loppu,
vaik pian tulee hoppu,
hyökyaalto tulossa,
mut en elä pelossa,
oispa vaan joku mukana,
voitais sen päällä surffata,
yhdessä voimme sen tyynnyttää,
ja kaikki toiveemme tyydyttää.
Niin pysyvät usko toivo ja rakkaus.
:)
Hih hih haa,
on mukavaa,
lal lal laa,
hauskaa vaan.
:)
ja samaan aikaan kuitenkin
Kauanko vielä jaksan,
joko luovutan,
petetty, jätetty,
yksin ja hylätty,
ryöstetty.
:(
Ja toiveissa kuitenkin
Ehkä laupias samarialainen,
nainen tuo auttavainen,
löytää mut ajoissa,
ennen kuin menehdyn.
:)
Ja aika kuluu kuitenkin
Kärsivällisyys lopussa,
aika ihan lopussa,
toivo kuolemassa,
maahan valumassa,
:(
Ja etsin siitäkin viimeisen toivon
Sormenjäljet sentään jäi,
muistoksi pari runoa,
hieman hymyä näin,
ja pari hyvää muistoa.
:)
Ja opetus siitä
Ehkä seuraavassa elämässä,
paratiisissa rakkaan vierellä,
emme kuuntele vierasta käärmettä,
joka väliimme asettaa esteitä.
ettemme toisiamme näkisi,
sydämestä rakastaisi,
vaan olis huomio muualla,
kaikessa muussa turhassa.
:/
Mut silti pysyvät usko toivo ja rakkaus.
Mut löytyykö astiaa niitä kantamaan,
niistä jakamaan ja antamaan?
Jos ei, niin ne sammuu ja katoaa pois,
voi kun meitä enemmän ois,
silloin aidosti iloita vois.
:(
Ettei jäisi pahaa makua
niin surffaan aallon harjalla,
ylös alas ylös alas,
kyllä tää sujuu, en putoo alas.
Positiivinen loppu,
vaik pian tulee hoppu,
hyökyaalto tulossa,
mut en elä pelossa,
oispa vaan joku mukana,
voitais sen päällä surffata,
yhdessä voimme sen tyynnyttää,
ja kaikki toiveemme tyydyttää.
Niin pysyvät usko toivo ja rakkaus.
:)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Luovuta … elä itsellesi ja löydä uusi rakas …
Roikkuminen on surulista .
Kertoo vain heikkomielisyydestä …
Elät himoillesi ja tarpeillesi, mutta et sinulle itsellesi oikeasti …
Lähde siis laukalle ja juokse lujaaa
Ole viimein taas oikea elämänvoimasi
Joka on riippuvuuksista vapaa…
Kiitos ja näkemiin.
Naiselta.
Etsin häntä huhuilen,
vanhasta pidä kiinni en,
toivon rinnalleni naisen,
oikean rakastavaisen,
jonka kanssa yhdessä,
kulkiessa tehdessä,
kummatkin elää saa,
yhteistä unelmaa.
:)
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋
❤️ Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17841890s
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
Tämähän kuulostaa hyvältä. Ainakin tuo osa, jossa sanotaan, ettei päästetä paratiisiin käärmeitä. Ainoan sitä sellaista toivoo, että aatami ja eeva saisivat rauhassa rakennettua oman palansa maailmaa. Iloita toki täytyy!
Ei näissä kivuissa iloita voisikaan.
Musta ei runoja jää! Soon moro👋😂
Oi voi sun runojasi taas,
ehkä lähden tästä hillumaan,
kaupungille notkumaan,
ehkä sut sielä nähdä saan. 😘
Keskellä korpea kun asustaa,
eikä pääse liikkumaan,
niin vähän vaikeaa se on,
tarvis kotiin toimitetun auton.
Sitten pääsis lähtemään,
maata vähän kiertämään,
mut siihen asti jumissa,
kun kaikkialle pitkä matka.
:)
Monta kilometriä välissä pääkaupunkimme syliin?
Ihan liikaa, satoja kilometrejä.
Minuakin kyllä hieman kiinnostaa, että missä päin asustelet? Keski-Suomi, Länsi, Pirkanmaa, Lappi?
Pohjois-pohjanmaa.