oletteko ajatelleet ottaa miehenne mukaan synnytyssaliin?
tässä juuri kaverini kanssa keskustelin ja hän oli samaa mieltä kanssani ,ettei halua miestänsä näkemään kaikkia itse synnytyksen yksityiskohtia.
olen miehelleni sanonut että en halua häntä mukaan kun olen synnyttämässä, se hänelle sopii...tarkoitan että toki hän on mukana kun olet kättärillä mutta en halua että hän näkee itse synnytyksen koska itse ajattelen niin että se ei ehkä ole niin kaunista katsottavaa ja ehkä seksin halutkin saattaisivat kadota.olen kaveriltani kuullut että yhden mieheltä katosivat seksin halut synnytyksen jälkeen kun asia oli ollut sen mielestä aika aklöä,koska oli mukana synnytsessä.
itse olen ajatellut että oma äitini tulisi sinne saliin kädestä pitämään koska hän on nainen ja saman kokenut.Olen sen hänelle kertonut ja tulee mielellään sitten kun h-hetki koittaa.
mites te muut ensisynnytäjät olette ajatelleen? ,entäs jo synnyttäneet naiset olivatko miehenne mukana koko ajan?kiitti vastauksistanne1
tässä juuri kaverini kanssa keskustelin ja hän oli samaa mieltä kanssani ,ettei halua miestänsä näkemään kaikkia itse synnytyksen yksityiskohtia.
olen miehelleni sanonut että en halua häntä mukaan kun olen synnyttämässä, se hänelle sopii...tarkoitan että toki hän on mukana kun olet kättärillä mutta en halua että hän näkee itse synnytyksen koska itse ajattelen niin että se ei ehkä ole niin kaunista katsottavaa ja ehkä seksin halutkin saattaisivat kadota.olen kaveriltani kuullut että yhden mieheltä katosivat seksin halut synnytyksen jälkeen kun asia oli ollut sen mielestä aika aklöä,koska oli mukana synnytsessä.
itse olen ajatellut että oma äitini tulisi sinne saliin kädestä pitämään koska hän on nainen ja saman kokenut.Olen sen hänelle kertonut ja tulee mielellään sitten kun h-hetki koittaa.
mites te muut ensisynnytäjät olette ajatelleen? ,entäs jo synnyttäneet naiset olivatko miehenne mukana koko ajan?kiitti vastauksistanne1
Vastaukset 12
Vanhimmat
ensimmäisessä oli, en halunnut toiseen. siis missään tapauksessa. koin hänet "häiriöksi" ;) -huusin ja haukuin raukkaa synnytyksen ajan ja kätilökin sääli miestäni loppujen lopuksi hän pisti miehen kahville piiitkälle sellaiselle.. nyt kolmatta odottaessani, en missään tapauksessa edelleenkään ota miestä mukaan.
mies mukana edellisessä synnytyksessä ja nyt toista odotellessamme olemme puhuneet että hän tulee mukaan myös seuraavaan synnytykseen (olen raskaana). Minusta oli ihanaa että mieheni oli mukana synnytyksessä, näkipä hänkin millaista "touhua" se on. Hän koki synnytyksen miellyttäväksi ja normaaliksi kokemukseksi ja kertoi jälkeenpäin "nostavansa hattua" moisen urakan jälkeen. Mitään traumoja ei jäänyt ja seksielämä luistaa kuten ennenkin. Itse suosittelen miehen ottamista mukaan jos hän vain haluaa, kukin toki tekee tavallaan. Kesäterveisiä!!
Mies on ollut mukana kahdessa synnytyksessä ja on tulossa kolmanteenkin. Nehän ovat meidän lapsia, eikä minun, joten miehellä on oikeus yhtälailla nähdä lapsen syntymä kuin minullakin.
Seksielämään nuo eivät ole vaikuttaneet. Minusta tuntuisi kummalliselta/lapselliselta jos mieheltä katoaisi seksihalut vaimoonsa nähtyään omien lastensa syntymät.
Kukin tietty tehköön itselleen/omalle perheelleen sopivan ratkaisun.
ainahan miehesi voi olla siinä vierelläsi tukemassa sinua.ei miehesi tarvitse olla siellä alapään puolella kattomassa kun vauva syntyy. itselläni oli mies mukana enkä edes ajatellut että mieheni ei saisi tulla mukaan synnytykseen. jos miehesi haluaa vaan tulla niin ota ihmeessä mukaa,onhan se miehellesikin varmasti upea kokemus. =)
ps.meillä seksihalut ei hävinny minnekkää synnytyksen jälkee vaan halut vaan kasvoivat entisestään,eli ei kannata pelätä ettei niitä olisi synnytyksen jälkeenkin. =)
Minulla ollut äiti mukana. Mies ei ole tahtonut mukaan synnytykseen. Jos sinulla ja äidilläsi on hyvät välit, se on ihan ok että äitisi tulee mukaan!
oli mies mukana, mutta ei se siellä alapaassä roikkunu, et ei se nähny esimerkiks ku vauva tuli ulos tms.Oli mun pääpuolella, piti kädestä jne. Ja hyvä oliki että oli. Suurin tuki hänestä oli avautumisvaiheen aikana. Voihan miehes mennä sitte ulos huoneesta, ku tulee ponnistusvaiheen aika..Ja olla kanssasi avautumisvaiheessa, eihän se silloin mitään nää, ja voi mennä aina ulos, ku kätilö tulee sua tutkii. Niin mun mies teki alussa, mutta sitte lopussa se unohtu.
Olemme puhuneet asiasta ja mieheni ehdottomasti haluaa olla paikalla. Ensiksi minuakin mietitytti idea, mutta mieheni piti itsestäänselvyytenä, että hänen paikkansa on yläpäässä eikä alapäässä. Olen myös miettinyt kuinka se näky vaikuttaa negatiivisesti seksielämäämme, mutta mieheni pitää minua höpönä ja nauraa koko ajatukselle. Minua hirvittää synnyttäminen, mutta ajatus miehestäni rinnallani helpottaa hieman tuonta pelkoa.
Ensimmäisessäni oli mukana paras ystäväni, koska mieheni ei päässyt millään mukaan. Toisessa mies oli mukana, eikä hänelle jäänyt itse synnytyksestä traumoja, mutta hätäsektio ja oman lapsen elvytyksen näkeminen oli traumaattista. Itse olin nukutettuna, joten en tiedä itse mitä siellä tapahtui.
Ei nämä asiat ole seksielämään vaikuttaneet, mutta lisälapsiin ei mies ollut enää suosiollinen, kun tajusi mitä vaaroja kolmannen syntymään liittyy.
Jokainen tekee päätöksen itse, mutta synnytys on vaikea tilanne olla ihan yksin. Itse jouduin olemeen välillä ihan yksin puoli tuntia, ja aika tuntui kyllä ikuisuudelta. Ei kätilöt ainakaan täällä ehdi olla mukana koko ajan,. välillä kävivät kiireisenä katsomassa, että kaikki on hyvin, mutta siihen se sitten jäikin...
Meillä takana kolme synnytystä ja aina mies on ollut mukana. Ei oo seksi haluihin vaikuttanut kyllä millään lailla. Minä en lähtis edes ilman miestä synnyttämään, hän on minulle tärkein ihminen ja minä hänelle ja haluamme jakaa myös synnytyksen kokemuksen keskenämme. Eihän synnytyksen katsominen varmaan mitään kauheen kivaa ole, mutta esim. siinä vaiheessa ku vaavi laskeetaan synnytys salissa eka kerran isän syliin ja kylvetettäväksi on ainutkertanen. Harva mies pystyy pitämään kyyneleitä. Ja vaikkei mies minun kivuilleni synnytyksen aikana paljoa mitään voikkaan tehdä, on ihana että hän jaksaa hieroa ja hoivata mua, juottaa kun janottaa, pitää kädestä ja rakastaa. Pian mennään taas synnyttämään ku neljäs lapsemme syntyy.
Ollaan alustavasti puhuttu, että mies olisi sairaalassa alussa tukena, mutta sinne saliin en ota sitä mukaan, eikä haluaisikaan tulla.
Meillä myös tuo seksi jäänyt nyt jo raskausaikana,olen rv 16 nyt ja mies ei vaan halua seksiä.
Pelkää kai vahingoittavansa vauvaa ja kuulemma mielikuvitustakin liikaa...
Uskon, että tuo synnytys olisi miehelle ja koko suhteellemme huono kokemus, koska tämä raskauskin oli yllätys ja mies halusi todella paljon tämän raskauden keskeytystä.
Olen kuitenkin jo raskauden alusta joutunut käymään tietynlaisen itsenäistymisen läpi, niin uskon pärjääväni siellä synnytyssalissakin yksikseni.
Enkä halua yhtään lisä stressiä pohtiessani siellä salissa millaisia traumoja mieheni siellä mahdollisesti saa.Ja miten tulee vaikuttamaan jatkossa elämäämme.
Miehiä vaan on niin erilaisia ja luonteisia.
Jotkut miehet ovat "isämäisempiä" jo odotusaikana ja osaavat tukea synnytyksessäkin.
Toisilla kestää enemmään aikaa kasvaa isyyteen.Jokainen tuntee kuitenkin parhaiten miehensä.Kannattaa jutella yhdessä ja toimia sen mukaan.
Miehellä kova tahto olla paikallakun lapsi maailmaan tulee,mutta tulen vaatimaan että hän pysyy tiukasti pääpuolessa koko ajan ettei mitään..hmm..traumoja pääse syntymään.Meinasi näes pyörtyä jo kun näki synnytysvideon..=D tukenahan luulisi oman miehen olevan parasta ja hänellekin hyvä nähdä ettei tämä naisena oleminen sitä helpointa hommaa ole..siinä kun miehellä sormet vääntyy kivuissa puristavan naisen otteessa niin luulisi kunnioitusta herkenevän.=D jos mieheni ei jostain syystä pääse synnytykseen (leiri tai muu työmatka) niin varalla on hyvä ystäväni. Joku tuttu naama kuitenkin hyvä olla lähellä.
Meillä ei mies ole mitenkään erityisesti koskaan huomioinut minua raskausaikana, kaikki on ollut niin kuin ennenkin. Ensimmäisen odotuksen aikana pelkäsi jonkin aikaa rakastellessa vahingoittavansa lasta, mutta siitäkin pääsimme yli. Kuitenkaan ei tullut mielenikään jättää miestä synnytyssalin ulkopuolelle. eikä tulisi nytkään. Oli parhaaksi avuksi minulle. Eikä meilläkään mies ollut siellä alapäässä vahtaamassa vaan piti minua kädestä kiinni. Ja uskokaa tai älkää ei sitä itse enää ponnistusvaiheessa ajattele missä se mies seisoo.Ja edelleen meidän seksielämä on kunnossa ja parantunutkin ekan synnytyksen jälkeen.