Ruotsin merkitys vähenee kaupassa.

Höpsö, norden on maailma muut peräkylää.

Ruotsin kaupassa ei ole ennenkään ollut mitään hyötyä ruotsin kielen taidosta. Myös Ruotsissa myyntihenkilöt ovat entistä useammin maahanmuuttajataustaisia.

Kaupassakin ja muussa jo olematon

Suomi on kaksikielinen maa. Suomi ja englanti. Kerrotko vielä sen että mitä tekemistä pakkoruotsin opintojen kautta jääneillä muutamalla kymmenellä sanalla on kielen osaamisen kanssa? Jos siirrymme pois ruattinkielisestä reservaatista, milloin kuulet ruotsia? Eesti keel kuulee kyllä viikottain. Mitä hemmetin hyötyä ruotsista on vaikkapa saksassa, varmasti hyödyllinen taito jos lähdet vaikkapa alpoihiihtokisoja katsomaan keskieuroopoaan, itävallssa et selviä ilman hurrikieltä.

Kuinka hyin ruotsissa muute ymmärretään tätä kieltä mitä suomen puolella pari prosenttia kansalaisista uskonnollisella paatoksella väittää tarpeelliseksi kieleksi suomessa?

Esimerkiksi ssab hoitaa yhteydenpidon suomen yksiköihin englanniksi, koska ei siellä niin hölmöjä olla että luultaisiin että suomessa osattaisiin ruotsia muutaku ne tärkeimmät lauseet, eli ja kan inte tala svenska ja svenska taalare bättre volk. Itte osaan saksaakin paremmin kuin ruotsia, kun ei sitä ruotsia onneksi tartte yhtään mihinkään.

Koko mielipuolinen kieliongelma on vain statusongelma häviävän pienelle varakkaalle vähemmistölle rannikolla.

Taas meni yksi pakkoruotsin pitkittämisen mukaperustelu.

Englanti on psitsi tieteen ja kansainvälisen yhteistyön myös kaupan kieli

Tällä palstalla on taivasteltu ihastellen tänään sitä, että Kiinassa englanti on pakollinen yo-kirjoituksissa.

Koskakohan kieliaktiivi oivaltaa, että ihan täällä meillä koto-Suomessa 95% alle 60-vuotiaista on kirjoittanut englannin yo:ssa pakollisena aineena (koska a1-kieli on pakollinen).

Ruotsilla ei mitään merkitystä

Ruotsilla ei merkitystä, ei tarvetta

Ei siis edes kaupassa hyötyä ruotsista