Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Anteeksiko tässä pitäisi pyytää

    Ihan niinkuin se muuttaisi yhtään mitään. On minulla ristini kannettavana ja se on painava sellainen. Kaikki synnit. Kaikki p*ska. Ei tahallisesta moraalittomuudesta johtuen, vaan puhtaasta typeryydestäni. Itsekriittisyyteni hipoo lisäksi taivaita. Ehkä olen sitten perfektionisti, mutta vain niissä asioissa joita kohtaan minulla on todellista motivaatiota. Sellaisia asioita on melko harvassa. Eksyin aiheestani. Sekavaa on. Anyway, menin täysin lukkoon tosipaikan edessä ja kaikki meni pieleen minun takiani. Tämä ei ole uhriutumista, vaan fakta. Olen käynyt psykoanalyysia itseni kanssa ja jokainen filosofinen pyörittely on johtanut samaan lopputulokseen: Eiköhän tämä ollut tässä. Sometimes, you get just one chance - better use it well.
    4305
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 4

    Vanhimmat

    Voi sun kanssa ,älä mieti liikaa ja harrasta itsetutkiskelua.

    Äänestä

    Mut jos sen tilaisuuden missaa, niin turha sitä kaatunutta maitoa on jäädä muistelemaan, menetät vaan ne seuraavatkin tilaisuudet joita et ehkä huomaa.

    Tiedän tunteen, oon pilannut ja missannut aika helvetin monta asiaa. Ja onnistunut myös. Elämässä sattuu ja tapahtuu.

    Olisit armollinen, kun tajuat, että näin se on. Mitä sitten jos menee asiat v.tuilleen jos niin vaan käy?

    Mut jos jonkun ihmisen kadottaa, niin voiko olla niin, ettei se ees halua löytyä? Nykyään löytää kenet vaan haluaa.

    Äänestä

    Least likely to be Very Intresting Person. Never say never.

    Äänestä

    Jos ei kehtaa anteeksi pyytää. Niin kärsi. Ylpeys on yksi perisynneistä.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Anonyymi-ap kirjoitti:

    Ihan niinkuin se muuttaisi yhtään mitään. On minulla ristini kannettavana ja se on painava sellainen. Kaikki synnit. Kaikki p*ska. Ei tahallisesta moraalittomuudesta johtuen, vaan puhtaasta typeryydestäni. Itsekriittisyyteni hipoo lisäksi taivaita. Ehkä olen sitten perfektionisti, mutta vain niissä asioissa joita kohtaan minulla on todellista motivaatiota. Sellaisia asioita on melko harvassa. Eksyin aiheestani. Sekavaa on. Anyway, menin täysin lukkoon tosipaikan edessä ja kaikki meni pieleen minun takiani. Tämä ei ole uhriutumista, vaan fakta. Olen käynyt psykoanalyysia itseni kanssa ja jokainen filosofinen pyörittely on johtanut samaan lopputulokseen: Eiköhän tämä ollut tässä. Sometimes, you get just one chance - better use it well.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu