En ollut koskaan tuntenut niin voimakkaita tunteitaan kuin hänen seurassaan. En koskaan ollut kenestäkään välittänyt niin paljoa kuin hänestä. Hänen seurassaan pystyin olemaan oma itseni. Tunsin turvalliseksi oloni hänen lähellään. Rakastin jokaista hänen kosketustaan. Jokainen hänen katseensa ja pieninkin hipaisu sai sydämmeni sykkimään, punastumaan... Kaikki loppui, itkin, huusin, tuntui kuin taivas olisi tullut niskaan... Millään ei ollut enää mitää väliä!
Nyt kuukausien päästä, ekaa kertaa sain tuntea hänen kosketuksensa jälleen. Suljin silmäni ja tunsin itseni niin turvalliseksi. Nautin jokaisesta hänen kosketuksestaan...
Mutta havahduin, se ei ollut oikeasti hän... se oli vain joku joka muistutti hänestä. Joku joka sai minut muistamaan "hänet" jälleen... sai ikävöimään, kaipaamaan...
Pääsenkö koskaan yli? 6 kuukautta olen ikävöinyt... yrittänyt unohtaa.
En voi "huijata" ketään näin, en voi sanoa välittäväni koska en minä heistä välitä, vaan siitä että he muistuttavat "hänestä".
Nyt kuukausien päästä, ekaa kertaa sain tuntea hänen kosketuksensa jälleen. Suljin silmäni ja tunsin itseni niin turvalliseksi. Nautin jokaisesta hänen kosketuksestaan...
Mutta havahduin, se ei ollut oikeasti hän... se oli vain joku joka muistutti hänestä. Joku joka sai minut muistamaan "hänet" jälleen... sai ikävöimään, kaipaamaan...
Pääsenkö koskaan yli? 6 kuukautta olen ikävöinyt... yrittänyt unohtaa.
En voi "huijata" ketään näin, en voi sanoa välittäväni koska en minä heistä välitä, vaan siitä että he muistuttavat "hänestä".
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tiedän tuon hirveän tunteen..itselleni kävi noin viime kesänä..en pystynyt keskittymään kouluun, pariin viikkoon en kunnolla syönyt. Itkin vain ja kaipasin..rakastin liikaa, siltikin että minut jätettiin ja otettiin toinen tilalle viikon eron jälkeen..:( kuitenkin, neljä kuukautta meni ja sain hänet takaisin..elämä alkoi taas vähitellen näyttää paremmalta kun hän oli rinnallani.
Minulle kävi hyvin(toisaalta ja eihän sitä tiedä kuinka kauan tätä kestää..), mutta voin vain sanoa että voimia. Kukaan muu ei tiedä miltä sinusta tuntuu, kuin toinen sen kokenut. Ei ole elämää ilman häntä, tekisi mieli vain kuolla. Hän oli elämä, tärkein ihminen elämässä(vanhempia lukuunottamatta)...Voimia!
Jollei hän ollut sinulle oikea, jossain vaiheessa tapaat miehen joka saa sinut unohtamaan tämän entisen..
Tuttua. Se menee ohi kyllä, usko minua. Liiku ja tapaa ihmisiä, myös miehiä. Riko itseäs vaikka yhden illan suhteilla, tee mitä vaan. Kyllä se
lopulta unohtuu. Sitten kun tapaat uuden, joka
sekoittaa pääsi :)