Olen alkanut pohtia elämääni todella.. Joka viikonloppu ryyppäämään, sekä perjantai ja lauantai.. en pysty olemaan ryyppäämättä, koska pelkään jääväni paitsi jostain! Yleensä viikonloput on kuitenkin sitä samaa puuroo mitä aina! Maanantaina töissä kiroan, että pitikö taas ja että seuraavana viikonloppuna en ryyppää! Kuitenkin kierre toistuu!
Tiedän (ainakin luulen tietäväni) että vielä en ole alkoholisti, mutta kovaa vauhtia tulossa sellaiseksi! Molemmat isoisäni ovat kuolleet alkoholin väärin käyttöön ja tiedän että alkoholismi on osaksi perinnöllistä.. pelottaa.. Kaikki kaveritkin ovat alkaneet jo huomautella ryyppäämisestäni.. joskus ja sillon tällön.. sanovat deekuksi..
Olen kaunis nuori nainen ja saan miehiltä huomiota (muuallakin kuin baarissa) enkä halua pubiruusuksi.. Mutta nyt jo alkaa näkyä vatsassa ja ihossa ryyppääminen ja tupakka.. Olen jatkuvasti kuin turvoksissa ja kaljastahan se johtuu..
Jos viikonloppuisin on pakko juoda, miksi en joisi vaikka cokista?!? Tätä olen monesti kysynyt itseltäni liskojen yön tiimellyksessä ja maanantaisin töissä! Olen rohkea ja sosiaalinen ilman viinaakin.. siis miksi?!?
Tiedän (ainakin luulen tietäväni) että vielä en ole alkoholisti, mutta kovaa vauhtia tulossa sellaiseksi! Molemmat isoisäni ovat kuolleet alkoholin väärin käyttöön ja tiedän että alkoholismi on osaksi perinnöllistä.. pelottaa.. Kaikki kaveritkin ovat alkaneet jo huomautella ryyppäämisestäni.. joskus ja sillon tällön.. sanovat deekuksi..
Olen kaunis nuori nainen ja saan miehiltä huomiota (muuallakin kuin baarissa) enkä halua pubiruusuksi.. Mutta nyt jo alkaa näkyä vatsassa ja ihossa ryyppääminen ja tupakka.. Olen jatkuvasti kuin turvoksissa ja kaljastahan se johtuu..
Jos viikonloppuisin on pakko juoda, miksi en joisi vaikka cokista?!? Tätä olen monesti kysynyt itseltäni liskojen yön tiimellyksessä ja maanantaisin töissä! Olen rohkea ja sosiaalinen ilman viinaakin.. siis miksi?!?
Vastaukset 11
Vanhimmat
itseni on yksinkertaisesti päästävä "irti arjesta" alan jo tiistaina miettimään kenen kanssa lähden ja mihin baariin viikonloppuna
elän viikonloppua varten, viikot ovat pitkiä ja tylsiä
olen sairas
M-20
en myöskään saa mitään aikaiseksi paljon hyviä ideoita on mutta en saa aikaiseksi
asetan myös etappeja
maanantaista lähtien en polta
ei onnistu
lisäksi "pakkodokaan" eli vaikka ei ole mitään hyvää menoa ja tekemistä dokaan silti
vaikka jonkun kanssa kahdestaan
ja aina perskännit
Mä taas suunnittelen koko viikon, että menen vaikka vanhempieni luokse viikonlopuksi, tai siskoni luokse tai yleensäkin jossain muualle käymään, mutta ei.. torstaina olen vielä sitä mieltä, että perjantaina menen muualle, mutta kun perjantaina pääsen töistä, niin suoraan alkoon mä menen.. Soitan kaverille tai kavereille, että missä mennään ja sitten kohta löydän itseni kaverin luota ryyppäämästä ja sitten vähän päästä baarista.. Mulla menee joka viikonloppu n. 100 euroa.. blääh.. mitä kaikkea silläkin vois tehdä muuta..
sanoisin että
jano kehittyy, kun viikko menee pitkälle, töissä istuminen saa sen aikaan.
ma = varmasti selvinpäin viikonloppuna
ke = ehkä
pe = 2 pv viinaa
eikä raha ole ongelma, kyllä viinaan on aina rahaa
mukamas
Musta tuntuu, että ihan oikeasti tarvitsen jonkinlaista apua tuossa asiassa... En mä ihan oikeesti jaksa enää näitä maanantai - tiistai päiviä.. Nukuttua ei saa su - ma eikä ma- ti välisinä öinä.. Vitsit, kun en jaksanut edes tukkaani harjata aamulla ja tiedän että illalla pääsee itku kun yritän tätä setviä.. onneks pitkässä tukassa ei haittaa niin paljoa jos se on vähän sotkussa..
Nyt ajatukset laukkaa tätä rataa, mutta kun se perjantai sieltä taas tulee, niin ääni vaihtuu kellossa.. Päätän perjantaina, että mä ryyppään vaan tän perjantain.. ja lauantaina on sekin päätös unohtunut..
Oletko ajatellut AA:ta ( nimettömät alkoholistit)? Kysy lähin ryhmä auttavasta puhelimesta 09-750200 ja jos et yksin halua mennä, pyydä sieltä välittämään joku naishenkilö mukaasi. AA on tehokas ja helppo ratkaisu, jos haluat olla tänään ottamatta ekaa huikkaa. Voit olla kokouksessa nimettömänä eikä sinulta vaadita mitään, kunhan menet selvinpäin.
Kirjoittele ensi viikollakin, miten jaksat.
Opettele harjoittamaan tyyneyttäsi,etsi uusi tie,harjoituksia,tavoitteita!
On hyvä että huomaat ITSE tuon pikku ongelmasi.
Tarkkaile alkoholinkäyttöäsi.
Alat olemaan jo aikalailla RIIPPUVAINEN jokaviikkonloppuisista känneistäsi. Se on jo riippuvuutta ja jonkinasteista alkoholismia.
Käväiseppäs sivilla
http://www.paihdelinkki.fi ja tee siellä oleva testi.
Saat osviittaa kysymykseesi.
Hienoa henkistä kypsyyttä, että pystyt pohtimaan viikonloppudokaamisen mielekkyyttä.
Itse lähes viisikymppisenä melkein koko ikäni juoneena tiedän hyvin tuntemuksesi.
Vaikka Suomessa pidetään miltei normaalina tapaasi käyttää alkoholia, saattaa se johtaa "taudin" pahenemiseen.
Tulee ehkä juotua viikollakin. Ja pahimmillaan ehkä työaikanakin.
Ruokatunnilla siideri/olut "Eihän sitä kukaan huomaa". Alussa ei huomaakaan, mutta tien päässä on pahimmassa tapauksessa työpaikan menettäminen. Sitten saakin taas hyvän syyn dokata.
Itseltä meni työ ja ystävät. Perhe ei onneksi jättänyt.
Nyt olen sinnitellyt helmikuusta päivän kerrallaan ilman viinaa.
Edelleenkään ei ole rahaa. (kuinkahan sitä oli silloin, kun oli varaa juoda) Vain velkaa kymmeneksi vuodeksi..
Ei kai tässä muuten voi yrittää auttaa kuin toivottamalla voimia pyrkimään eroon juomisesta.
Koska silloin kun ihminen on itse alkon käytöstään huolestunut, on tilanne jo vakava.
Aina seuraavan nurkan takana oli se raittius... Silloin ja silloin... Ei koskaan tänään. Jossakin muualla oli aina se onni ja elämisen arvoinen elämä. Jopa juodessani usein. Kapakat ja kumijalat vaihtuivat.
Onneksi loppui. En tajunnut olevani sairas. Henki onneksi vielä jäi. Kiitos "toveriseuralle". Tänään elän vain tätä hetkeä. Tässä ja nyt. Ihan tyytyväisenä. Viidettä vuotta raittiina.
Siis siinä mielessä kuulostaa hyvältä, että olet alkanut miettiä elämääsi.. Niin minäkin luulin jääväni paitsi jostain, mutta olin väärässä. Minä join myös lähinnä viikonloppuisin, mutta se oli sellainen oravanpyörä josta en päässyt irti.
Lopulta kaiken muun avun hakemisen jälkeen päädyin AAL ryhmään, jossa minut opastettiin 12-askeleen ohjelmaan. AAL on siis alkoholistien aikuiset lapset. Siellä ollessani huomasin itsekin olevani alkoholisti ja liityin AA:han 20-vuoden ikäisenä nyt olen ollut raittiina reilusti kaksi vuotta.
Itse olen löytänyt syyt ja olosuhteet juomiseeni, sillä juominen oli vain OIRE jostakin. Tänään elän elämää jossa viina on käynyt tarpeettomaksi :)