Ihastuminen reilusti vanhempaan mieheen.

Itse täytän pian 22. Olen avoliitossa elelevä 1-vuotiaan pojan äiti.

Olen toivottomasti ihastunut 40-vuotiaaseen mieheen. Hän on opettajani, ihana moottoripyörärenttu. Nämä tunteet eivät tunnu edes vääriltä, vaikka tilanne on mikä on. Hänkin on varattu tahollaan. :( Hän ei tiedä tunteistani, mutta meillä synkkaa mahdottoman hyvin. Voikohan tuon ikäinen enää edes kiinnostua ikäisestäni pikkutytöstä? Ikinä en menisi mitään asialle tekemään, tällaisen takia en ala perheitä rikkoa. Olisi vain ihanaa tietää, josko hän tuntee samoin. Olemme siis olleet paljon toistemme kanssa tekemisissä opiskelujen ulkopuolellakin, tulemme niin hyvin toimeen keskenämme että viihdymme yhdessä.
7978
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Tottakai voisi kiinnostua!? Mieti kuitenkin ennenkuin tuhoat poikasi ja miehesi elämän jonkun rentun takia!

Äänestä
  • Kirjoitin mielestäni selvästi, että itselleni riittäisi vallan hyvin tieto siitä, että hän voisi tuntea samoin. Ikikuunaan en mitään menisi tekemään.

    Eikä hän mikään rentturenttu ole, ammatiltaan opettaja. On vain sellainen rennon rempseä tyyppi.

    Enkä ole ollenkaan sitä mieltä, että huonosta suhteesta pois hyppääminen olisi jonkun elämän pilaamista. Tosin itse aion roikkua huonossa suhteessa poikani takia loppuelämäni. Pilaan siinä vain oman elämäni.

    Äänestä

Itsekin olen varattu, mutta joskus mietin yläaste ja lukio aikaisia vanhoja ihastuksia. En sillä tavalla tunne heitä kohtaan mitään ihastusta tai muuta vastaavaa, mutta joskus olisi mukava jos joku heistä, jotka eivät tunteisiin vastanneet, tulisi kertomaan, että onkin minuun ihastunut ja voisin sanoa, että olen imarreltu, mutta rakastan miestäni. Todellisuudessahan se tietenkin olisi kamala järkytys ja suistaisi tasaisen elämäni hetkeksi raiteiltaan, sillä kuitenkin joskus jotain tunteita on ollut. Parempi kuitenkin luottaa sellaiseen suhteeseen, jossa on tulevaisuutta kuin hetken ihastukseen :)

Äänestä

Olen myös ihastunut opettajaani, joka on mua reilusti vanhempi. Välillä tuntuu, että tunne on molemmin puolinen tai ainakin että olen lemmikkioppilas. Seurustelen ja ope on naimisissa.

Olen yrittänyt myös keskittyä poikaystävääni ja rakentaa hänen kanssaan tulevaisuutta, mutta en voi tunteilleni mitään. Kuten sinäkin (vaikka mulla ei ole lapsia) olen päättänyt keskittyä poikaystävääni, kun en mikään perheen rikkoja halua olla. Toisaalta tuntuu, että teen vain kaikki onnettomiksi, poikaystävänikin, jos en tee tunteitteni mukaan.

Luulen, että näillä opeilla on suuri jollei ylittämätön kynnys, kertoa tunteistaan oppilastaan kohti. Ei se taida opejen etiikan mukaista olla. Itse en edes sitä halua, kun se helposti johtaisi tilanteeseen, jossa joko opettaminen pitäisi lopettaa tai muut parisuhteet katkaista. Pienistä teoista sen kuitenkin voi huomata, minulle se riittää!

Äänestä
  • aivon pesija kiitos.

    Äänestä

ihastumisia tulee ja menee. Ne antavat mukavaa virettä arkeen. Pitäähän meillä olla tunteita muitakin kuin puolisoamme kohtaan. Ihastumiset kuuluvat elämään, mutta niihin ei kannata takertua; niitä tulee aina uusia kun hurmos haihtuu. Keskity perheeseesi ... Yhteiselo vaatii sitoutumista ja tällä hetkellä se on tärkeintä elämässäsi.
Olet vielä niin nuori, ettet voi tietää kuinka toimiva liitostasi tulee. Yhdessä eläminen vaatii aikaa, kasvamista ja kompromisseja. :) toivon teille onnellista elämää!
Toivon että osaatte nauttia lapsestanne, joka on pieni vain hetken. Menetettyjä vuosia ette saa takaisin, mutta kolmen ensimmäisen elivuoden aikana luotte pohjan lapsenne tulevaisuudelle.

Äänestä
  • jo jo jo otan kaikeen vastaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Melkein nainen kirjoitti:

Itse täytän pian 22. Olen avoliitossa elelevä 1-vuotiaan pojan äiti.

Olen toivottomasti ihastunut 40-vuotiaaseen mieheen. Hän on opettajani, ihana moottoripyörärenttu. Nämä tunteet eivät tunnu edes vääriltä, vaikka tilanne on mikä on. Hänkin on varattu tahollaan. :( Hän ei tiedä tunteistani, mutta meillä synkkaa mahdottoman hyvin. Voikohan tuon ikäinen enää edes kiinnostua ikäisestäni pikkutytöstä? Ikinä en menisi mitään asialle tekemään, tällaisen takia en ala perheitä rikkoa. Olisi vain ihanaa tietää, josko hän tuntee samoin. Olemme siis olleet paljon toistemme kanssa tekemisissä opiskelujen ulkopuolellakin, tulemme niin hyvin toimeen keskenämme että viihdymme yhdessä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu