Ja maksaa jostain on voitava leikata johtajien palkoista mrd pari paikallaan
Soteen kuluu tällä hetkellä yli 23 miljardia euroa vuodessa. Ensi vaalikauden loppuun eli vuoteen 2027 tultaessa summa nousee valtiovarainministeriön painelaskelman mukaan jo yli 26 miljardiin euroon.
Valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa kuvaillaan, miten lähes kolmanneksen valtion budjetista haukkaavan sote-sektorin taakkaa entisestään lisättiin Rinteen ja Marinin hallitusten aikana.
Pääministeri Sanna Marinin hallitus on lisännyt sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä ja velvoitteita mittavasti. Näitä lisäyksiä ovat muun muassa perusterveydenhuollon hoitotakuu, iäkkäiden ympärivuorokautista hoitoa koskeva henkilöstömitoitus, kotihoidon kehittäminen, lastensuojelun henkilöstömitoitus, kouluterveydenhuollon kuraattori-/ psykologimitoitus sekä vammaispalvelulaki.
Nämä velvoitteet ovat kaikki hyvää tarkoittavia ja tarpeellisiakin, mutta niiden toteuttamisesta puuttuu kaksi asiaa ja sitä kautta kaikki: rahat ja henkilöstö.
Hyvinvointialueiden rahoitus on kuilun reunalla monestakin syystä. Otetaan esimerkiksi kalliit kunta-alan palkkaratkaisut ja palkkaharmonisaatio. Sote-asiantuntija Korhonen laskee, että palkkaratkaisuista ja inflaatiosta johtuen hyvinvointialueiden alijäämä esimerkiksi vuonna 2023 on noin 300-500 miljoonaa euroa. Palkkojen yhteensovittamiseen menee Korhosen mukaan vuosina 2023-25 yli 500 miljoonaa euroa vuosittain.
Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksen nostaminen maksaa ensi vuodesta lähtien 200-300 miljoonaa euroa vuodessa. Perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristäminen maksaa vuositasolla noin 130 miljoonaa euroa. Korhosen mukaan uusi vammaispalvelulaki lisää hyväksytyssä muodossa hyvinvointialueiden menoja tulevina vuosina miljardilla eurolla.
Soteen kuluu tällä hetkellä yli 23 miljardia euroa vuodessa. Ensi vaalikauden loppuun eli vuoteen 2027 tultaessa summa nousee valtiovarainministeriön painelaskelman mukaan jo yli 26 miljardiin euroon.
Valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa kuvaillaan, miten lähes kolmanneksen valtion budjetista haukkaavan sote-sektorin taakkaa entisestään lisättiin Rinteen ja Marinin hallitusten aikana.
Pääministeri Sanna Marinin hallitus on lisännyt sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä ja velvoitteita mittavasti. Näitä lisäyksiä ovat muun muassa perusterveydenhuollon hoitotakuu, iäkkäiden ympärivuorokautista hoitoa koskeva henkilöstömitoitus, kotihoidon kehittäminen, lastensuojelun henkilöstömitoitus, kouluterveydenhuollon kuraattori-/ psykologimitoitus sekä vammaispalvelulaki.
Nämä velvoitteet ovat kaikki hyvää tarkoittavia ja tarpeellisiakin, mutta niiden toteuttamisesta puuttuu kaksi asiaa ja sitä kautta kaikki: rahat ja henkilöstö.
Hyvinvointialueiden rahoitus on kuilun reunalla monestakin syystä. Otetaan esimerkiksi kalliit kunta-alan palkkaratkaisut ja palkkaharmonisaatio. Sote-asiantuntija Korhonen laskee, että palkkaratkaisuista ja inflaatiosta johtuen hyvinvointialueiden alijäämä esimerkiksi vuonna 2023 on noin 300-500 miljoonaa euroa. Palkkojen yhteensovittamiseen menee Korhosen mukaan vuosina 2023-25 yli 500 miljoonaa euroa vuosittain.
Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksen nostaminen maksaa ensi vuodesta lähtien 200-300 miljoonaa euroa vuodessa. Perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristäminen maksaa vuositasolla noin 130 miljoonaa euroa. Korhosen mukaan uusi vammaispalvelulaki lisää hyväksytyssä muodossa hyvinvointialueiden menoja tulevina vuosina miljardilla eurolla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hällä väliä kun osa palkoista maksetaan ns pää kipee HOITAJILLE Oulusta on teholta ottaneet loparit 49 Hoitajaa
😍😋😍😋😍😋😍😋😍
🍒 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17847862c
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Maan tavan mukaisesti palkataan 1000 uutta kaikenlaisia poliittisia kytköksiä omaavia johtajia suhmuroimaan loputkin rahat hyvävelimafian taskuihin.
Sote/hyvinvointialueet on SDP:n Kiurun ja RKP:n Henrikssonin osaamisen tulos.
Hallintohöttöä ja kaksikielisiä rakenteita ja virkoja riittää.
Sääfettiin, että koko sote-alue on kaksikielinen, jos sen alueella yksikin kunta on kaksikielinen. Kuntien kaksikielisyyskriteerit on vitsi. Prosenttirajoja ja henkilömääriä on laskettu, ja kun nekään eivät enää riittäneet "kaksikielisyyteen", keksittiin, että kunnanvaltuuston päätöksellä kunta voi säilyä kaksikielisenä.
Vantaalla ruotsinkielisiä on alle 3 %. Vantaan "kaksikielisyyden" seurauksena koko Vantaa-Keravan hyvinvointialue on kaksikielinen. Kymen sote on vielä karkeampi esimerkki.