Suomalaisten asenne ratkaisee, miten äidinkielelle käy
Maahanmuuttajilla on usein halua opiskella suomen kieltä, kunhan kantaväestö antaa siihen mahdollisuuden.
Politiikka kiinnosti minua jo alakouluikäisenä. EU-kansanäänestyksen tulos lokakuussa 1994 oli pienelle pojalle järkytys, kun televisioruudussa vihreä pylväs nousi punaisen edelle. Muhoksella mummoni tokaisi, että Suomen lippua ei kannata nostaa enää salkoon, kun itsenäisyys on menetetty. Epäluulo Brysselin herroja ja rouvia kohtaan jäi sieluun jäytämään.
Näinä levottomina aikoina on myönnettävä, että Euroopan unionin ulkopuolella olisimme orvon pirun osassa.
Nyt on käynnissä taistelu koko suomen kielen aseman puolesta.
EU:hun ja euroon mentiin, ei mahtanut mitään. Ensin pelättiin, että alueelliset murteet häviävät globalisaation myötä. Nyt on käynnissä taistelu koko suomen kielen aseman puolesta. Tässä kamppailussa ei ole määritelty samanlaista päivämäärää, kuten EU:hun liittymisessä, jolloin lopputulos on selvä. Me suomalaiset ratkaisemme jokapäiväisessä elämässä, vaihdammeko äidinkielen automaattisesti englantiin.
Sodexon teettämässä tuoreessa kyselyssä selvitettiin maahanmuuttajien suhtautumista suomen kieleen. Moni vastaaja toivoi, että suomalaiset antaisivat heille mahdollisuuden harjoittaa suomea työelämässä ja vapaa-ajalla. Yli 60 prosenttia vastaajista kertoi tilanteista, joissa aloitti syntyperäisen suomalaisen kanssa keskustelun suomeksi, mutta tämä vaihtoi keskustelukielen englantiin.
Minusta Norstatin toteuttaman kyselyn tulos on toivoa antava. Maahanmuuttajilla on halua opiskella suomen kieltä, kunhan kantaväestö antaa siihen mahdollisuuden. Jostain kumman syystä meillä vaaditaan usein tulijoilta täydellistä suomen kielen hallintaa. Vanheneva Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Yhteiskunnan ja yritysten on satsattava resursseja suomen kielen koulutukseen. Sitä kautta ulkomaalaiset pääsevät kaveripiireihin ja harrastusporukoihin, juurtumaan tähän maahan.
Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen tilaama selvitysraportti kansalliskielten asemasta korkeakouluissa on hyvä pohja jatkotoimille.
Julkisuudessa esiintyy lyhytnäköisiä puheenvuoroja, että luovutaan kansainvälisen vetovoiman takia kokonaan oman äidinkielen käytöstä. Se on kielen suomettumista eli nöyristelyä maailman kielen edessä. Kärjistäen samantyylistä alamaista käytöstä, mitä on harjoitettu Neuvostoliiton ja Brysselin suuntaan.
Mihin on kadonnut kansallinen itsetunto? 200 vuoden määrätietoinen työ suomen kielen puolesta uhkaa mitätöityä, jos koulutus, asiakaspalvelu, media, kulttuuri ja tiedemaailma muutetaan pala palalta englanninkieliseksi. Toivottavasti asia otetaan vakavasti hallitusneuvotteluissa. Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen tilaama selvitysraportti kansalliskielten asemasta korkeakouluissa on hyvä pohja jatkotoimille.
Maahanmuuttajilla on usein halua opiskella suomen kieltä, kunhan kantaväestö antaa siihen mahdollisuuden.
Politiikka kiinnosti minua jo alakouluikäisenä. EU-kansanäänestyksen tulos lokakuussa 1994 oli pienelle pojalle järkytys, kun televisioruudussa vihreä pylväs nousi punaisen edelle. Muhoksella mummoni tokaisi, että Suomen lippua ei kannata nostaa enää salkoon, kun itsenäisyys on menetetty. Epäluulo Brysselin herroja ja rouvia kohtaan jäi sieluun jäytämään.
Näinä levottomina aikoina on myönnettävä, että Euroopan unionin ulkopuolella olisimme orvon pirun osassa.
Nyt on käynnissä taistelu koko suomen kielen aseman puolesta.
EU:hun ja euroon mentiin, ei mahtanut mitään. Ensin pelättiin, että alueelliset murteet häviävät globalisaation myötä. Nyt on käynnissä taistelu koko suomen kielen aseman puolesta. Tässä kamppailussa ei ole määritelty samanlaista päivämäärää, kuten EU:hun liittymisessä, jolloin lopputulos on selvä. Me suomalaiset ratkaisemme jokapäiväisessä elämässä, vaihdammeko äidinkielen automaattisesti englantiin.
Sodexon teettämässä tuoreessa kyselyssä selvitettiin maahanmuuttajien suhtautumista suomen kieleen. Moni vastaaja toivoi, että suomalaiset antaisivat heille mahdollisuuden harjoittaa suomea työelämässä ja vapaa-ajalla. Yli 60 prosenttia vastaajista kertoi tilanteista, joissa aloitti syntyperäisen suomalaisen kanssa keskustelun suomeksi, mutta tämä vaihtoi keskustelukielen englantiin.
Minusta Norstatin toteuttaman kyselyn tulos on toivoa antava. Maahanmuuttajilla on halua opiskella suomen kieltä, kunhan kantaväestö antaa siihen mahdollisuuden. Jostain kumman syystä meillä vaaditaan usein tulijoilta täydellistä suomen kielen hallintaa. Vanheneva Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Yhteiskunnan ja yritysten on satsattava resursseja suomen kielen koulutukseen. Sitä kautta ulkomaalaiset pääsevät kaveripiireihin ja harrastusporukoihin, juurtumaan tähän maahan.
Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen tilaama selvitysraportti kansalliskielten asemasta korkeakouluissa on hyvä pohja jatkotoimille.
Julkisuudessa esiintyy lyhytnäköisiä puheenvuoroja, että luovutaan kansainvälisen vetovoiman takia kokonaan oman äidinkielen käytöstä. Se on kielen suomettumista eli nöyristelyä maailman kielen edessä. Kärjistäen samantyylistä alamaista käytöstä, mitä on harjoitettu Neuvostoliiton ja Brysselin suuntaan.
Mihin on kadonnut kansallinen itsetunto? 200 vuoden määrätietoinen työ suomen kielen puolesta uhkaa mitätöityä, jos koulutus, asiakaspalvelu, media, kulttuuri ja tiedemaailma muutetaan pala palalta englanninkieliseksi. Toivottavasti asia otetaan vakavasti hallitusneuvotteluissa. Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen tilaama selvitysraportti kansalliskielten asemasta korkeakouluissa on hyvä pohja jatkotoimille.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tajua jo ettei meitä perussuomalaisia kiinnosta kulttuuri!
Kielikin on kulttuuria, rkp rasistit vastustaneet suomalaisuutta jo 100 vuotta.
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/rkp-ja-rasismi.198429/
Höpöhöpö. Norjassa ja Ruotsissa suomenkielisillä im virallinen asema. Ruotsalaisilla on Meänkieli ja Norjalaisilla Kveenikieli aina liikenne merkkejä myöten.
Ruotsia, Suomea ja Norjaa yhdistää myös eri Saamen kielet.
Jokaisessa maassa on kulttuuri. Jos ei oma, niin sitten jonkun toisen kulttuuri.
tai useampia eri kulttuureja🥳
Englanninkielen käytön lisääntyminen Suomessa ei johdu mistään alamaisuudesta tai nöyristelystä. Sen sijaan kyse on pragmaattisuudesta ja faktoista. Bisnes luistaa paremmin, jos puhumme samaa mieltä kuin vientituotteidemme ostajat. Suomen kieli on maailmalla niin pieni vähemmistökieli, etteivät sitä osaa käytännössä muut kuin suomalaiset eivätkä muilla ole halua sitä opetellakaan.
Yliopistokielenä englannin käyttö on alkanut syrjäyttää kotimaisia kieliä. Tällä on perusteensa mutta epäilemättä kieleen tulisi tässäkin suhtautua pragmaattisemmin. Monissa kohdin ylempi korkeakouluopetuskin tehty palvelemaan kotimaisia tarpeita. Silloin englanninkieli ei ole kovin perusteltu. Jos meillä tuotetaan esim. viranomaisten käyttöön selvityksiä vaikkapa maanteidemme päällysteiden kunnosta, on varsin järjetöntä tuottaa tällaisia raportteja englanniksi. Kun taas kyse on tieteellisistä artikkeleista, jotka on tarkoitus julkaista kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa, on luonnollista julkista tällaista englanniksi kohderyhmän vuoksi. Pragmatismia olisikin se, että mietitään kieltä kohderyhmän perusteella.
Suomi ei ole ensi kertaa tässä tilanteessa. Ruotsin vallan aikana hallintokielenä oli ruotsi. Autonomian aikana ruotsinkieli säilytti asemansa. Rahvas sai kotioloissa puhua suomea, mutta virastoissa oli ainakin etua siitä, jos osasi ruotsia. Venäjän ansiosta suomenkielen asema kuitenkin parani 1800-luvulla. Se johtui siitä, että Venäjä halusi heikentää ruotsinkielen asemaa ja sitä kautta sidosta Suomen entiseen emämaahan Ruotsiin. Venäjän kieli jäi varsin merkityksettömäksi Suomessa. Lukioissakin suomenkieltä alettiin käyttää vasta noin 1860-luvulta alkaen.
Kieli on erottanut Suomea pohjoismaista ja vetänyt sitä kautta enemmän itäiseen viiteryhmään, koska siellä päin ne suomensukuiset kansat ovat eläneet. Onneksemme putler ei sentään tällä perusteella lue Suomea ja Viroa itäiseen viiteryhmään kuuluviksi.
Sveitsissä on neljä virallista kieltä (saksa, italia, ranska ja retoromaani). Silti maata pidetään sveitsiläisenä yhtenäiskulttuurin maana hyvin pitkälle. Suomessakin ruotsinkieli kuuluu historiallisten syiden vuoksi kansamme kulttuuriin. Englannin merkitys kasvaa itsekkäiden syiden vuoksi, ei sen takia, että kulttuuriamme haluttaisiin muuttaa. Toki minuakin ärsyttää esim. Mall of Tripla nimen käyttö kotimaisessa ostoskeskuksessa englanninkielisine kerrosnimineen. En tiedä onko sekään nöyristelyä. Pitäisin sitä pikemmin typeryytenä.
JAPA, japa, JAPA! Gettomasa, kommari Pale face, matkivat Bronxin poliisivankiloista aamulla vapautettujen, ilman vyötä, hanuri-nauravien, kengännauhat auki olevien, roistojen toisilleen vittuilumusiikin valtatulo on uhka!! Nyt meillä asuu jo niitä varoillamme ja he jengeityväT. Se on nii " kuulii". Saatana! Katsokaa Ruotsia!
Sit, ja en kui mä tiiä , ku se ol ku se, niinku oli! Toi niinku et se kui se meni ku sä ku hiffaat?
That Fu2n fuck wanted to fuck! What"ya mother fuck! Are Y"a fuckin with me? Tässäpä toinen vaihtoehto Suonekielelle!!!
Suonenjoella puhutaan sudeettisavoa, mutta onhan meilläkin meidän oma äidinkieli sentään hallussa
Putin rakentaa Moskovaan reservaattia lännen konservattiiveille. Poliittista piilopaikkaa heille joita länsimaiset arvot ahdistavat.
Venäjä aloittaa ensi vuonna Yhdysvaltain ja Kanadan konservatiiveille tarkoitetun kylän rakentamisen Moskovan liepeille, valtio-omisteinen uutistoimisto Ria kertoo.
Venäläisviranomaisten mukaan ”sadat konservatiivit” Pohjois-Amerikassa ovat halukkaita muuttamaan Venäjälle ”ideologisista syistä”.
Maahanmuuttajia työlupien ja viisumien saannissa auttavan järjestön asianajaja Timur Beslangurov väittää yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten haluavan pakoon länsimaissa vallalla olevia ”radikaaleja arvoja”.
– Syy on radikaalien arvojen propagandassa. Nykyään heillä on 70 sukupuolta ja kuka tietää, mitä he keksivät seuraavaksi, hän kommentoi Rialle toistaen Vladimir Putinille tyypillistä valitusvirttä länsimaista.
Venäjä on vuosikausien ajan asemoinut itseään ”perinteisten” arvojen viimeisenä linnakkeena, joka seisoo vastavoimana länsimaisille liberaaleille arvoille. Venäjällä on muun muassa laissa kielletty puhumasta erilaisista sukupuoli-identiteeteistä.
Putin on tehnyt tätä eroa selväksi sitä mukaa, kun Venäjän suhteet länteen ovat heikenneet Krimin valtauksen ja nyt täysimittaisen sodan myötä.
Tyyris projekti
– Pohjois-Amerikassa on noin 200 perhettä, joka haluavat muuttaa tänne ideologisista syistä. Osa uskoo vakaasti profetiaan, jonka mukaan Venäjä säilyy ainoana kristillisenä maana, Beslangurov väittää.
Näiden perheiden lisäksi Beslangurov uskoo kymmenien tuhansien ihmisten, joilla ei ole venäläisiä sukujuuria tai muuta yhteyttä maahan, haluavan asua Venäjällä samasta syystä. Hän ei tarjoa väitteensä tueksi mitään näyttöä.
– Useat normaalit ihmiset haluavat muuttaa ja he harkitsevat Venäjää. Mutta heitä vastassa on valtavat byrokraattiset ongelmat Venäjän maahanmuuttolakien vuoksi, hän sanoo.
Venäjä ei ole virallisesti ilmoittanut rakennustöiden alkamisesta, mutta Beslangurovin mukaan Moskovan paikallishallinto on hyväksynyt hankkeen.
Valtiollisen uutistoimisto Rian mukaan kylän rakentaminen ei ole halpaa puuhaa, mutta tämä ei kuitenkaan ole venäläisten ongelma. Ria kertoo, että kylän rahoittajiksi päätyvät sinne muuttavat pohjoisamerikkalaiset perheet.
Kyllä suomalaisten olemassaolo on tärkeämpi kuin toimia muiden kansojen siirtomaana. Ei yhtäkään ulkkaria enää tänne. Kaikki palatkoon omiin maihinsa.