Oliko työelämä oikeasti leppoisampaa muutama kymmenen vuotta sitten vai onko se nostalgiaharha ?

Anonyymi-ap

Että onko tosiaan niin, että nykyään työelämä on kovempaa. Oliko silloin sairaanhoitajilla helpompaa? Oliko silloin toimistotyöntekijöillä helpompaa?
Entäpä teollisuudessa? Jne.
Onko tämä siis totta vai jonkinlainen nostalgiaharha, jota ajan kuluminen vääristää.

56

550

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Vaikea arvioida lyhyesti. Työelämässä on monta osatekijää,
      joku on mennyt parempaan, joku heikompaan suuntaan.
      Ennen ei ainakaan ollut mitään jakoa valittaa mistään asiasta mikä koski työtä
      ja työolosuhteita.
      Nykyään on kuulemma on mahdollista "avoin" keskustelu työntekijän ja
      työnantajan edustajan kesken.

      • Anonyymi

        "Ennen ei ainakaan ollut mitään jakoa valittaa mistään asiasta mikä koski työtä ja työolosuhteita."

        Aloitin työelämän 1970 luvun lopulla tehdastyöläisenä ja ainakin siinä firmassa otettiin työntekijän työolosuhteet huomioon. Työergonomiaa parannettiin ettei urakkatyössä työntekijä sairastunut tai loukkaantunut , ilmastointia parannettiin, tehtaan ammattiliitossa oli pätevät työturvallisuushenkilöt joille työntekijät pystyivät antamaan ilmoituksia vaaratilanteista ja ehdotuksia parannuksiin. Työnantaja myös kuunteli ja investoi parannuksiin. Kaikista raskaimpiin työtehtäviin tuli robotit.
        Nythän ei ole enää edes dieselikäyttöisiä trukkeja tehdastilojen sisällä.


      • Anonyymi

        🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑

        ❤️ ­­N­­y­­­m­­­f­­o­­m­­a­­­a­­n­­­i -> https://ye.pe/finngirl21#17842735w

        🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞


    • Anonyymi

      Kauppoja oli joka kylällä 60-luvulla. Myös työyksiköt olivat pienempiä. Työn helppous riippuu siitä, oletko duunari vai et.

      • Anonyymi

        Duunarien työ todella vaativampaa ja usein raskasta vieläkin.


    • Anonyymi

      Tietokoneiden myötä työtahti on huomattavasti kiristynyt esim. vanhustenhoidossa. Työstä on tullut liukuhihnatyötä, joka on minuutilleen mitoitettu. Aina vaan tulee enemmän konetyötä ko. alalle.

      • Anonyymi

        Toisaalta on vanhusten hoidossa paljon apuvälineitä nykyisin jos muistaa miten se oli ennen. Kaikki raskaat nostamiset tehdään koneilla tai tekniikalla minkä ergonomia opettaa .
        On liukulakanoita ja sänkyjä joita voi nostaa ja laskea , ennen oli sänky matalalla ja vanhusta sitten sieltä nostettiin aamuisin väärällä nostotekniikalla , joten ei ihme että moni sai selkänsä kipeäksi silloin . Mutta hoitokin on muuttunut, nyt juostaan henki hapatuksissa asunnosta asuntoon lähihoitajana ja aikaa on hyvin vähä kullekkin vanhukselle sillä päättäjät jotka laskevat miten paljon mikäkin työ on minuuteissa, ovat unohtaneet että hoidetaan eläviä ihmisiä , ja mikä sen kamalampaa jos hoputetaan ettei ole aikaa nyt, kun vanhus istuu liian kauan vessassa . Siis siinä hoidosta stressaantuu niin vanhus kun hoitajakin .
        Moni asia oli parempi ennen mutta yhtä moni myöskin huonompi. Silloin muuten vanhuksiakin pidettiin ihmisinä .


    • Anonyymi

      Täytyy muistaa, että myös koulutus on muuttunut löysemmäksi.
      Olisiko siinä syy, miksi nykyiset kolme-nelikymppiset kokee suurta ahdistusta töiden suhteen? Tietotaitoa ei ole riittävästi valmiina.

      • Anonyymi

        Mistä tiedät, että koulutus on muuttunut löysemmäksi ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä tiedät, että koulutus on muuttunut löysemmäksi ?

        Yritän lyhyesti, 30 vuotta oppilaitosympäristössä viettämisen jälkeen.

        Peruskoulu, tason kaikki tiedämme, mennään sen kehnoimman mukaan. Tasokurssit lopetettiin.
        Ammatillisista oppilaitoksista väkisin väännettiin ammattikorkeakouluja. Samat opettajat jatkoivat samoilla eväillä, vain tutkinnon nimi muuttui. Opistotutkinnoista (esim. merkonomi) tuli pikku hiljaa sellainen, että nippa nappa vastaavat vanhoja koulumuotoisia tutkintoja (merkantti).
        Tämä aines kun menee töihin, eivät oikein osaa mitään. Odottavat, että kaikki kerrotaan valmiiksi, tällainen omaehtoinen tiedonhaku puuttuu suurelta osalta (80%) täysin. Odotetaan, että kaikki kerrotaan ja oman älyn käyttöä ei ole, koska siihen ei ole opetettu alusta alkaen.


    • Anonyymi

      Luulin nuorena että ompa löperöä tämä työelämä. Joskus kudoin sukkaa. Kun vaihroin työpaikkoja, kuulin myöhemmin että tilalleni oli joko palkattu kaksi tai osa töistäni oli jaettu muille kun tilalle palkattu ei pystynyt samaan. Ei tarkoita että olisin parempi kuin muut mutta vastuuntunto oli aina kohdallaan. Tein reippaasti edessä olevat työt pois, eli ahkeruus oli intohimoni ja hyveeni. On se joskus ollut pahekin, ajattelematta suhautin työn joka meni väärin ja jouduin tehdä toistamiseen korjauksen kera. Tein muuten sen omalla ajalla.
      Tämän päivän työnekijä voisi kokeilla, keskittyy vain työhön, jättää puhelimen ja somen, joita kuulemma värkätään työaikanakin.
      Toinen oleellinen asia on vaatimukset, kaupat oli kaukana ja ulkona syömispaikat, palkka pieni, ei ollut kulutusta, jonka perässä juosta, naapurilla ei ollut enempää, samanlaisia työn peräässä muuttaneita takahikiäläisiä koko alue. Käytin töissä, illalla lasten kanssa ulos ja huvikseen joskus naapurissa iltakahvilla.

    • Anonyymi

      Jokainen työpaikka on erilainen. Oli ennen ja on nyt.

    • Anonyymi

      Seitkytluvulla kerrostalotyömaalla saattoi olla 7 maalaria töissä.
      Tänäpäivänä homman hoitaa 1 tai enintään kaksi.

      Siitä voi miettiä kuinka "tukkaputkella" on painettava,,jos et kerkee tekemään seuraavaan kohteeseen ei sitten "tarvisekaan mennä"

      Seurakset ainakin omalla kohdalla tolkuton stressi ja sydänkohtaukset.
      Eläkkeelle raakkina ennenaikojaan.

    • Anonyymi

      Kullanmurut on vauvasta asti opetettu siihen, että heidän tuntemuksensa, mielipiteensä ja mukavuutensa ovat maailman tärkeimpiä asioita.
      Kaikki pitää olla kivaa.
      Jo ennen viime vuosien koulukatastrofia sanoi armeijan kapitulantti, että on joukko alokkaita jotka armeijassa joutuvat ensimmäisen kerran tilanteeseen jossa heidän täytyisi tehdä jotain toisen määräyksen perusteella.
      Totta kai tälläiset ahdistuvat ja stressaantuvat töissä kun kaikki ei aina voi olla kivaa.

      Julkisella puolella kyse on pitkälti sinne juurtuneen tsaristisen komentomeiningin syytä. Onneksi teollisuudessa sitä rassattiin asiallisempaan malliin ainakin 60-luvun lopulta lähtien. Monin paikoin onnistuneesti. Myös aikaisemminkin johdosta ja/tai omistajasta riippuen.

      On turha selittää kuinka nykyään on tehtävä kahden ihmisen työt! Erilaisten tekniikoiden ansiosta on inhimillisen työn osuus tuloksesta varmaan pienetynyt mutta jengi ei tee nykyään yhtään enempää työtä kuin aikaisemminkaan. Pikemminkin päin vastoin!

      • Anonyymi

        Erilaisten ”tekniikoiden” ansiosta työstä on tullut pirstaleisempaa, aikataulutetumpaa ja näennäisen työn määrä on huomattavasti lisääntynyt.

        Tietokonemitoitukset ovat tulleet päätehtäviksi. Jos ”konehommat” on tehty, niin työ on tehty. Esim. vanhusten-, lasten-, ym. hoidossa. Se ns. työ uuvuttaa, kun jatkuvasti pitää opiskella uusia ohjelmia ja tehdä turhia suunnitelmia ja näennäistyötä.

        Lastentarhanopettajalta kysyttäessä, mitä hän päiväkodissa tekee, niin vastaus on, että hänellä on ”pedagooginen vastuu”. Vanhustyöntekijältä kysytään, mitä teet, niin vastaus on, että hän ravaa kohteesta toiseen, että ehtii tehdä kaikki minuutilleen mitoitetut työt.

        Ketä kyseinen näennäinen työ motivoi tai kiinnostaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Erilaisten ”tekniikoiden” ansiosta työstä on tullut pirstaleisempaa, aikataulutetumpaa ja näennäisen työn määrä on huomattavasti lisääntynyt.

        Tietokonemitoitukset ovat tulleet päätehtäviksi. Jos ”konehommat” on tehty, niin työ on tehty. Esim. vanhusten-, lasten-, ym. hoidossa. Se ns. työ uuvuttaa, kun jatkuvasti pitää opiskella uusia ohjelmia ja tehdä turhia suunnitelmia ja näennäistyötä.

        Lastentarhanopettajalta kysyttäessä, mitä hän päiväkodissa tekee, niin vastaus on, että hänellä on ”pedagooginen vastuu”. Vanhustyöntekijältä kysytään, mitä teet, niin vastaus on, että hän ravaa kohteesta toiseen, että ehtii tehdä kaikki minuutilleen mitoitetut työt.

        Ketä kyseinen näennäinen työ motivoi tai kiinnostaa?

        Hoiva- ja opetustehtävät ovat vain osa työkenttää.
        Molempiin olisi vaikutettavissa johtamistaidollisin ja organisatoorisin keinoin.
        Joku hallinnon rationalisoinnissa pätevöitynyt henkilö voisi valottaa periaatteita.
        Juu. Juu. Kun on pyyhittävä niin se on tehtävä mutta sen ympärille kertyy muita toimintoja.
        Vaatimaton esimerkki. Tuttavamme on pk-seudulla työskentelevä kotihoitsu. Joutuu käyttämään autoa. PYSÄKÖINTI! Eikö jukopliuta löydy työtään hoitaville jotain lätkää joka oikeuttaa pysäköimiseen sellaisilla sakkopaikoilla joissa ei haittaisi mahdollista hälytysajoneuvoliikennettä?
        Koko organisatio olisi asetettava suurennuslasin alle.

        Haalariduunit. Esimerkiksi talomme julkisivuremppa oli kohteittain jakautunut useammalle urakoitsijalle. Seinät, parvekkeet, ovet lukituksineen.
        Useampana aamuna luumuili pihalla pakettiautoineen puolen tusinaa heppua joutilaina vielä ennen klo 9:ää. Kysäisin asiaa niin heput sanoivat, etteivät tiedä mitä pitäisi tehdä kun eivät ole nähneet pomoaan eikä tarvikkeista ole tietoakaan,

        Peruskoulun opettajien tilanne lienee kaikille selvä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hoiva- ja opetustehtävät ovat vain osa työkenttää.
        Molempiin olisi vaikutettavissa johtamistaidollisin ja organisatoorisin keinoin.
        Joku hallinnon rationalisoinnissa pätevöitynyt henkilö voisi valottaa periaatteita.
        Juu. Juu. Kun on pyyhittävä niin se on tehtävä mutta sen ympärille kertyy muita toimintoja.
        Vaatimaton esimerkki. Tuttavamme on pk-seudulla työskentelevä kotihoitsu. Joutuu käyttämään autoa. PYSÄKÖINTI! Eikö jukopliuta löydy työtään hoitaville jotain lätkää joka oikeuttaa pysäköimiseen sellaisilla sakkopaikoilla joissa ei haittaisi mahdollista hälytysajoneuvoliikennettä?
        Koko organisatio olisi asetettava suurennuslasin alle.

        Haalariduunit. Esimerkiksi talomme julkisivuremppa oli kohteittain jakautunut useammalle urakoitsijalle. Seinät, parvekkeet, ovet lukituksineen.
        Useampana aamuna luumuili pihalla pakettiautoineen puolen tusinaa heppua joutilaina vielä ennen klo 9:ää. Kysäisin asiaa niin heput sanoivat, etteivät tiedä mitä pitäisi tehdä kun eivät ole nähneet pomoaan eikä tarvikkeista ole tietoakaan,

        Peruskoulun opettajien tilanne lienee kaikille selvä!

        Mitä yrität selittää? Ei noista jutuista selviä työn helppous tai vaikeus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä yrität selittää? Ei noista jutuista selviä työn helppous tai vaikeus.

        Kaltaisiasi on harmittavan paljon jopa päättävissä asemissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaltaisiasi on harmittavan paljon jopa päättävissä asemissa.

        Esität vain esimerkkejä työsuorituksista. Ei ole mikään ratkaisu!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esität vain esimerkkejä työsuorituksista. Ei ole mikään ratkaisu!

        Yritähän nähdä mistä nuo sekoilut johtuvat! Suorittaja ei mahda mitään ja vastuu tehottomuudesta ja turhasta työstä on teettäjällä ja heitä ylemmillä organisation tasoilla.
        Suoritusportaan henkilömäärä on suhteettoman pieni verrattuna koko osalliseen organisatioon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yritähän nähdä mistä nuo sekoilut johtuvat! Suorittaja ei mahda mitään ja vastuu tehottomuudesta ja turhasta työstä on teettäjällä ja heitä ylemmillä organisation tasoilla.
        Suoritusportaan henkilömäärä on suhteettoman pieni verrattuna koko osalliseen organisatioon.

        Hyvä ratkaisu ”suorittajatason” ongelmiin😂 Aloitetaan ”ylemmistä organisaatiotasoista”. Yksinkertaista ja sinä olet yksinkertainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä ratkaisu ”suorittajatason” ongelmiin😂 Aloitetaan ”ylemmistä organisaatiotasoista”. Yksinkertaista ja sinä olet yksinkertainen.

        Minä olen yksinkertaisuudessani ollut noin 20:ssä haalariduunissa kun lasketaan mukaan koulu- ja opiskeluajan työt.
        Nuo duunit jakautuivat kolmen valtion alueelle.
        Opiskelun jälkeen olin eri tason tehtävissä työnantajan edustajana 7:ssä eri kokoisessa teolisuusyrityksessä. Niistä useimmat metallinalan pk-yrityksiä joissa toimin tuotantopäällikkönä ja yhdessä toimitusjohtajana.
        Loppusilaus tuotannon suunnittelun ja kustannusstandardien konsulttina 10:ssä yrityksessä.
        Olen nähnyt eri tason satraappien toimintaa joille on ollut tärkeintä näyttää omaa valtaa vaikka sen tulos oli omien etujen vastainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen yksinkertaisuudessani ollut noin 20:ssä haalariduunissa kun lasketaan mukaan koulu- ja opiskeluajan työt.
        Nuo duunit jakautuivat kolmen valtion alueelle.
        Opiskelun jälkeen olin eri tason tehtävissä työnantajan edustajana 7:ssä eri kokoisessa teolisuusyrityksessä. Niistä useimmat metallinalan pk-yrityksiä joissa toimin tuotantopäällikkönä ja yhdessä toimitusjohtajana.
        Loppusilaus tuotannon suunnittelun ja kustannusstandardien konsulttina 10:ssä yrityksessä.
        Olen nähnyt eri tason satraappien toimintaa joille on ollut tärkeintä näyttää omaa valtaa vaikka sen tulos oli omien etujen vastainen.

        Sori! En tarkoittanut kommenttiani sinua halveksivaksi, vaan juurikin toimintatapaa, miten asiat ovat menneet tähän pisteeseen.

        Olen myös toiminut suorittajana, mutta myös eritasoissa esihenkilötehtävissä ja kehittämistehtävissä organisaatioiden sisällä.

        Samaa oman vallan tavoittelua ja käyttöä olen joutunut seuraamaan, vaikka lopputulos on nyt työntekijöiden nieltävänä.

        Olisiko kehitystä edes osannut arvata, kun tietokoneet ja niiden kehuttu toiminta aikoinaan, joskus kahdeksankymmentäluvun alkumetreillä pikkuhiljaa otettiin käyttöön?


    • Anonyymi

      Tottakai kaikki työt ovat kevyempiä, kun työn jakajia eli tekijöitä on enemmän. Työn suorittajia on kustannussyistä vähennetty joka alalla, mikä on merkillisen kumma, koska pomo- / johtoporras lisääntyy samaa vauhtia. Ikäänkuin em. yhtälössä mättäisi joku juttu.

      • Anonyymi

        Joku siinä mättää. Johtajuus on SE asia. Johtajuudesta ilmestyy kirja joka viikko.
        "Miten olen hyvä johtaja ?" " Miten tulen hyväksi johtajaksi ? "
        Ts. muista että olet JOHTAJA.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joku siinä mättää. Johtajuus on SE asia. Johtajuudesta ilmestyy kirja joka viikko.
        "Miten olen hyvä johtaja ?" " Miten tulen hyväksi johtajaksi ? "
        Ts. muista että olet JOHTAJA.

        Yeap, jokaisen pitäisi johtaa itseään. mutta en nyt ihan tarkoittanut sitä.


    • Anonyymi

      Kun ihminen vanhenee niin kokee työelämän ihan toisella tavalla kun nuorempana , mitä lähemmäksi eläkettä sitä kovempaa on töissä.

      • Anonyymi

        Itse kyllä ajattelin loppuaikoina, että ei kannata enää niin kovasti ottaa pulttia. Tekee, minkä parhaaksi näkee. Välillä naurattikin kattella sivusta nuoria, jotka keksi polkupyörän aina vain uudelleen.
        Kovasti puhuttiin hiljaisen tiedon siirtämisestä, hiljaiseksi jäi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse kyllä ajattelin loppuaikoina, että ei kannata enää niin kovasti ottaa pulttia. Tekee, minkä parhaaksi näkee. Välillä naurattikin kattella sivusta nuoria, jotka keksi polkupyörän aina vain uudelleen.
        Kovasti puhuttiin hiljaisen tiedon siirtämisestä, hiljaiseksi jäi.

        55v ikäisenä, valmistellessani suunniteltua laiskistumista olin viikot 250km:n päässä olevassa työpaikassani. Olin aloittanut vuoden alussa ja saman vuoden marraskuussa, ajaessani marraskuun iltana pimeässä loskakelissä kotiini, kypsyi ajatus. Nyt saa riittää.
        Muutimme työsopimukseni kyseisen vuoden lopussa päättyväksi määräaikaiseksi.
        Työni oli muuten vapaata mutta vastuualueeni kunnollinen hoitaminen asetti kalenteriin rajoituksia.
        Paikalla maanantaisin ennen klo 7:ää ja kotiin lähtö perjantaisin joskus klo16 jälkeen.


      • Anonyymi

        Ei pirä paikkaansa. Kyllä nykyään on paljon helpompi lähteä ja mukavampi olla töissä kuin joskus aikoinaan. Duunipaikasta on tullut melkein toinen koti, mutten tiedä, onko sekään oikein hyvä asia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei pirä paikkaansa. Kyllä nykyään on paljon helpompi lähteä ja mukavampi olla töissä kuin joskus aikoinaan. Duunipaikasta on tullut melkein toinen koti, mutten tiedä, onko sekään oikein hyvä asia.

        No tuohan on vain sun tuntemus ja kokemus# jokaisella on omansa.


      • Anonyymi
        Siili2 kirjoitti:

        No tuohan on vain sun tuntemus ja kokemus# jokaisella on omansa.

        Yeap, ja jokaisen kannattaisi miettiä, miksi se on sellainen kuin se on. Jos työ on kovaa, hankalan tuntuista , vastenmielistä, vaikeaa ... niin ehkä asenteissa on jotain mätää, ei niinkään työssä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Yeap, ja jokaisen kannattaisi miettiä, miksi se on sellainen kuin se on. Jos työ on kovaa, hankalan tuntuista , vastenmielistä, vaikeaa ... niin ehkä asenteissa on jotain mätää, ei niinkään työssä.

        Paremminkin ajattelisin niin että vain itse voit tehdä sellaiselle asialle jotain mitä et voi muuttaa. Siis sinulla ei ole mahiksia sitä muuttaa. Toki asennettakin voi muuttaa mutta se ei aina riitä työtyytyväisyyden takaamiseksi.


      • Anonyymi
        Siili2 kirjoitti:

        Paremminkin ajattelisin niin että vain itse voit tehdä sellaiselle asialle jotain mitä et voi muuttaa. Siis sinulla ei ole mahiksia sitä muuttaa. Toki asennettakin voi muuttaa mutta se ei aina riitä työtyytyväisyyden takaamiseksi.

        Asenne on kylläkin se juttu, josta kaikki on kiinni.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Asenne on kylläkin se juttu, josta kaikki on kiinni.

        Aina asenteen muutoskaan ei riitä. Silloin vain pitää tehdä sellaiset ratkaisut jotka paremmin sopivatvitselle.


      • Anonyymi
        Siili2 kirjoitti:

        Aina asenteen muutoskaan ei riitä. Silloin vain pitää tehdä sellaiset ratkaisut jotka paremmin sopivatvitselle.

        Ehkä ei "aina", mutta useimmiten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asenne on kylläkin se juttu, josta kaikki on kiinni.

        Ei siinä mikään ”asenne” auta, kun työ on minuutilleen mitoitettu. Ei ehdi syömään, ei vessaan, kahvitauoista nyt puhumattakaan.

        Sanotaan vaan, että olkaa ahkerampia!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei siinä mikään ”asenne” auta, kun työ on minuutilleen mitoitettu. Ei ehdi syömään, ei vessaan, kahvitauoista nyt puhumattakaan.

        Sanotaan vaan, että olkaa ahkerampia!

        Tuo kuulostaa kyllä ihan joltain muulta kuin työltä. Luettelemasi asiat ovat sitäpaitsi säädetty ainakin työehtosopimuksissa, jos ei laissa. Kenenkään ei tarvitse tehdä mitään ilman taukoja yms. katkoja. Vie työnantajasi oikeuteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo kuulostaa kyllä ihan joltain muulta kuin työltä. Luettelemasi asiat ovat sitäpaitsi säädetty ainakin työehtosopimuksissa, jos ei laissa. Kenenkään ei tarvitse tehdä mitään ilman taukoja yms. katkoja. Vie työnantajasi oikeuteen.

        Kysymys on ihan kunnallisesta vanhusten kotihoidosta. Käytäntö on ihan yleisesti tiedossa. Esihenkilöt haluavat antaa tilanteesta toisenlaisen kuvan ja kieltävät totuuden. Se on sitä ”hoitotyön johtamista ja työoloja”!


    • Työelämä on muuttunut neljässäkymmenessä vuodessa eikä vähiten tietotekniikan tullessa kuvioihin. Toisaalta helpottanut mutta toisaalta monimutkaistuttanut.

      • Anonyymi

        Pahin virhe tietotekniikan hyväksikäytössä on joka puolella se, että suunnitteluvaiheeseen ei oteta mukaan lainkaan mukaan sen tulevia käyttäjiä.
        Tämä nähdään mm. Apotissa, Maisassa terveydenhuollossa ja opetusalalla jopa Wilmassa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pahin virhe tietotekniikan hyväksikäytössä on joka puolella se, että suunnitteluvaiheeseen ei oteta mukaan lainkaan mukaan sen tulevia käyttäjiä.
        Tämä nähdään mm. Apotissa, Maisassa terveydenhuollossa ja opetusalalla jopa Wilmassa.

        Kyllä. Käyttäjille tuotevtuodaan tarjolle usein vasta kun toivottavat muurtokset on enää hankalaa ja kallista toteuttaa.
        Varsinaisten käyttäjien aliarviointia?


    • Anonyymi

      7 vuotta jo eläkkeellä , elämäni parasta aikaa , harmi vain että kroppa ei samaa mieltä :( Mukavaa kun ei enään työnantaja määrää vorokausirytmiä :)

      Gubbe 74

    • Anonyymi

      Ennen työpaikka oli henkisesti kuin keskitysleiri.

      • Anonyymi

        Pahoittelen, että sanon: jos tuolta tuntuu, vika ei ole työpaikassa, vaan ...


      • Anonyymi

        Totta. Pikkupomot oli pikku-hitlereitä.


    • Anonyymi

      Se ero oli todella iso. Vielä 80-luvulla Suomessa oli tosi rento työkulttuuri. 2000-luvulla on mennyt ihan sairaaksi. Esimiehet ei enää vaivaudu edes toimistolle mutta työntekijöiltä odotetaan mahdottomia. Esimiestyö on ennen kaikkea mennyt alas päin. En tiedä oliko ennen kaikki isoimmat pomot sukulaissuhteilla työnsä saaneita niin kuin nykyään

    • Anonyymi

      Työurani tein teollisuudessa ja viimeiset reilu 30 vuotta ihan samoissa hommissa. Todellakaan se ei ollut yhtään sen leppoisampaa silloin kolme vuosikymmentä sitten, kuin mitä se oli reilu kolme vuotta sitten eläkkeelle jäätyäni. Pikemminkin päin vastoin, koska työolosuhteet pikkuhiljaa paranivat.

      Muista aloista kun ei kokemusta, mutta jotenkin sellainen fiilis, että joillakin aloilla työelämä olisi tänä päivänä rankempaa kuin vaikka kolme vuosikymmentä sitten.

      Toisaalta mietityttää, että miten elintason nousu ym. on vaikuttanut ihmisiin ja heidän kokemukseensa työelämän vaativuudesta. Nykyään usein nähnyt jo lukiolaisten valittavan, miten rankkaa opiskelu on. Omaa lukioaikaa kun muistelen, niin ei olisi tullut mieleen valittaa opiskelua liian rankaksi. Mahtaako se koulu olla sen vaativammaksi muuttunut vai onko syynä vain se, että elämä muuten muuttunut liian helpoksi.

      entinenmiäs

      • Anonyymi

        Tai se lukiosta valittaminen siksi, koska se on maksutonta. Ennen oli etuoikeus, jotta lukioon oli varaa. Ei auttanut valittaa ja pelko oli pepussa, ettei jää luokalle = kustannukset nousee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tai se lukiosta valittaminen siksi, koska se on maksutonta. Ennen oli etuoikeus, jotta lukioon oli varaa. Ei auttanut valittaa ja pelko oli pepussa, ettei jää luokalle = kustannukset nousee.

        No eipä ollut etuoikeus mielessä, saati pelko luokalle jäämisestä. Opiskelun otin tosissani ja rankaksi en sitä kokenut.

        entinenmiäs


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No eipä ollut etuoikeus mielessä, saati pelko luokalle jäämisestä. Opiskelun otin tosissani ja rankaksi en sitä kokenut.

        entinenmiäs

        Ensin oli saatava suositus kansakoulun opettajalta jotta pääsi oppikoulun pääsykokeisiin.
        Koulussamme aloitti kpl 40:n oppiaan luokkaa.
        Toisella luokalla A ja C luokat aloittivat englannin ja B sekö D luokat saksan. Ruotsi oli alkanut kaikilla ykkösellä,
        Materiaali ja lukukaudet olivat maksullisia. Muutama jäi luokalleen.
        Lukioon pääsi 40 oppilasta. Kielilinjan aloittajia oli enemmän kuin pitkän matematiikan.
        Muutama luokalle jääminen harvensi porukkaa.
        Minun ikäluokkani oli hieman alle 100000 lapsukaista. Ylioppilaita valmistui alle 5000.

        Olin kaikki kesälomat vieraassa palkkatyössä päivästä päivään. Ensimmäinen työkesä 14v ikäisenä. Normaali työaika eikä ollut mitään nuoren työvoiman suojelua.
        15v ikäisenä opin puikkohitsauksen auttavaan tasoon kuten myös polttopillin käytön ja yksinkertaisten rautarakenteiden piirrustusten lukemisen ja osien ritsaamisen, polttamisen, valmistelun hitsaukseen ja useissa tapauksissa vanhemman työkaverin kanssa kokoonpano heftauksen ja hitsauksen. Asentosaumojen jälki ei ollut hääppöinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ensin oli saatava suositus kansakoulun opettajalta jotta pääsi oppikoulun pääsykokeisiin.
        Koulussamme aloitti kpl 40:n oppiaan luokkaa.
        Toisella luokalla A ja C luokat aloittivat englannin ja B sekö D luokat saksan. Ruotsi oli alkanut kaikilla ykkösellä,
        Materiaali ja lukukaudet olivat maksullisia. Muutama jäi luokalleen.
        Lukioon pääsi 40 oppilasta. Kielilinjan aloittajia oli enemmän kuin pitkän matematiikan.
        Muutama luokalle jääminen harvensi porukkaa.
        Minun ikäluokkani oli hieman alle 100000 lapsukaista. Ylioppilaita valmistui alle 5000.

        Olin kaikki kesälomat vieraassa palkkatyössä päivästä päivään. Ensimmäinen työkesä 14v ikäisenä. Normaali työaika eikä ollut mitään nuoren työvoiman suojelua.
        15v ikäisenä opin puikkohitsauksen auttavaan tasoon kuten myös polttopillin käytön ja yksinkertaisten rautarakenteiden piirrustusten lukemisen ja osien ritsaamisen, polttamisen, valmistelun hitsaukseen ja useissa tapauksissa vanhemman työkaverin kanssa kokoonpano heftauksen ja hitsauksen. Asentosaumojen jälki ei ollut hääppöinen.

        No, ei kai se kaikille itsestään selvyys ollut. Meikäiselle pääsykoe ei ollut ongelma ja taloudellista puolta ei tarvinnut ajatella, sitä sitten osaa sanoa, oliko vanhemmille haastavaa.
        Sokerijuurikaspellolla kyllä kesäisin ahkeroin, mutta ei niitä rahoja tarvinnut koulun käyntiin laittaa ja minkäänlaisia ulkopuolisia paineita työn suorittamiseen ei ollut. Eipä kai kaikki siihen aikaan olleet tasa-arvoisessa asemassa. Nykyään varmaan paremmin koulun käynnin suhteen, mutta se taloudellinen epätasa-arvo varmaan enempi sosiaalisessa elämässä haasteena.

        entinenmiäs


    • Anonyymi

      Tuntuisi, että ihmiset olivat sitkeämpiä ennen. (Kun oli pakko?) Periksi ei annettu.
      Ei ollut sossuakaan. Oli pakko pärjätä.

    • Anonyymi

      Ennen oli helpompaa , Luojan kiitos että eläkkeellä .- Eihän sitä enään kohta pärjää tässä digitalimaailmassa :(

      Gubbe 74

    • Anonyymi

      En ole ollut vuosiin töissä, mutta työn helppous riippuu tehtävänkuvasta.

    • Anonyymi

      Kellojen siirto on nostalgista paikkojen siirron kanssa kyllä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Uskalla lähestyä minua

      Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S
      Ikävä
      60
      6504
    2. Päätin että suostun keskustelemaan

      Jos sellainen tilanne tulee.
      Ikävä
      100
      3362
    3. Oulaskankaan päätöksistä

      https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.
      Oulainen
      25
      2696
    4. EMMINÄ JAKSA OOTTAA KOLMEA VIIKKOA!

      Kyllä se aiemmin parantuu😘
      Ikävä
      21
      2328
    5. Tiedoksi että

      En aijo laittaa viestiä enkä soittaa enkä edes harkitse asiaa.
      Ikävä
      27
      1881
    6. Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!

      Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun
      Suomi24 Blogi ★
      357
      1822
    7. Oikeasti tekisi

      Mieli hypätä sun kaulaan eikä kävellä ohi
      Ikävä
      25
      1610
    8. Miten menee?

      Tykkäätkö minusta nyt vähemmän kun näit minut?
      Tunteet
      32
      1458
    9. Kyllä mä sen joudun tekemään

      Että lähden pois. Itse halusit että tämä menee näin.
      Ikävä
      49
      1452
    10. Suomessa oikeistohallitus vallassa: nälkäiset lapset hakevat jo Punaiselta ristiltä ruoka-apua

      Sosiaaliturvaleikkaukset ovat lisänneet asiointia ruoka-avussa. Kyllä tämän maan tilanne on surkea, kun lapset näkevät n
      Perussuomalaiset
      226
      1423
    Aihe