Alan olemaan aika loppu tässä uhkapelaamisen suossa tarpomiseen

Puhutaan varmasti hieman eri kokoluokan pelisummista millä itse pelasin, mutta silti sadoista/tuhansista, jotka ovat itselleni huomattavan merkittäviä summia.

Olin lähes jatkuvasti pelaamassa, jos en ollut perheeni kanssa tai töissä. Ystävienkin kanssa tuli pelattua yhdessä, joka loi tilanteista kaiken lisäksi sosiaalisia, joka taas edesauttoi ongelman kehittymistä. Kun joku sai ns ison potin oli itsekin pakko yrittää hakea sellaista.

Talletukset ja panokset nousivat kokoajan. Sain itse myös olla pelaamatta pitempiä aikoja, mutta kun ei muuta keksinyt hiipi mieleen sama ajatus siitä että jos kokeilisi, eihän se siihen jäänyt. Sitten ei enää jotkut "normaalit" hommat kiinnostaneetkaan yhtälailla kuten ennen.

Lopulta kuitenkin olin onnekas ja sain pelaamani rahat ja hieman voittoa päälle takaisin yhtenä iltana kun olin käynyt todella alhaalla. Ei voitolla pääse lähelläkään tuntipalkkaani, jos suhteutan sen pienen voiton peleihin tuhlattuun ja hukattuun aikaan. Onneksi huomasin ongelman jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja osasin tuon voiton jälkeen sulkea ja rajoittaa pelitilini niin, että pystyn ehkä korkeintaan joskus laittamaan jääkiekko otteluun pitkävedon ja pelaamaan loton, jos sille päälle satun. Ymmärrän toki, että tilanteesi on tekstisi perusteella haastavampi ja siitä on tullut osa sinua ja tietynlainen pakkomielle. Tämä ei kuitenkaan meinaa sitä, että sitä "isoa voittoa" kannattaisi metsästää, sillä vaikka sellaisen saisikin addiktin mieli himoitsee pelata lisää ja hetki sitten saadulla voitolla on hyvä perustella itselleen taas siirtoja pelitilille.

Itselleni tämä "voitto" kuitenkin auttoi minut lopettamaan pelaamisen ja pääsin irti siitä noidankehästä, josta olen ikuisesti kiitollinen. Nyt jo jonkin aikaa pelaamatta olleena alkanut elämäkin maistua ihan erilaiselta. Vaikka pystyin pelatessakin nauttimaan joistain asioista monet asiat tuntuvat nyt entistäkin paremmilta ja helpommilta, kun takaraivossa ei pode syyllisyys eilisiltana pelatuista rahoista. Vaikkei sitä alennustilaa aiemminkaan huomannut kukaan ympärilläni olen myös kuullut muiden sanovan miten olen pirteämpi.

En tiedä auttoiko tämä yhtään vaiko olisitko mieluummin kuullut saman kaltaisessa tilanteessa olevan ihmisen tarinan ns vertaistukena, mutta niitä on jo netti pullollaan. Ajattelin että ehkä tarinani saisi ajattelemaan mikä on lopulta tärkeintä. Menetetyt rahat ovat loppupeleissä mitättömiä oikeiden kokemusten, perheen ja ystävien rinnalla, sillä niin kuin sanonta kuuluu käärinliinoissa ei ole taskuja eikä täältä mitään mukaansa kuitenkaan kukaan saa.

Toivotan sulle kaikkea hyvää ja erinomaista alkavaa kesää. Toivottavasti onnistuisit pääsemään eroon riippuvuuden hallinnasta elämässäsi, vaikkakin sitten ammattiavun kautta.

Hienoa että voitit. Mutta sitä ei tapahdu 99% peliriippuvaisista, jotka nimenomaan ajattelevat ratkaisun tulevan pelaamalla lisää. Casinot tykkää tästä. Minä olen iloinen mutta paljon paljon paljon pelanneena ja omaisuuteni kadottaneena veloissa kärvistelevänä masentuneena iloitsen vain päivistä joita kertyy kun olen pelaamatta. Vihdoinkin. Se on vain rahaa. Mutta vaikuttaa minun kohdallani seuraavat 15 vuotta tehden omista ja perheeni arjesta ankean. Itse olen tähän syypää. Vain yksin minä. Ja todella yksin olenkin. Mutta tänne kirjoittaminen helpotti.
Toivotan kaikkea hyvää ja pelittömiö päiviä mahdollisimman monelle riippuvaiselle. Minä tiedän, miten vaikeaa on. Mutta siitä voi selvitä. Lopettamalla. Ja kantaen vastuun. Mitä ikinä se kenenkin kohdalla tarkoittaa. Nim. Yli 200 000 euroa pelannut ex pelaaja.