Valtio kapitalismin korjaussarjana

Tuleeko kapitalismi ja markkinatalous toimeen ilman valtiota? Väitän, ettei tule toimeen alkuunkaan ja valtion rooli on välttämätön, jotta markkinatalous toimisi tehokkaasti kaikkien kansalaisten hyväksi. Voi olla, että kapitalismi johonkin rajaan saakka kukoistaisi ilman valtion interventioita, mutta silloin meidän pitäisi hyväksyä kapitalismi kaikkine karmeine puutteineen.

Missä kaikessa valtiota tarvitaan? Ensinnäkin koulutus- ja terveydenhoitojärjestelmä sekä infran rakentaminen on yleensä valtion vastuulla. Mitä suuremmalla panostuksella valtio osallistuu näiden rakentamiseen, sitä enemmän kapitalismi hyötyy. Se saa yhteiskunnan kouluttaman työväen, se kasvattaa työvoiman työkykyä ja pitkäkestoisuutta terveysjärjestelmän ja avulla ja se rakentaa teitä, rautateitä, satamia ja muuta yritysten toimisen kannalta tarpeellista infraa.

Sitten esimerkkejä valtion korjaussarjasta. Päällimmäisenä on nykyisin ilmastonmuutoksen torjunta. Valtio tukee sellaista yritystoimintaa, joka edistää tätä tavoitetta. Kapitalismin kehdossa eli USAssa valtio subventoi nyt aivan käsittämättömän valtavilla rahamäärillä vihreää siirtymää. Niin merkittävästi, että siinä on nähty kauppasodan aineksia.

Perinteisesti valtiovalta on puuttunut kapitalismin aiheuttamaan eriarvoistumiseen. Pitkässä juoksussa se on myös yritysten edun mukaista, koska ei ole järkevää supistaa markkinoita sysäämällä suuren osan ihmisistä eli markkinoista köyhyyteen. Hyvinvointialueiden yritykset ovat hiljaisesti hyväksyneet tämän puuttumisen.

Finanssikapitalismi on aiheuttanut eri aikoina kriisejä. Myös tänä vuonna. Valtiot ja keskuspankit rientävät lähes poikkeuksetta pelastamaan pankit. Pankkien ei mielellään anneta mennä konkurssiin, koska se voi aiheuttaa vakavia häiriöitä koko talouteen. Tällaista puuttumista on nähty myös Suomessa esim. 1990-luvun laman ja pankkikriisin aikana.

Em. esimerkit ovat merkittävimmät, kun puhutaan valtion roolista kapitalismin edellytysten luomisessa ja haittojen korjaamisessa. Muitakin haittoja on ja niillekin on tyypillistä, että valtiota tarvitaan ohjaamaan korjausliikkeitä.

Kapitalismille ja markkinataloudelle ei varmaan ole parempaa vaihtoehtoa. Mutta silti on tärkeää huomata, että markkinatalous ei toimi läheskään aina kuin hyvin rasvattu kone. Siksi valtion merkitys on merkittävä. Markkinatalouden kannattajat usein kritisoivat valtion puuttumista asioihin. Siinä mielessä onkin erikoista, että nämä samat tahot ovat vakavia ongelmia kohdatessaan ensimmäisenä huutamassa valtiota apuun. Koronapandemian aikana oli erittäin vähäistä sellainen kritiikki, ettei valtiovallan tulisi puuttua yritystuin markkinatalouden toimintaan.

Vasemmisto on aina kritisoinut kapitalismia ja etsinyt sille vaihtoehtoa. Maltillinen vasemmisto eli demarit ovat hyväksyneet säännellyn kapitalismin. Säännellyn sen vuoksi, että kapitalismin on havaittu toimivan puutteellisesti ilman valtiovallan puuttumista, ohjausta ja korjausliikkeitä. Huolestuttavinta on kansallismielisen oikeiston kapitalismikritiikki. Se kaipaa protektionismia suojautuakseen kapitalismin "kauhuilta". Kansallismielinen oikeisto haluaa tappaa rajat ylittävän kapitalismin ja luoda kilpailun esteitä ja rajoitteita tavaroiden, palveluiden ja ihmisten liikkuvuudelle. Yleensä protektionismista on seurannut taantumia ja elintason laskuja varsinkin ei-omavaraisissa maissa, joita ovat likimain kaikki valtiot USAta lukuun ottamatta. USAnkin vientivetoinen talous kärsii protektionismista ja siellä on selkeää vastavetoa näiden kahden politiikkasuunnan välillä.