Voisiko joku kertoa tietoja ns. Koiviston Konklaavista, joka liittyy läheisesti 1992 pankkikriisin hoitoon. Miksi tuon Konklaavin asiakirjajäljennöksiä ei voi saada nähtäville, koska presidentti Halonen Koiviston pyynnöstä kieltää sen. Pitävätkö nämä tiedot paikkansa ja mitä periaatteellisia päätöksiä tuossa Koiviston Konklaavissa tehtiin?
Koiviston Konklaavi
mikä se oli?
6481
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuossa Mauno Koiviston (/Martti Manninen) koollekutsumassa kokouksessa 6.5.1992 tuomioistuimet paimennettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema oikeusriidoissa asiakkaita vastaan.
Koivisto itse ilmoitti linjansa kirjassaan "Kaksi kautta" (s. 374):
"minun käsittääkseni lainsäädännön ja valvonnan perimmäinen ja tärkein tarkoitus on pitää huolta siitä, että pankkien asema ei vaarannu."
Halosen salassapitopäätöksen perusteluksi ilmoitetaan, "presidentintoimen luottamuksellisuuden turvaaminen".
Tuo lienee käsitettävä niin, että asiakirjoista ilmenisi Koiviston tekemäksi jotain sellaista, joka julkitullessaan romuttaisi luottamuksen presidentintoimeen. Jos olen väärässä, niin asianomaiset tahot oikaiskoon.
Koiviston asema talousrikollisuudesta ylipäätään on kummallinen. Esimerkiksi nk. Noppa-jutussa mm. Johannes Virolainen, joka oli kuitannut "ylimääräistä aravaetua" kepulle, selvisi lahjontasyytteestä sillä, että "ei ollut saanut etua itselleen".
Koivisto väittää kirjassaan "Kaksi kautta", että
"Niin sanottua Noppa-juttua olen seurannut etupäässä lehdistön välityksellä."
Oikeuskansleri Kai Kortteen Helsingin Sanomissa postuumisti julkaistussa haastattelussa 13.12.1992 Koiviston osuudesta kerrotaan ihan muuta:
"Presidentti Mauno Koivisto oli käsittämättömän kiinnostunut siitä, miten rakennusyhtiöitä kohdeltiin talousrikostutkinnassa. Erityisen tarkasti Koivisto seurasi Kortteen mielestä juuri Noppa-jutun oikeuskäsittelyä:
- Se ei koskaan puhunut mulle mitään, mutta se vaati, että Hakulisen (oikeuskanslerinviraston
kansliapäällikkö) piti käydä antamassa presidentinkansliassa raportteja jutun käsittelystä."
Kävelikö Koivisto tuossa miitingissä Korkeimman Oikeuden päätösten yli, joilla olisi annettu myönteisempi asema laina-asiakkaille pankkeihin nähden? Tarkoitan lähinnä jonkinlaista käskystystä, jota sitten arkailemalla toteltiin.
Ja miksei siinä tilaisuudessa ollut mukana pääministeri ja oikeusministeri? Mikä oli oikeusministerin näkemys pankkien ja laina-asiakkaiden välille?
Jälleen joitain ajatuksia, joita olen kuullut puhuttavan, enkä tunne niiden täyttä todenperäisyyttä? Siksi olisi kiinnostavaa saada vastauksia niiltä, joilla on tietoa asiasta.
Eli ellei tähän tämän kummempaa selitystä löydy, niin olettamuksena olisi se, että Koivisto on ylittänyt valtuutensa Tasavallan Presidenttinä ja salaamalla kokoukseen liittyvät asiakirjat Halonen suojelee Koivistoa. Jos olettamus on väärä, oikaiskaa olkaa hyvä!
liikaa. Kansalaisilla ei ole edes hajua, mitä silloin salaisissa tilaisuuksissa tapahtui ja paljonko asiapapereita julistettiin salaisiksi. Onhan noita papereita kulkeutunut luettavaksi asti, mutta asioille ei voida mitään, siitä pitää huolen oikeuslaitoksemme ja syyttäjät ja lopulta presidentti Halonen nykyisin.
Joskus 30 v päästät voidaan lukea, mitä oikein tapahtui ja miksi näitä salattiin. Totuus ei pala tulessakaan. Monet ihmiset antoivat henkensä, koska muuta keinoa ei ollut enää, eikä oikeus antanut mahdollisuuksia selvitä. Mutta - pankit pelastettiin ja nyt ne rahastavat kaikella, mitä tekevät ja viimeiseen euroon asti.
Mauno Koivisto ylläpiti vakaan ja yliarvostetun markan kurssi tilanteessa, jossa talous oli jo syöksykierteessä. Tämä tapahtui Ahon hallituksen aikana. Virhe oli analoginen USA:n suureen lamaan johtaneen tapahtumasarjan kanssa. Ennen tätä hän oli myötävaikuttanut pankkien vakavaraisuussäännösten merkittävään lieventämiseen ja sitä kautta säästöpankkien rajuun velkaantumiseen.
Homman kruunasi "Koiviston konklaavi", jolla estettiin syyllisten saaminen kiinni. Tässä konklaavi-tilaisuudessa olleita on useita ja tietoa siitä kyllä löytyy.
Koivisto oli pienen ryhmänsä kanssa 80-luvulla alkaneen ja yhä voimakkaana jatkuvan laman pääarkkitehti. Miksi? Oliskohan syynä Koiviston perheessä vallinnut pieni angsti, joka vaati uhreja. Uhri oli Suomen työtätekevä väestö eli Koiviston äänestäjät. Lipponen on sen jälkeen leikknyt Koivostoa todella surullisin seurauksin. Suurtyöttömyydelle ei näy loppua eikä se lopu niin kauan kun nykyinen valtaeliitti saa ryöstää ja hävittää kansallista varallisuutta kenekään puuttumatta asiaan. Seuraavissa vaaleissa myös työttömien pitää äänestää. Silloin Lipposen ja Koiviston klaaneille on annettava näpäytys.