Kyrkpressenissä oli pari päivää sitten artikkeli, joka käsittelee LFF:n suhdetta kirkkoon. Koska artikkeli on ruotsiksi, olen kääntänyt siitä valitut osat teille luettavaksi. Koko artikkeli löytyy täältä:
https://www.kyrkpressen.fi/nyheter/61672-laestadianer-baddar-for-uttraden-ur-kyrkan.html
Eräs osa suomenruotsalaista lestadiolaisliikettä on alkamassa erottua evankelis-luterilaisesta kirkosta. Liike tutkii nyt mahdollisuutta perustaa oma kirkko yhdistyspohjalta. Mutta mitään yhteistä exodusta ei ole odotettavissa.
Ne yhdeksän rukoushuoneyhdistystä, jotka muodostavat liikkeen rungon, ovat nimittäneet keskusliitto Laestadianernas Fridsföreningars Förbundin (LFF) asettaman työryhmän, joka laatii syventävän raportin vaihtoehdosta muodostaa yhdistyspohjainen kirkko. Työryhmän odotetaan saavan työnsä valmiiksi lokakuuhun mennessä.
- Emme esitä ehdotuksia, ainoastaan esitämme tosiasiat, sanoo työryhmän sihteeri Seppo Tupeli.
Rukoushuoneyhdistykset ottavat sen jälkeen kantaa raporttiin ja siihen, miten se toteutetaan.
Me huolehdimme jäsenistämme, oli heillä sitten yhteys kirkkoon tai ei, sanoo Tupeli.
Työryhmän työ vastaa niiden jäsenten huolta, jotka ovat jo lähteneet kirkosta ja pyrkivät pitämään heidät mukana rukoushuoneyhdistyksissä. Tähän asti jonkin verran liikennettä on ollut suuntaan kohti luterilaista Missionsstiftet.
- Valmistaudumme ja haluamme palvella rukoushuoneyhdistysten jäseniämme parhaalla mahdollisella tavalla. Haluamme yrittää ratkaista heidän käytännön haasteensa, jotta he eivät tarvitsisi etsiä uutta kirkollista yhteisöä. Tulevaisuudessa meillä tulee olemaan jäseniä, jotka kuuluvat kirkkoon ja jotka eivät kuulu siihen, sanoo Olav Vikström, LFF:n varapuheenjohtaja, joka johtaa hallitusta kunnes uusi puheenjohtaja valitaan.
Olav Vikström korostaa, että työryhmän tulee myös selvittää, millaiset edellytykset liikkeellä on jatkaa toimintaansa kirkon sisällä.
- Ei suljeta pois mahdollisuutta, että pysymme kirkossa, jos saamme tilaa toimia raamatullisella pohjalla. Mutta se todennäköisesti vaatii kirkon kurssimuutosta, hän sanoo.
Tukeeko kaikki yhdeksän yhdistystä vaihtoehtoa muodostaa yhdistyspohjainen yhteisö?
- Ei, ei voi sanoa, että kaikki olisivat yksimielisiä siitä. Jäsenyhdistykset eivät myöskään päätä poistumisesta kirkosta, vaan se on jokaisen henkilökohtainen päätös. Kysymys meille on siitä, miten käsittelemme sitä, että jäsenemme valitsevat poistua kirkosta. On erilaisia näkemyksiä siitä, mikä olisi paras tulevaisuuden suunta. Jokaisessa rukoushuoneessa on erilaisia ajatuksia, mutta se polku, joka näyttää todennäköisimmältä, on yhdistysvaihtoehto.
https://www.kyrkpressen.fi/nyheter/61672-laestadianer-baddar-for-uttraden-ur-kyrkan.html
Eräs osa suomenruotsalaista lestadiolaisliikettä on alkamassa erottua evankelis-luterilaisesta kirkosta. Liike tutkii nyt mahdollisuutta perustaa oma kirkko yhdistyspohjalta. Mutta mitään yhteistä exodusta ei ole odotettavissa.
Ne yhdeksän rukoushuoneyhdistystä, jotka muodostavat liikkeen rungon, ovat nimittäneet keskusliitto Laestadianernas Fridsföreningars Förbundin (LFF) asettaman työryhmän, joka laatii syventävän raportin vaihtoehdosta muodostaa yhdistyspohjainen kirkko. Työryhmän odotetaan saavan työnsä valmiiksi lokakuuhun mennessä.
- Emme esitä ehdotuksia, ainoastaan esitämme tosiasiat, sanoo työryhmän sihteeri Seppo Tupeli.
Rukoushuoneyhdistykset ottavat sen jälkeen kantaa raporttiin ja siihen, miten se toteutetaan.
Me huolehdimme jäsenistämme, oli heillä sitten yhteys kirkkoon tai ei, sanoo Tupeli.
Työryhmän työ vastaa niiden jäsenten huolta, jotka ovat jo lähteneet kirkosta ja pyrkivät pitämään heidät mukana rukoushuoneyhdistyksissä. Tähän asti jonkin verran liikennettä on ollut suuntaan kohti luterilaista Missionsstiftet.
- Valmistaudumme ja haluamme palvella rukoushuoneyhdistysten jäseniämme parhaalla mahdollisella tavalla. Haluamme yrittää ratkaista heidän käytännön haasteensa, jotta he eivät tarvitsisi etsiä uutta kirkollista yhteisöä. Tulevaisuudessa meillä tulee olemaan jäseniä, jotka kuuluvat kirkkoon ja jotka eivät kuulu siihen, sanoo Olav Vikström, LFF:n varapuheenjohtaja, joka johtaa hallitusta kunnes uusi puheenjohtaja valitaan.
Olav Vikström korostaa, että työryhmän tulee myös selvittää, millaiset edellytykset liikkeellä on jatkaa toimintaansa kirkon sisällä.
- Ei suljeta pois mahdollisuutta, että pysymme kirkossa, jos saamme tilaa toimia raamatullisella pohjalla. Mutta se todennäköisesti vaatii kirkon kurssimuutosta, hän sanoo.
Tukeeko kaikki yhdeksän yhdistystä vaihtoehtoa muodostaa yhdistyspohjainen yhteisö?
- Ei, ei voi sanoa, että kaikki olisivat yksimielisiä siitä. Jäsenyhdistykset eivät myöskään päätä poistumisesta kirkosta, vaan se on jokaisen henkilökohtainen päätös. Kysymys meille on siitä, miten käsittelemme sitä, että jäsenemme valitsevat poistua kirkosta. On erilaisia näkemyksiä siitä, mikä olisi paras tulevaisuuden suunta. Jokaisessa rukoushuoneessa on erilaisia ajatuksia, mutta se polku, joka näyttää todennäköisimmältä, on yhdistysvaihtoehto.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Yhdistyspohjainen kirkko tarkoittaa siis sellaista kirkkoa tai uskonnollista yhteisöä, joka toimii yhdistysmuodossa.
Eräässä toisessa keskustelussa joku totesi että tämän kesän suvijuhlissa Kalajoella on vain yksi ruotsinkielinen puhuja. Asia on itse asiassa se että LFF:stä ei ole yhtään puhuja.
Olen melko varma että LFF:n pyrkimykset perustaa oman kirkkokunnan tulee lyömään kiilan LFF:n ja Rauhan sanan välillä.
Rauhan sana alkaa muistuttaa enemmän ja enemmän uusheräys/viidesläisyys -akselia, tuskin siellä enää synninpäästöäkään kuulee.
Rauhan sanassa on sekä konservatiivisia seurakuntia kuten Ylivieskan ja Oulun rauhanyhdistykset, että liberaalisempia kuten uskovaiset Kalajoella.
Miksi Vähäkyrö on eriseura, jäi mietityttämään? Mielestäni hyvät seurat viime vuonna.
Ei Vähäkyrö ole eriseura. Vanhoillislestadiolaisten suhteen kyllä..
Toisessa ketjussa sanottiin Vähäkyrön menneen eriseuraan ja siksi heidän seuroja ei enää kuule lff.fi sivulla. Huomasin jo viime syksynä, ettei kuullut syysseuroja vaikka ilmoitus oli. Myöskään Vaasan seuroja ei yleensä kuulu, jos kerran on 9 rauhanyhdistystä, niin niistä radioidaan vaan oman mielen mukaan viikonloppu seurat 7/9. Miksi?
https://www.lff.fi/fi/seurat-radiossa-syksylla-2022/
Staffan Snellman on puhujana eikö hän ole Kolpista?
Se on totta. Siellä on yksi puhe LFF:stä.
Pohjois ruotsista ei ole yhtään puhuja.
Staffanin lisäksi Kjell Asplund myös,eikö ole LFF:stä hänkin? Miksi valehtelet ja puhut omiasi.
Kjell ei kuulu mihinkään seurakuntaan joka kuluu LFF:n. Hän ei asu sellaisella paikkakunnalla missä LFF vaikuttaa. LFF:llä ei ole henkilöjäseniä kuten Rauhan Sanalla.
Ahkerasti on puhunut Lff:ssä, googleta vaikka Kjell Asplund lff.
Österbottenin tidningissä oli tänään myös artikkeli aiheesta:
https://www.osterbottenstidning.fi/Artikel/Visa/686064
Tässä on käännös muutamista valitusta kohdista:
Naispapit, samaa sukupuolta olevien avioliitot ja liberaaliteologia ovat nousseet esiin – nyt laestadiolaiset aikovat tutkia tulevaisuuttaan kirkossa.
Alueen laestadiolaiset eivät ole niin vakuuttuneita siitä, että heillä on tulevaisuutta kirkossa. Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli on saanut liikkeeltä kirjeen, jossa esitetään viisi kysymystä kriittisistä näkökohdista jatkuvaa yhteistä tulevaisuutta varten.
Pidemmän aikaa rukoushuoneyhdistykset LFF:ssä ovat ilmoittaneet, että ero evangelis-luterilaisesta kirkosta voi tulla ajankohtaiseksi. Muutama päivä sitten Kyrkpressen kirjoitti, että tutkimus on nyt käynnissä. Työryhmä ei anna ehdotuksia, kun tulokset esitetään syksyllä, vaan kyse on faktatiedon keräämisestä. Liikkeen jäsenet sitten päättävät, miten toimitaan.
Osana faktatiedon keruuta ryhmä on lähettänyt kirjeen, jossa esitetään viisi kysymystä, jotka on osoitettu piispalle ja tuomiokapitulille Porvoon hiippakunnassa.
Kirje käsiteltiin tuomiokapitulissa viime viikon kokouksessa. Piispa Bo-Göran Åstrand käy läpi kysymykset yksi kerrallaan.
Tässä ovat ne viisi kysymystä:
Ensimmäinen kysymys koskee virkaa. Tarkoittaako, että papit ja maallikot saavat toimia vakaumuksensa mukaisesti ja onko henkilöillä, jotka eivät ole valmiita yhteistyöhön naisten pappien kanssa, mahdollisuus tulevaisuudessa saada pappisvihkimys Porvoon hiippakunnassa?
Toinen kysymys koskee avioliittoa ja mahdollista kehitystä kohti kirkon hyväksymistä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisessä. Tämä on jotain, mitä liike vastustaa.
Kolmas kysymys koskee ehtoollista, ja tässä tiedustellaan, onko mahdollista aloittaa säännölliset ehtoolliskäynnit laestadialaisissa bönehuoneissa.
Neljäs kysymys koskee konfirmaatiota. Liikkeen sisällä on nuoria, jotka eivät kuulu kansankirkkoon, mutta ovat silti osallistuneet konfirmaatioleireille. Tutkimuksen näkökulmasta tiedustellaan, onko näille nuorille mahdollisuus konfirmoitua.
Viides ja viimeinen kysymys käsittelee sitä, mitä liike kutsuu liberaliteologiaksi, ja tiedustellaan, aikooko luterilainen kirkko ryhtyä toimiin korjatakseen liberaalit suuntaukset.
Artikkeli oli paljon pidempi, mutta tuossa nyt tärkeintä.
Olen luullut että apostoleista kukaaan ei käynyt edes rippikoulua,ja laittoivat silti alulle suuren määrän evankeliumia.
Eikö semmonen olisi pitänyt kieltää heti alkuunsa!
Kaiken lisäksi parantelivat sairaita ja tekivät kaikkea taivaallista ilman rippikoulua!!
PAPPIEN TULEE PUKEUTUA SATEENKAARILIPU VÄREIHIN. AJAN HENGEN MUKAISESTI. MIES JA NAISPAPIT YHDEN VERTAISESTI.