Yksi iso ryhmä on lapset, opiskelijat, sairaat ja vanhukset, joista täytyy pitää huolta.
Toinen on ne, jotka työllään ja aktiivisuudellaan pitävät huolta lapsista, sairaista ja vanhuksista sekä opiskelijoista.
Kolmas ryhmä haluaa saman huolenpidon kuin lapset, sairaat ja vanhukset sekä opiskelijat, mutta eivät kuulu siihen ryhmään. He syövät kaikkien muiden pöydästä.
Toinen on ne, jotka työllään ja aktiivisuudellaan pitävät huolta lapsista, sairaista ja vanhuksista sekä opiskelijoista.
Kolmas ryhmä haluaa saman huolenpidon kuin lapset, sairaat ja vanhukset sekä opiskelijat, mutta eivät kuulu siihen ryhmään. He syövät kaikkien muiden pöydästä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Marxin mukaan työväenluokka elättää itseään tekemällään työllä ja kapitalistiluokka elää työväenluokan työllä.
Kapitalistiluokka ei siis määrittele varakkuus tai muu omistus vaan ainoastaan se, että se elää muiden työstä. Tehokas kapitalisti saa lisäarvoa, muttei se ole välttämätöntä.
Marxin mukaan kapitalistiluokka muuttuu hiljalleen työväenluokaksi, mutta Marx ei nähnyt nykyistä kehitystä, jossa työväenluokka muuttuu takaisin kapitalistiluokaksi ilman tuotantovälineiden omistusta eli eräänlaiseksi köyhäksi aatelistoksi, joilla on oikeuksia ilman omistusta ja velvollisuuksia.
Uusi köyhä aatelisto noudattaa hyvin vanhoja aateliston perinteitä. Asema periytyy vahvasti ja luokka on valmis taistelemaan oikeuksiensa puolesta.
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑
🍒 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#178658965
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Suomessa tuloerot ovat kasvattaneet luokkaeroja ja varallisuuserot ovat kasvaneet tuloerojakin nopeammin.
Verotus ei enään tasaa tuloeroja eikä myös tuloeroista johtuvia luokkaeroja.
Varakkaimpien isovanhemmat ja lapset kuuluvat varakkaaseen yläluokkaan ja rikkaiden varallisuus periytyy heidän perillisilleen vain vähän verotettuja. Alle 20.000 euron perinnöistä ei peritä veroa ja sitä suuremmista perinnöistä peritään esim. lahjaveroa huomattavasti pienempi vero.
Varallisuusvero on kokonaan poistettu.
Tutkimusten mukaan myös köyhyys periytyy köyhien lapsille, joilla ei ole varaa opiskella, eikä vanhemmat kykene auttamaan opinnoissa tai koulumaksuissa.
Digitalisaation myötä useat ammatit ovat kokonaan kadonneet. Robotit tekevät työtä tehtaissa, asiakkaat hoitavat itse omat pankkiasiansa kotitietokoneillaan ja itsepalvelu-kassat yleistyvät kaupoissa.
Aiemmin "kellokallet" laskivat tehdastyöläisten liukuhihnalla tiukat urakka-ajat, joten tuntipalkat pienenivät, ja sitä seuranneet robotit veivät liukuhihnatyöt, mitä seurasi tehdastyöläisten työttömyys. .
Keskiluokkaiset sihteerien, pankkivirkailijoiden ja toimistoapulaisten työt vähenivät ja lähes loppuivat, kun ne digitalisoitiin.
Seurauksena oli pätkätöiden kasvu ja palkkojen pudotus, joten keskiluokka pieneni. Tilalle koulutettiin digiosaajia ja koodaajia.
Palvelutaloihin suunniteltiin "teknisiä mattoja", ja digivalvontaa hoitajien sijaan.
Toisin sanoen työttömyys ja pätkätyöt ovat aiheuttaneet työttömien, eli alimman luokan kasvun. Alinta alaluokkaa on kohdeltu kehnosti heikentämällä työttömyysturvaa erilaisin sanktion, jolloin täysin tulottomien luokka on kasvanut samalla kuin leipäjonot ovat lisääntyneeet.
Keskiluokasta digitalisaation takia monet työt ovat vähentyneet, muuttuneet tai kokonaan loppuneet joten keskiluokasta on pudottu alaluokkaan niihin pätkätöihin tai työttömyyskorvaukselle.
Uusiin ammatteihin on koulutettu digiosaajia yleensä ylemmän keskiluokan tai yläluokan lapsia, joten ylempi keskiluokka tai yläluokka on saanut digihyödyn itselleen.
Lääkäriliitto on huolehtinut siitä, että lääkäreitä ei ole riittävästi, joten lääkärit ovat kuuluneet ja kuuluvat yläluokkaan, kun lääkärien tehtäviä ei ole voitu digitalisoida. Hoitajien tehtäviä yritetään digitalisoida, mutta hoitajat kuuluvatkin alempaan keskiluokkaan palkkansa ja huonon työn arvostuksen takia.
Suomessa luokkajako on muuttunut digitalisaation takia. Digitaidottomien on lähes mahdotonta saada työtä ja siitä huolimatta eläkeikää nostetaan, joten myös eläkeläiset joutuvat työttöminä leipäjonoon ennen eläkkeelle pääsyä.
Luokkajaosta ja nykyisen yhteiskunnan koviksi muuttuneista arvoista tulisi puhua, jotta historia ei toistaisi itseään, eli vuoden 1918 tapahtumat eivät toistu. Silloisen luokkayhteiskunnan luokkaerot olivat erittäin suuret.
Luokkaerot ovat kasvaneet tulo- ja varallisuuserojen kasvaessa. Alin alaluokka kasvaa ja ylin yläluokka rikastuu nopeasti, kun verotus ei tasaa tuloeroja ja kun digitalisaatiosta hyötyvät eniten varaikkain yläluokka. Veroja kerätään eniten keskituloisilta ja keskiluokan vähentyessä veroja aletaan kerätä enemmän "haittaveroina", jotka ovat tasaveroja vähentäen veroprogressiota.
Kun tekoäly valtaa alaa, pelättävissä on vieläkin isompi luokkajako köyhiin ja tosirikkaisiin.
Hienosti kirjoitettu, mutta siinä on sama ongelma kuin muissakin luokkia ja niiden roolia kuvaavissa sepustuksissa.
Luokkia ei ole varsinaisesti olemassa tai ne eivät ole ainakaan selkeitä eivätkä pysyviä.
Rakennat kirjoitustasi faktojen varaan, jotka eivät pidä paikkaansa. Tuloerot eivät ole Suomessa kasvaneet ja ne ovat maailman pienimmät. Koska kuvaamaasi muutosta ei ole tapahtunut edes maissa, joissa on suuret tuloerot meihin verrattuna, niin ei sitä muutosta meilläkään voi tapahtua.
Olet oikeassa siinä, että osaamattomalle ei löydy töitä. Toisaalta osaamisen tason ei tarvitse olla korkea kaikissa töissä eikä se ole missään nimessä ylitsepääsemätön kenellekään.
Hygieniapassilla pärjää pitkälle eikä kukaan, joka siihen on perehtynyt, jää ilman. Toisaalta olisi pelottavaa, jos ihmiset, joilla ei ole mitään käsitystä hygieniasta ja jotka eivät edes opi siitä mitään, laittaisivat ruokaa muille.
Vuoden 1918 tapahtumista on aikaa. Kyseessä ei ollut kuitenkaan luokkataistelu. Ihminen saattoi olla taistelemassa kummalla puolella tahansa ihan tuurista johtuen. Suurimalla osalla ei ollut mitään omakohtaista poliittista vakaumusta, vaikka osa toistikin lauseita ulkoa opittuina. Molemmilla puolilla.
Tekoäly ei jaa ihmisiä, sitä ei tarvitse pelätä.
Sen sijaan henkilökohtaiset ominaisuudet ovat monelle taakka. Älykkyys on paras tae menestymiselle ja sen puute huonosti pärjäämiselle. Se on valitettavasti vahvasti periytyvää. Se myös selittää miksi on sukuja, jotka eivät koskaan tunnu saavan mitään hyvää aikaiseksi.
Yhteiskunnasta olisi hyvä löytyä töitä, joita kuka vaan voisi tehdä. Niistä ei tietenkään voi maksaa enempää kuin ne tuottavat - ja toden nimissä osa ei edes tuota mitään. Oikeudenmukaisuuden vuoksi jokaisen tulee kuitenkin osallistua yhteiskunnan ylläpitämiseen, sehän on Marxinkin mukaan elinehto.
Tällä hetkellä lähimpänä kommunismia ovat hyväpalkkaiset ihmiset. Niiden työpanoksesta suurin osa menee yhteiskunnan hyväksi. Kauimpana vasemmistolaisuudesta on ne, jotka eivät tee työtä edes itsensä eteen.
Suomi on luokkayhteiskunta ja luokkaerot ovat entisestään syventyneet muun muassa rikkaiden verovälttelyn vuoksi ja heikon perusturvan takia, josta EU:n komissio on Suomea kolmesti huomauttanut.
Toimeentuloturvan piti tilapäisesti paikata heikkoa perusturvaa, mutta siitä tulikin jatkuva. Suomessa myös useat sosiaalietuudet ovat verotettuja. Leipäjonot ovat häpeällinen muistutus sirpaleisesta ja puutteellista perusturvasta.
https://maailmankuvalehti.fi/avainsana/luokkayhteiskunta/
Kova hinku on löytää luokkia, vaikka itse Marxkaan ei niitä löytänyt.
Tuossakaan jutussa ei osattu nimetä luokkia, vaikka asian piti olla muka itsestäänselvä.
Luokista ei puhuta kosja niitä ei ole tai sitten ne ovat hyvin vaikeasti nimettäviä.
Asiaa ei tee helpommaksi se, että luokan määrittelyssä on mukana historia, kuöttuuri, identiteetti, sosiaalinen asema, varallisuus ja koulutus noin niin kuin aluksi.
Ihminen, joka elää muiden työllä on työn kautta kapitalisti, identiteettinsä perusteella proletariaatti vaikkei tee työtä ja aatemasilmaltaan marxilainen, vaikka ei osallistu yhteiskunnan ylläpitoon.
Siinä oli suoraa puhetta luokista. Saa jatkaa 😁
Erittäin hyvin tiivistetty, luulis että jopa toisten taskulla käyvät vassaritkin ymmärtävät tämän!
Pienen korjauksen tekisin opiskelijoiden suhteen sillä suurin osa heistäkin elättää itsensä ainakin osittain!
Maxin luokkayhteiskunnan ongelmana oli jo sen alussa se, että se perustui menneeseen ja oli hyvin yksinkertainen.
Yhteiskunnassa kaikki elävät jossain vaiheessa toisen työllä ja suurin osa tekee työtä, jolla elää muita.
Ainoa, joja ei ole mibkään astteen mukaista on, että elää muiden työllä, vaikka ei ole työkyvytön. Se ei ole sosialismia eikä kapitalismia eikä edes liberalismia.
Se taitaa olla narsismia.
Älä persu sekoile. Menisit töihin. Kaikki tuntemani vasemmistolaiset ovat töissä, tai työeläkkeellä.
Et sitten tunne montaa vasemmistolaista.
Eihän niitä tietenkään nuorissa juuri ole, mutta huumeiden kannatus ja loisiminen on vassarin tunnusmerkki. Käy Kurvissa katselemassa piikittäjiä, ne on vassareita.
Tampereen yliopiston sosiologian professori Melin kirjoittaa:
"Suomi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa luokka-asema määrittää yksilöiden ja perheiden elämän ehtoja, ja jossa koulutus, uhka joutua työttömäksi tai tulot jakaantuvat pitkälti luokka-aseman mukaan.
- Suomessa keskustellaan vilkkaasti eriarvoisuudesta. Valtioneuvoston kanslia julkaisi maaliskuussa 2018 pääministeri Juha Sipilän asettaman eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportin. Siinä eriarvoisuus määritellään laajoista rakenteellisista tekijöistä johtuvaksi ongelmaksi.
- Eriarvoisuus määrittyy rakenteellisiin ja kulttuurisiin jakoihin yhdistyväksi huono-osaisuudeksi, joka rajoittaa yksilön pärjäämistä, toimijuutta ja terveyttä.
- Eriarvoisuudessa on kyse luokkasuhteista ja yhteiskuntaluokkien välisistä eroista."
Kyllä, Suomi on edelleen luokkayhteiskunta. Samassa veneessä ei olla.
Tieteen tai tekniikan kehitys: hardwaresta softwareen, kovalevyistä tekoälyyn, ei ole johtanut eriarvoisuuden tai luokkaerojen häviämiseen. Päinvastoin. Varallisuuserot ja tuloerot ovat kasvaneet työpaikkojen hä itsessä ja pätkätöiden lisääntyessä.
Peruskoulun odotettiin poistavan luokkaeroja, kun uskottiin "mahdollisuuksien tasa-arvon kasvuun". Peruskoulu ei auttanut tasa-arvon kasvussa. Peruskoulun jälkeen köyhien lapset jäivät työttömiksi — työväen alimpaan "työttömien luokkaan" . Suomessa on peruskoulun käyneitä, n. 100.000 köyhää, vaarassa syrjäytyä yhteiskunnan ulkopuolelle.
Toisen asteen koulu-uudistuksen luullaan tasoittavan luokkaeroja ja takaavan työväen luokalle paremmat opiskelumahdollisuudet. Näin ei näytä käyvän, vanhempien tuki ja rahapula estää edelleenkin kouluttautumista ja työpaikan saantia. Digitalisaation hyöty näyttää kasaantuvan varakkaille yläluokkaan kuuluville: pääomasijoittajille, johtajille ja koodareille.
Tekoälyn käyttöönotto tulee myös lisäämään luokkaeroja, noin 10-15 vuoden kuluttua, kuten digitalisointikin lisäsi.
Tuolloin katoaa yläluokan työpaikkoja: suunnittelutehtävä, tietotyön tehtäviä ja tilalle tulee tekoälyä käyttäviä suunnittelijoita ja tarkastajia... matemaatikkoja jne.
Luokkaeroja ei ole, sanovat ne jotka uskovat että huono-osaisuus, osaamattomuus tai laiskuus ovat köyhien lasten ja nuorten "taipumuksia" tai omaehtoinen elämäntapa.
Luokkaeroja ei ole, sanovat ne, jotka haluavat oikeistopopulististen ja oikeistopuolueiden määräysvallan kasvua — lisääntyvää eriarvoisuutta ja lisää varallisuuseroja.
Alemmasta yhteiskuntaluokasta on vaikea jopa lahjakkaiden köyhien ponnistella edes keskiluokkaan, puhumattakaan ylemmistä luokista. Vain tosi lahjakas ja kovasti työtä tekevä voi onnistua, mutta ylempi yhteiskuntaluokka jää vieraaksi ja entistä, alempaa luokkaa jopa hävetään.
Se, että on halua nähdä Suomi luokkayhteiskuntana ei tee Suomesta luokkayhteiskuntaa. Ajatus on tietenkin fasinoiva, intresantti ja osittain romanttinenkin. Mutta se on auttamattoman vanhakantainen.
Toki luokkia voi kehittää vaikkapa bussilipun omistamisesta, mutta niillä ei ole mitään todellista relevanssia. Ihmisten jaottelu mielivaltaisesti ryhmiin ei tee luokkayhteiskuntaa.
Meillä ei ole esimerkiksi työväenluokkaa, jolla olisi työväenluokan identiteetti ja sen pitäisi olla kaikkein selkein luokka. Se johtuu siitä, ettei ole homogeenista ryhmää, joka paiskisi töitä niska limassa ruoskan alla tehtaissa.
Meillä ei ole myöskään omistavaa luokkaa, joka ei tekisi töitä.
Tehdään testi: pystytkö luettelemaan Suomen luokat niin, että ne ovat selkeitä ja ymmärrettäviä?
Tuota noin, mikä saa sinut kuvittelemaan, että yliopistoon pääseminen olisi helpompaa lapsille, joiden vanhemmat ovat käyneet korkeakoulun?
Se vaatii saman ponnistelun kaikilta tai sitten toiset ovat älykkäämpiä kuin toiset - mikä on kiistatonta.
Suomessa hyvän työpaikan saaminen ei vaadi suurta älykkyyttä. Korkeakoulusta voi valmistua ihan kuka vaan. Se vaatii persettä enemmän kuin älyä. Huippuosaajaa ei kaikista tule, mutta tarpeeksi hyvä ettei erotu keskiarvosta.
Miksi vasemmisto haluaa vetää ihmisiä alas?
Johtuuko se rahasta, saahan puolue enemmän ääniä, mitä kurjemmat olikkeet?
Oikea termi on huonovalinnaisuus. Osa on kohtalo, valinta ei.
Kolmannessa ryhmässä korostuu asiat, jotka ovat vahvasti riippuvaisia yksilöstä ja valinnoista. Huumeet, alkoholi, mielenterveysongelmat, rikollinen elämäntapa, piittaamattomuus säännöistä, huonot sosiaaliset taidot jne...
Usein kaikki nämä ongelmat kietoutuvat yhteen.
100.000 ihmisellä on rikosrekisteri. Vielä suurempi osa ihmisistä tekee rikoksia koska rekisterimerkinnät vanhenevat ja kaikilla ei ole tuomiota.
Ei löydy tilastoa siitä, kuinka monella pitkäaikaistyötön tekee rikoksia, mutta voisi kuvitella, että rikollisella elämäntavalla on vaikea saada työtä tai pitää se.
Joka tapauksessa kun vaikeasti työllistettävien määrä on samaa luokkaa kuin rikollisten, voi päätellä, ettei pelkästään koulutuksen tai työpaikan saaminen muuta tilannetta, jos ei tapahdu muutosta muuallakin.