Miksi ihastuin niin väkevän vahvasti naiseen, mutta lopulta en kokenutkaan hänessä sitä rakkautta jota alunperin olin aina etsinyt. Hän muistutti niin paljon monessa asiassa sitä ketä olen aina rakastanut. Silmien väristä hiusten väriin ja vaikka hän oli lyhempi, vähemmän muodokkaampi, enemmän eksyneempi, vähemmän tahdokkaampi ja paljon moraalittomampi kuin se toinen, niin jotenkin yritin väkisin vääntää häntä samaan muottiin. Ajattelin että olisin voinut saada hänestä sen toisen esille, mutta lopulta tajusin ettei ihmistä voi muuttaa mieleisekseen.
Liian aikaisin ja liian itsevarmasti pistin lähes "All in" hänen suhteensa. En vain silloin mistään hälytysmerkistä huolimatta uskonut kuin omaan sokeaan tyhmyyteni, vaikka koko ajan selvisi enemmän ja enemmän syitä miksi hän ei ollut se ketä olin aina etsinyt.
Sitten tapahtui jotain aivan outoa. Aloin itse muuttumaan siksi keneksi häntä olin koko ajan luullut. En tajunnut laisinkaan mitä oli tapahtumassa ja miksi, mutta lopulta kaaduin omaan miekkaani.
Ajat kului kunnes eräs henkilö sai minut ajattelemaan asiaa ja johdatti minut totuuden jäljille. Sitä henkilöä jota etsin en löytäisi tästä maailmasta kenestäkään muusta, kuin itsestäni. Hän on minä ja minä olen hän. Kaikki pettymys ja siitä seurannut raivohulluus oli vain oireita itsenäni vastaan sotimisesta. Itseni kieltämisessä ja itseni halventamisesta. Valtava viha vuosi yli laitojen ja minä karjuin itselleni "Tapa itsesi!", koska olin niin surullinen ja pettynyt siitä, että häpesin itseäni niin valtavasti. Petin itseäni!
Nyt ymmärrän että se kaikki oli avunhuutoa toiselta sisällissodan osapuolelta. Se oli katkeraa kyynelehtimistä ja käärmeen myrkkyä lääkkeeksi ylpeyden purppuralle, joka ei voinut käsittää jakavansa huonettansa rakkaimpansa kanssa. Nyt hän tajusi virheensä ja riemuitsee että löysi totuutensa. Hän kumartuu toisen eteen, tarttuu häntä kädestä, hellästi silittää hänen kämmenselkäänsä ja lausuu sanat silmilleen: "En koskaan voi hylätä sinua ja ymmärrän mitä se tarkoittaa meille. Kiitän että et antanut periksi, vaan pidit kiinni minusta kun itse yritin lyödä sinua irti. Anteeksi annamme ja toistemme olemme. Nyt ja ikuisesti. Rakastan sinua!" ❤️
Liian aikaisin ja liian itsevarmasti pistin lähes "All in" hänen suhteensa. En vain silloin mistään hälytysmerkistä huolimatta uskonut kuin omaan sokeaan tyhmyyteni, vaikka koko ajan selvisi enemmän ja enemmän syitä miksi hän ei ollut se ketä olin aina etsinyt.
Sitten tapahtui jotain aivan outoa. Aloin itse muuttumaan siksi keneksi häntä olin koko ajan luullut. En tajunnut laisinkaan mitä oli tapahtumassa ja miksi, mutta lopulta kaaduin omaan miekkaani.
Ajat kului kunnes eräs henkilö sai minut ajattelemaan asiaa ja johdatti minut totuuden jäljille. Sitä henkilöä jota etsin en löytäisi tästä maailmasta kenestäkään muusta, kuin itsestäni. Hän on minä ja minä olen hän. Kaikki pettymys ja siitä seurannut raivohulluus oli vain oireita itsenäni vastaan sotimisesta. Itseni kieltämisessä ja itseni halventamisesta. Valtava viha vuosi yli laitojen ja minä karjuin itselleni "Tapa itsesi!", koska olin niin surullinen ja pettynyt siitä, että häpesin itseäni niin valtavasti. Petin itseäni!
Nyt ymmärrän että se kaikki oli avunhuutoa toiselta sisällissodan osapuolelta. Se oli katkeraa kyynelehtimistä ja käärmeen myrkkyä lääkkeeksi ylpeyden purppuralle, joka ei voinut käsittää jakavansa huonettansa rakkaimpansa kanssa. Nyt hän tajusi virheensä ja riemuitsee että löysi totuutensa. Hän kumartuu toisen eteen, tarttuu häntä kädestä, hellästi silittää hänen kämmenselkäänsä ja lausuu sanat silmilleen: "En koskaan voi hylätä sinua ja ymmärrän mitä se tarkoittaa meille. Kiitän että et antanut periksi, vaan pidit kiinni minusta kun itse yritin lyödä sinua irti. Anteeksi annamme ja toistemme olemme. Nyt ja ikuisesti. Rakastan sinua!" ❤️
Vastaukset 17
Vanhimmat
Miksi se että sanoin "hyvä että löysit itsesi" piti poistaa Mode?
Ihmettelen kyllä sitä, että löytyykö se itsensä rakastaminen sitä kautta vain, että lyö maahan tuon "korvikeihmisen" koko ihmisyyden? Ei vakuuttanut.
En tiiä sitten kumpaan ap tuossa lopussa tunnusti rakkautensa?
Itsensä kanssa taisi käydä keskustelua. No ei kai siinä mitään.
No ei, kyllähän siinä toiset ihmiset loukkaantuu kun itseensä keskittyy.. mitä sille naiselle kävi?
En tiedä.
~Aloittaja
Et ole nähnyt sen jälkeen?
Minkä sen jälkeen?
~Aloittaja
Kun aloit keskittyymään itseesi
No nyt on paha sanoa kun en oikein ymmärrä kysymyksen asettelua. Sovellan kuitenkin ja päättelen että tarkoitat nyt sitä naista josta aloituksen ensimmäisessä lauseessa mainitsin ja haluat tietää milloin näin hänet viimeksi?
Näin hänet muistaakseni tänä tai viime vuonna viimeksi. En muista tarkalleen. Ja ihan ohi mennen huomasin vaan.
~Aloittaja
Todella rumasti kirjoitit siitä naisesta. Eikö hänessä ollut mitään hyvää? Kuitenkin ihan itse vapaaehtoisesti hänen kanssaan olit.
En muistele häntä enää.
~Aloittaja
Oletteko joskus nähneet enemmänkin?
Joskus nähtiin useammin, mutta se on mennyttä aikaa se.
~Aloittaja
Toisen ihmisen rakastaminen ei ole mahdollista ennen kuin rakastaa itseään, koska ennen sitä kuvittelee, että toisen satuttaminen onnistuu ilman itsensä satuttamista tai että itsensä satuttaminen onnistuu ilman toisen satuttamista.
🦄
Kutakuinkin noin.
Älä unohda rakas meitä.❤️