Voiko potkuri olla koskaan parempi kuin airo?

Se koko mötikkä on kuitenkin siellä vedessä, airo ei ole.

Ilma on ilmaa, vesi on tiheämpää kuin ilma.

Enemmän ne linnun siivet airoja muistuttaa kuin potkuria :-)

Anonyymi kirjoitti:

Enemmän ne linnun siivet airoja muistuttaa kuin potkuria :-)

Räpytteleviä siipiä on kokeiltu ja niilä on nimikin, ornithoper. Eipä ainakaan tarvitse juoda kahvia tai käydä vessassa sellaisen kyydissä.

Motoroituja soutuveneitä on varmasti tehty, mutta en tähän hätään löytänyt kuin leluja, joita on saatavana useistakin paikoista.

Uusi moottorinalli on julkaistu hiljattain. Siinä on pystyssä peräsimiä muistuttavia lapoja. Sitä voi kai verrata pystyssä oleviin airoihin tai meloihin. Ehkö jossain mielessä jopa purjeisiin - tosin ei taida olla helppo toteuttaa lentävänä.

Aloituksessa siis on ideaa ehkä jopa toteutukseen asti, mutta ei niin, että lapoja notettasiin vedestä.
ABB Dynafin on kuin airot.

Anonyymi kirjoitti:

Räpytteleviä siipiä on kokeiltu ja niilä on nimikin, ornithoper. Eipä ainakaan tarvitse juoda kahvia tai käydä vessassa sellaisen kyydissä.

Motoroituja soutuveneitä on varmasti tehty, mutta en tähän hätään löytänyt kuin leluja, joita on saatavana useistakin paikoista.

Uusi moottorinalli on julkaistu hiljattain. Siinä on pystyssä peräsimiä muistuttavia lapoja. Sitä voi kai verrata pystyssä oleviin airoihin tai meloihin. Ehkö jossain mielessä jopa purjeisiin - tosin ei taida olla helppo toteuttaa lentävänä.

Aloituksessa siis on ideaa ehkä jopa toteutukseen asti, mutta ei niin, että lapoja notettasiin vedestä.
ABB Dynafin on kuin airot.

Lue lisää

Ei se mikään moottori ole. Tuossa lapakulmaa muutellaan optimi työntövoiman saavuttamiseksi haluttuun suuntaan.

Anonyymi kirjoitti:

Räpytteleviä siipiä on kokeiltu ja niilä on nimikin, ornithoper. Eipä ainakaan tarvitse juoda kahvia tai käydä vessassa sellaisen kyydissä.

Motoroituja soutuveneitä on varmasti tehty, mutta en tähän hätään löytänyt kuin leluja, joita on saatavana useistakin paikoista.

Uusi moottorinalli on julkaistu hiljattain. Siinä on pystyssä peräsimiä muistuttavia lapoja. Sitä voi kai verrata pystyssä oleviin airoihin tai meloihin. Ehkö jossain mielessä jopa purjeisiin - tosin ei taida olla helppo toteuttaa lentävänä.

Aloituksessa siis on ideaa ehkä jopa toteutukseen asti, mutta ei niin, että lapoja notettasiin vedestä.
ABB Dynafin on kuin airot.

Lue lisää

Kyseessä on sata vuotta vanha keksintö. Tuohon aikaan ei kukaan ollut kuullutkaan mistään ABB:stä.

Anonyymi kirjoitti:

Räpytteleviä siipiä on kokeiltu ja niilä on nimikin, ornithoper. Eipä ainakaan tarvitse juoda kahvia tai käydä vessassa sellaisen kyydissä.

Motoroituja soutuveneitä on varmasti tehty, mutta en tähän hätään löytänyt kuin leluja, joita on saatavana useistakin paikoista.

Uusi moottorinalli on julkaistu hiljattain. Siinä on pystyssä peräsimiä muistuttavia lapoja. Sitä voi kai verrata pystyssä oleviin airoihin tai meloihin. Ehkö jossain mielessä jopa purjeisiin - tosin ei taida olla helppo toteuttaa lentävänä.

Aloituksessa siis on ideaa ehkä jopa toteutukseen asti, mutta ei niin, että lapoja notettasiin vedestä.
ABB Dynafin on kuin airot.

Lue lisää

Aivan kuten linnun siivetkin, se niin sanotusti uusi potkurikin ovat käytännössä tavallisen potkurin muunnelmia, ei mitenkään airoon verrattavia. ABB on kyllä lisännyt vanhaan Voith-Schneider potkuriin älyä ja tekniikkaa. Mutta potkuri se on, ei mikään airo tai siipiratas.

Vesi ei pysy soudettaessa paikallaan, toisin kuin kuvittelet.
Mikäli pysyisi ei olisi voimaakaan, sillä voima on veden kiihtyvyyden ja veden massan tulo.

Ihan sama kuin nelitahtimoottorissa..😂

Kaxtahti rules!

Mikä on potkurin alkuperäinen asento?

Onko siis ruuvilla osa kierroksista sellaisia, joilla ruuvi ei uppoa puuhun?
Minä en ole huomannut sellaista.

Tarkoititko ehkä että potkuri pyörisi ensin työntösuuntaansa ja sitten vedestä ylösnostettuna takaisin eri suuntaan? Onko moottorina kuminauha...

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoititko ehkä että potkuri pyörisi ensin työntösuuntaansa ja sitten vedestä ylösnostettuna takaisin eri suuntaan? Onko moottorina kuminauha...

Moottori on kytketty suoraan mäntään.

Anonyymi kirjoitti:

Moottori on kytketty suoraan mäntään.

Siis potkuri?

Anonyymi kirjoitti:

Siis potkuri?

Potkuri.
Se liikkuu edestakaisin. Siksi se pitää nostaa välillä vedestä.

Anonyymi kirjoitti:

Potkuri.
Se liikkuu edestakaisin. Siksi se pitää nostaa välillä vedestä.

Siis ei pyöri lainkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on potkurin alkuperäinen asento?

Onko siis ruuvilla osa kierroksista sellaisia, joilla ruuvi ei uppoa puuhun?
Minä en ole huomannut sellaista.

Huomaahan sen joka kerta kun ruuvia vääntää käsin. Joka kierroksen jälkeen täytyy kouraa siirtää
vastapäivään ruuvarin varressa ilman että ruuvi mihinkään kiertyy.

Anonyymi kirjoitti:

Huomaahan sen joka kerta kun ruuvia vääntää käsin. Joka kierroksen jälkeen täytyy kouraa siirtää
vastapäivään ruuvarin varressa ilman että ruuvi mihinkään kiertyy.

Entä jos ruuvia vääntääkin porakoneella, vastaavaa kuin potkurimoottori....

Anonyymi kirjoitti:

Huomaahan sen joka kerta kun ruuvia vääntää käsin. Joka kierroksen jälkeen täytyy kouraa siirtää
vastapäivään ruuvarin varressa ilman että ruuvi mihinkään kiertyy.

Voiko ruuvia kiertää myös käsin ilman konetta????

Anonyymi kirjoitti:

Voiko ruuvia kiertää myös käsin ilman konetta????

Voi pumppu meisselilä, entisajan keksintö, muttanerokas sellainen.

Anonyymi kirjoitti:

Voi pumppu meisselilä, entisajan keksintö, muttanerokas sellainen.

Siinäkin menee puolet hukkaan kun se pumppu pitää aina palauttaa alkuasentoon ilman että ruuvi kiertyy.

Anonyymi kirjoitti:

Siinäkin menee puolet hukkaan kun se pumppu pitää aina palauttaa alkuasentoon ilman että ruuvi kiertyy.

Käsiporaan voi laittaa ruuvauskärjen ja pyörittää tauotta.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on potkurin alkuperäinen asento?

Onko siis ruuvilla osa kierroksista sellaisia, joilla ruuvi ei uppoa puuhun?
Minä en ole huomannut sellaista.

Siis ihan samalla tavalla kuin airokin pitää palauttaa lähtöasentoon ennen vetoa. Ei kai se potkuri voi pyöriä loputtomasti vain yhteen suuntaan, eihän airokaan voi :-)) Kun nopeasti nostaa moottorin vedestä kun tämä vastasuuntainen pyörähtely alkaa saa potkurin hyötysuhteen jopa airojakin paremmaksi, jos ei näin tee sehän olisi sama kuin soutaisi ja huoppaisi samaan aikaan :-))

Anonyymi kirjoitti:

Käsiporaan voi laittaa ruuvauskärjen ja pyörittää tauotta.

Totta, vintilällä poraaminen on paljon tehokkaampaa kuin vaikka räikkään kiinnitetyllä poranterällä poraaminen. Kun vintilässä poranterä pyörii koko ajan, jää se joka toinen tyhjä paluuliike pois. Näin myös potkurin kohdalla.

Anonyymi kirjoitti:

Käsiporaan voi laittaa ruuvauskärjen ja pyörittää tauotta.

Pora on pora ja potkuri on potkuri, eri asioita.

Anonyymi kirjoitti:

Pora on pora ja potkuri on potkuri, eri asioita.

Kun tämä ketju alkoi, niin totesin sen noudattelevan perinteisiä provon tunnusmerkkejä, mutta nyt on kuitenkin lähdetty fysiikan tielle.

Kyllä poralla ja potkurilla on selvä sukulaisuus olemassa.

Mitä tulee turhien edestakaisten liikkeiden välttämiseen, niin siihen sain jo vuosikymmeniä sitten selvän vastauksen kun vertailimme mäntämoottoria ja potkuriturbiinimootoria toisiinsa.
Kun erääseen tuttuun lentokoneeseen vaihdettiin mäntämoottorin tilalle PT6 turboproppi, niin sen nokkaa piti jatkaa metrillä, jotta painopiste saatiin pidettyä kohdallaan.
Lisäksi siinä uudessa moottorissa oli h*** tin paljon enemmän tehoa.
Drag

Soutu on siis hyvä harrastus niin ei tarvitse selitellä enempää. Melonta vielä parempi, voit kertoa naisille että tykkäät ottaa melasta kiinni ja heilutella sitä.

Selkä menosuuntaan ei haittaa niissä vauhdeissa mitään.
On tehty myös nivelvälitysratkaisuja joissa soutaja voi istua kasvot menosuuntaan. Yksi ko. vene oli joskus esillä Tukholman keskustassa ulkoapäin nähtävässä lasitetussa tilass. Tuosta on aikaa, en enempää muista mutta se tila oli siinä ihan jossain likellä sitä toria jossa on se katutason alapuolinen katutasokin, onko siellä joku Sergelin tori tms.

Anonyymi kirjoitti:

Selkä menosuuntaan ei haittaa niissä vauhdeissa mitään.
On tehty myös nivelvälitysratkaisuja joissa soutaja voi istua kasvot menosuuntaan. Yksi ko. vene oli joskus esillä Tukholman keskustassa ulkoapäin nähtävässä lasitetussa tilass. Tuosta on aikaa, en enempää muista mutta se tila oli siinä ihan jossain likellä sitä toria jossa on se katutason alapuolinen katutasokin, onko siellä joku Sergelin tori tms.

Lue lisää

Ei haittaa edes kävelyvauhdissa, siksi väki tsuppaa takaperin selkä menosuuntaan.

Pyörätuolia pääsee rullaamaan selkä menosuuntaan aina kun tulee este vastaan, esim tavallista korkeampi kynnys. Isot takapyörät edellä pääsee esteen yli paljon helpommin, pienet etupyörät eivät onnistu siinä millään ilman ulkoista apua toiselta henkilöltä.

Anonyymi kirjoitti:

Pyörätuolia pääsee rullaamaan selkä menosuuntaan aina kun tulee este vastaan, esim tavallista korkeampi kynnys. Isot takapyörät edellä pääsee esteen yli paljon helpommin, pienet etupyörät eivät onnistu siinä millään ilman ulkoista apua toiselta henkilöltä.

Lue lisää

Joissain pyörätuoleissa on isot pyörät edessä

Anonyymi kirjoitti:

Pyörätuolia pääsee rullaamaan selkä menosuuntaan aina kun tulee este vastaan, esim tavallista korkeampi kynnys. Isot takapyörät edellä pääsee esteen yli paljon helpommin, pienet etupyörät eivät onnistu siinä millään ilman ulkoista apua toiselta henkilöltä.

Lue lisää

Pyörätuolilla mennään esteiden yli yleensä keulimalla.
Monesti "avulias Aatu" tulee hyvää hyvyyttään auttamaan, ottaa selkänojasta kiinni, vetää porrasta ylös ja pudottaa ramman naamalleen tuolilta.

Takaperin rappujen nousu tuolilla on helpompaa, jos jalkopäässä on toinen, joka TYÖNTÄÄ, ei nosta tuolin runkoa.

Normaalit kanttikivet jne. mennään ottamalla vauhtia ja keulimalla ylös etupyörät ilmassa.

Terveisin, 30v kokemusta pyörätuolista

Siipiratas on täsmälleen kuin monta airoa. Aironlapa kerrallaan se menee veteen ja tekeeaironvedon, siitten lapa palaa ilmassa tehdäkseen uuden vedon.

Anonyymi kirjoitti:

Siipiratas on täsmälleen kuin monta airoa. Aironlapa kerrallaan se menee veteen ja tekeeaironvedon, siitten lapa palaa ilmassa tehdäkseen uuden vedon.

Eikä ole, koska siipiratas aiheuttaa paljon enemmän vastusta kuin ylös nouseva airo. Se on vain hetken optimaalisessa asennossa.

Anonyymi kirjoitti:

Siipiratas on täsmälleen kuin monta airoa. Aironlapa kerrallaan se menee veteen ja tekeeaironvedon, siitten lapa palaa ilmassa tehdäkseen uuden vedon.

Siipirattaan asento on sellainen että voima kohdistuu vain ohikiitävän ajan tehokkaasti veteen, se asento on niissä hetkissä jolloin rattaan tarkasteltava "siipi" osoittaa suoraan tai lähes suoraan alaspäin jolloin voima suuntautuu taaksepäin eli vie alusta eteenpäin. Pelkästään siipirattaan jättöpuolellaan ylös nostattama vesimassa heikentää melkoisesti hyötysuhdetta.
Siipiratas on hyötysuhteeltaan aivan onneton, hyvin toimivaan airoon sitä ei kestä verrata.
Ajatellaanpa kokeeksi tehdä soutuveneeseen käsivoimin pyöritettävät siipirattaat, ei sillä veneellä paljoa tekisi, ei voi verrata samalla käsivoimalla aikaansaatuun soudun tehokkuuteen!

Anonyymi kirjoitti:

Siipiratas on täsmälleen kuin monta airoa. Aironlapa kerrallaan se menee veteen ja tekeeaironvedon, siitten lapa palaa ilmassa tehdäkseen uuden vedon.

Helsingissä operoiva Vispilä- niminen siipiratasalus on varustettu lähes 400 kW eli reilun 500 hv koneella ja miten onnettoman hidas se onkaan. Tuolla teholla ja potkurikäyttöisenä sama alus liikkuisi lähes tuplavauhtia, kertokoot se jotain siipirattaan "hyvyydestä".

Anonyymi kirjoitti:

Siipirattaan asento on sellainen että voima kohdistuu vain ohikiitävän ajan tehokkaasti veteen, se asento on niissä hetkissä jolloin rattaan tarkasteltava "siipi" osoittaa suoraan tai lähes suoraan alaspäin jolloin voima suuntautuu taaksepäin eli vie alusta eteenpäin. Pelkästään siipirattaan jättöpuolellaan ylös nostattama vesimassa heikentää melkoisesti hyötysuhdetta.
Siipiratas on hyötysuhteeltaan aivan onneton, hyvin toimivaan airoon sitä ei kestä verrata.
Ajatellaanpa kokeeksi tehdä soutuveneeseen käsivoimin pyöritettävät siipirattaat, ei sillä veneellä paljoa tekisi, ei voi verrata samalla käsivoimalla aikaansaatuun soudun tehokkuuteen!

Lue lisää

Tuo on vain vivahde-ero siipirattaan ja airon välillä. Eihän siipiratasta lähellekään akselia upoteta, joten ylivoimaisesti suurin osa voimasta vie eteenpäin. Molempien huonouden perussyy on niiden tuottamat isot pyörteet.

Hyvä vertailukohta airon ja siipirattaan erosta on myös laskuvarjo. Tasomainsella, eli airomaisella levyllä paitsi hallinta olisi mahdotonta, olisi putoamisnopeuskin kohtuuttoman iso. Kupuvarjo on hallittavissa, mutta potkuriin verrattava liitovarjo tuo hyppääjään paljon pienemmällä vajoamisnopeudella maahan.

Elinytkö joku on jo kohta pyörittämässä airoa kuin potkuria ikään? Ja perustelee varmaan propellia paremmaksi. Tervemenoa vaan kovempaan tuuleen kokeilemaan, laittakaa vakuutukset toki ensin kondikseen...

Tässä on jatkokehitelmä. Asensin yällaisen omaan Swan 41:eeni. Tulee purjehdittua enemmän.
https://akkuteho.fi/fi/product/veivari-kauramoottori-free-wheeling/VEIVARI

Joku toinenkin sana oli, jungertaa on ainakin oikea. Toimii yllättävän hyvin, mutta siinähän airo toimiikin potkurin tavoin.