Voimakkaat hakkuut eri puolilla Etelä-Suomea näkyvät myös Suomen ilmastotavoitteiden kannalta keskeisessä metsien hiilensidontakyvyssä.
Luke arvion mukaan nykyiset reilun 70 miljoonan kuution vuotuisat teollisuushakkuut tarkoittavat sitä, että esimerkiksi puustoisen Pohjois-Karjalan hiilinielut vähenevät selvästi koko ajan vuoteen 2045 mennessä.
Jos metsiä hakattaisiin vielä vähän enemmän eli Luken laskeman niin sanotun suurimman ylläpidettävän hakkuun määrä, Pohjois-Karjalan metsät sitoisivat ehkä vuosikymmenen lopulla jo vähemmän hiiltä kuin hakkuista aiheutuu.
Samoin kuin Pohjois-Karjalassa myös muissa etelän runsaspuustoisissa maakunnissa hiilinielut eivät Luken arvion mukaan vahvistu nykyhakkuilla. Puuvaroiltaan rikkaimpia maakuntia ovat muun muassa Savo kokonaisuudessaan, Keski-Suomi sekä Pirkanmaa.
Etelä-Karjalassa metsät voivat olla Pohjois-Karjalasta poiketen jo nyt päästölähde. Lähteen suuruudessa on epävarmuutta, koska maakunnalliset ilmastolaskelmat ovat muutaman vuoden vanhoja, eikä niitä ole vielä päivitetty vastaamaan uusimpia metsävaratietoja.
Luken maakunnittaisten ilmastolaskelmien mukaan Suomen metsien hiilinielun koko tulee lähivuosikymmeninä olemaan Pohjois-Suomen metsien varassa. Nykyhakkuilla hiilensidontakyky paranee käytännössä vuoteen 2045 ulottuvan arvion mukaan vain Pohjois-Suomessa.
Hakkuut ovat viime vuosina painottuneet maan eteläisiin osiin. Jos Pohjois-Suomen laajoissa metsissä olisi hakattu esimerkiksi toissa vuonna samaan tahtiin kuin etelämpänä, Suomen metsät olisivat voineet olla kokonaisuudessaan yksittäisenä vuonna päästölähde.
Hiilinielut ovat heikentyneet jo nyt merkittävästi ja tutkijat ovat arvioineet, että hakkuita on ainakin ilmastotavoitteisiin nähden liikaa. Virkamiestyöryhmä miettiin parhaillaan keinoja, joilla hakkuita voitaisiin rajoittaa esimerkiksi hiilidioksidiverolla.
Suomen hiilineutraalisuustavoitteen mukaan metsien hiilinielujen pitäisi nykyarvion mukaan ensi alkuun tuplaantua nykytasolta vuoteen 2035 mennessä. Myös EU edellyttää Suomelta nykyistä suurempia hiilinieluja vuoteen 2030 mennessä.
Raja ylittyy nykyhakkuilla jatkossa vielä selvemmin
Luke on arvioinut tuoreessa hakkuumahdollisuusraportissaan (siirryt toiseen palveluun) sitä, mihin metsävarat riittävät lähivuosikymmeninä. Nykyisen kaltaisilla, reilun 73 miljoonan kuution teollisuushakkuilla esimerkiksi puun saatavuus heikentyy etenkin Kaakkois-Suomessa.
Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Päijät- ja Kanta-Hämeessä, Etelä-Savossa sekä Pirkanmaalla kestävien hakkuiden raja voi ylittyä jo lähivuosina vielä selvemmin kuin nyt. Nykyisen suuruisia hakkuita on raportin mukaan vaikea ylläpitää jatkossa.
Tilanne voi olla jatkossa myös heikompi, sillä arviossa ei esimerkiksi huomioida jo havaittua tai mahdollisesti tulevaa kasvun heikentymistä ja poikkeamia metsien hoidossa.
Luken tutkijan Kari Härkösen mukaan yksittäiselle puun myyjälle tilanne voi olla jopa hyvä, kun ostohinnat pysyvät korkeina. Sen sijaan puiden tilavuus, kasvu, hiilensidonta ja rakenne muuttuvat ja heikentyvät vähitellen vuosikymmeniksi.
– Tilanne ei korjaannu, jos hakkuutasot pysyvät korkeina. Nyt syödään pääomaa, jonka pitäisi tuottaa tulevaisuudessa puuta, sanoo laskelmia tekevä tutkija Kari Härkönen.
Pohjoisen metsissä hakkuutilanne vielä toisenlainen
Laskelmat ovat teknisiä ja yksittäisten vuosien isommat hakkuut eivät juurikaan vaikuta tuleviin hakkuumääriin. Jos esimerkiksi yhtenä vuonna on hakattu vähemmän, mahdollisuuksia on enemmän seuraaville vuosille.
Yli ollaan ja reilusti, eikä se loputtomiin voi jatkua. Kysymys on vain siitä, milloin voimakkaammat hakkuut näkyvät isosti hakkuumahdollisuuksien heikentymisenä, Härkönen sanoo arvioidessaan, milloin esimerkiksi Etelä-Karjalan nykyinen puukauppa voi muuttua.
Luken hakkuumahdollisuusarviot kertovat myös sen, miksi metsäteollisuus on investoimassa juuri Pohjois-Suomeen.
Sotien jälkeen hakatut ja uudistetut pohjoisen metsät ovat kasvaneet melko hyvin ja siellä on nyt hakkuumahdollisuuksia.
Härkösen arvion mukaan Pohjois-Suomi ei tule muistuttamaan ainakaan pitkään aikaan Kaakkois-Suomea. Hiilitasapaino on kuitenkin herkkä pohjoisen hitaasti kasvavissa männiköissä, joiden kasvu on Luken mukaan ainakin hetkellisesti heikentynyt mahdollisesti ilmaston lämpenemisen vuoksi.
Jo ilmoitetut investoinnit Kemissä ja Oulussa lisäävät puun tarvetta mahdollisesti lähes viidellä miljoonalla kuutiolla vuosittain.
Luken ilmastopäästölaskelmien mukaan lisäinvestoinnit Perämeren rannoilla voivat romahduttaa jo tämän vuosikymmenen loppupuolella Suomen jäljellä olevat isot hiilinielut.
Jo rakenteilla olevat investoinnit voivat Luken mukaan haukata Oulun ja Kainuun seutujen nykynielut ja kääntää myös Lapin metsien hiilivarastot laskuun.
Suomen nykyinen metsänielu on tällä hetkellä kolmen pohjoisen maakunnanvarassa, eniten Lapin.
Suojelua saa tehdä suurennuslasin kanssa
Eräänlainen kolikon toinen puoli metsäteollisuuden maantieteellisistä keskittymistä ja kovasta puun
Luke arvion mukaan nykyiset reilun 70 miljoonan kuution vuotuisat teollisuushakkuut tarkoittavat sitä, että esimerkiksi puustoisen Pohjois-Karjalan hiilinielut vähenevät selvästi koko ajan vuoteen 2045 mennessä.
Jos metsiä hakattaisiin vielä vähän enemmän eli Luken laskeman niin sanotun suurimman ylläpidettävän hakkuun määrä, Pohjois-Karjalan metsät sitoisivat ehkä vuosikymmenen lopulla jo vähemmän hiiltä kuin hakkuista aiheutuu.
Samoin kuin Pohjois-Karjalassa myös muissa etelän runsaspuustoisissa maakunnissa hiilinielut eivät Luken arvion mukaan vahvistu nykyhakkuilla. Puuvaroiltaan rikkaimpia maakuntia ovat muun muassa Savo kokonaisuudessaan, Keski-Suomi sekä Pirkanmaa.
Etelä-Karjalassa metsät voivat olla Pohjois-Karjalasta poiketen jo nyt päästölähde. Lähteen suuruudessa on epävarmuutta, koska maakunnalliset ilmastolaskelmat ovat muutaman vuoden vanhoja, eikä niitä ole vielä päivitetty vastaamaan uusimpia metsävaratietoja.
Luken maakunnittaisten ilmastolaskelmien mukaan Suomen metsien hiilinielun koko tulee lähivuosikymmeninä olemaan Pohjois-Suomen metsien varassa. Nykyhakkuilla hiilensidontakyky paranee käytännössä vuoteen 2045 ulottuvan arvion mukaan vain Pohjois-Suomessa.
Hakkuut ovat viime vuosina painottuneet maan eteläisiin osiin. Jos Pohjois-Suomen laajoissa metsissä olisi hakattu esimerkiksi toissa vuonna samaan tahtiin kuin etelämpänä, Suomen metsät olisivat voineet olla kokonaisuudessaan yksittäisenä vuonna päästölähde.
Hiilinielut ovat heikentyneet jo nyt merkittävästi ja tutkijat ovat arvioineet, että hakkuita on ainakin ilmastotavoitteisiin nähden liikaa. Virkamiestyöryhmä miettiin parhaillaan keinoja, joilla hakkuita voitaisiin rajoittaa esimerkiksi hiilidioksidiverolla.
Suomen hiilineutraalisuustavoitteen mukaan metsien hiilinielujen pitäisi nykyarvion mukaan ensi alkuun tuplaantua nykytasolta vuoteen 2035 mennessä. Myös EU edellyttää Suomelta nykyistä suurempia hiilinieluja vuoteen 2030 mennessä.
Raja ylittyy nykyhakkuilla jatkossa vielä selvemmin
Luke on arvioinut tuoreessa hakkuumahdollisuusraportissaan (siirryt toiseen palveluun) sitä, mihin metsävarat riittävät lähivuosikymmeninä. Nykyisen kaltaisilla, reilun 73 miljoonan kuution teollisuushakkuilla esimerkiksi puun saatavuus heikentyy etenkin Kaakkois-Suomessa.
Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Päijät- ja Kanta-Hämeessä, Etelä-Savossa sekä Pirkanmaalla kestävien hakkuiden raja voi ylittyä jo lähivuosina vielä selvemmin kuin nyt. Nykyisen suuruisia hakkuita on raportin mukaan vaikea ylläpitää jatkossa.
Tilanne voi olla jatkossa myös heikompi, sillä arviossa ei esimerkiksi huomioida jo havaittua tai mahdollisesti tulevaa kasvun heikentymistä ja poikkeamia metsien hoidossa.
Luken tutkijan Kari Härkösen mukaan yksittäiselle puun myyjälle tilanne voi olla jopa hyvä, kun ostohinnat pysyvät korkeina. Sen sijaan puiden tilavuus, kasvu, hiilensidonta ja rakenne muuttuvat ja heikentyvät vähitellen vuosikymmeniksi.
– Tilanne ei korjaannu, jos hakkuutasot pysyvät korkeina. Nyt syödään pääomaa, jonka pitäisi tuottaa tulevaisuudessa puuta, sanoo laskelmia tekevä tutkija Kari Härkönen.
Pohjoisen metsissä hakkuutilanne vielä toisenlainen
Laskelmat ovat teknisiä ja yksittäisten vuosien isommat hakkuut eivät juurikaan vaikuta tuleviin hakkuumääriin. Jos esimerkiksi yhtenä vuonna on hakattu vähemmän, mahdollisuuksia on enemmän seuraaville vuosille.
Yli ollaan ja reilusti, eikä se loputtomiin voi jatkua. Kysymys on vain siitä, milloin voimakkaammat hakkuut näkyvät isosti hakkuumahdollisuuksien heikentymisenä, Härkönen sanoo arvioidessaan, milloin esimerkiksi Etelä-Karjalan nykyinen puukauppa voi muuttua.
Luken hakkuumahdollisuusarviot kertovat myös sen, miksi metsäteollisuus on investoimassa juuri Pohjois-Suomeen.
Sotien jälkeen hakatut ja uudistetut pohjoisen metsät ovat kasvaneet melko hyvin ja siellä on nyt hakkuumahdollisuuksia.
Härkösen arvion mukaan Pohjois-Suomi ei tule muistuttamaan ainakaan pitkään aikaan Kaakkois-Suomea. Hiilitasapaino on kuitenkin herkkä pohjoisen hitaasti kasvavissa männiköissä, joiden kasvu on Luken mukaan ainakin hetkellisesti heikentynyt mahdollisesti ilmaston lämpenemisen vuoksi.
Jo ilmoitetut investoinnit Kemissä ja Oulussa lisäävät puun tarvetta mahdollisesti lähes viidellä miljoonalla kuutiolla vuosittain.
Luken ilmastopäästölaskelmien mukaan lisäinvestoinnit Perämeren rannoilla voivat romahduttaa jo tämän vuosikymmenen loppupuolella Suomen jäljellä olevat isot hiilinielut.
Jo rakenteilla olevat investoinnit voivat Luken mukaan haukata Oulun ja Kainuun seutujen nykynielut ja kääntää myös Lapin metsien hiilivarastot laskuun.
Suomen nykyinen metsänielu on tällä hetkellä kolmen pohjoisen maakunnanvarassa, eniten Lapin.
Suojelua saa tehdä suurennuslasin kanssa
Eräänlainen kolikon toinen puoli metsäteollisuuden maantieteellisistä keskittymistä ja kovasta puun
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mistä otetaan sitten puuta kun loppuu parin vuoden päästä LAPISTA Kainuussa ei kasva äkkii puu voi mennä 120 vuotta jotta jonkulaista lankkuu vois saada oksat on ohkasii lapisa
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑
❤️ Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17850698l
🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Puuu loppuu mitäs sitten kudotaan tehtaassa villasukkia ko
Olis pitänyt olla viisaampi Pietrin suojaalueen vaihtoon Koivisto rajana, nyt olisi metsää ja Laatokan rantoja yllinkyllin kaksikertaisena, Saksan kakkosmies Göörin suositteli sitä Mannerheimille josota traketiana !?
Pitkäpä oli aloittajan sepustus joka vain käsitteli muutamia alueita Suomessa.
Kokonaisuutena Suomen metsät voivat parhaiten kuin koskaan sillä niiden puusto on kasvanut vuoden 1950 1500 miljoonasta m3:stä nykyiseen 2505 miljoonaan m3:iin .
Lisäksi niiden vuotuiskasvu on lisääntynyt samassa ajassa 50 miljoonasta m3:stä nykyiseen yli 100 miljoonaan m3:iin ja siten myös niiden hiilensidonta on kasvanut yli kaksinkertaiseksi.
Viime vuonna metsät kasvoivat 104 miljoonaa m3 ja kokonaispoistuma oli 82 miljoonaa m3 ja siten puuston määrä LISSÄNTYI viime vuona 22 miljoona m3.
Kokonaispoistumassa oli yllättävän suuri metsään jäävän kuolleen (=lahoavan) runkopuun osuus eli peräti 13,6 miljoonaa m3 joka on yli neljä kertaa suurempi määrä kuin energiapuuksi on hakattu 3,2 miljoonaa m3 ja myös enemmän kuin puolet tukkipuuksi hakatusta määrästä 26 miljoonasta m3:stä..
Nyt vain vaaditaan lisää lahopuuta metsiin ja toisaalta vaaditaan energiapuuhakkuiden vähentämistä jotta teollisuus saisi puuta.
Eikö helpompi olisi ottaa tuolta isommasta (13,6 milj) määrästä joka lahoaa metsiin ja lahotessaan vähentää metsienhiilensidontaa.
Eri alueilla voi olla sikäläisistä olosuhteista johtuen jonain vuonna eri tilanne mutta tärkeintä on koko Suomen tilanne.
Paljonko ne tuulimyllut tuhoaa hiilinielua ja metsää.
Tuulimyllyt täysi luonnonkatastrofi.