Käytännön syistä avioliitossa elämä valuu hukkaan.
Itsensä pettämiseltä tämä kaikki vain aina tuntuu.
Anonyymi-ap
17326
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Aikuisen elämä on vastuullista.
Vastuullista pitää itsensä onnettomana?
Saisikin voimia lähteä.
Ole tyytyväinen. Mikä ihmisillä on!?? Ensin vingutaan ja parutaan ettei ole ketään, sitten kun parutaan, voi kun ei olisikaan.
Ihmiset muuttuu ja huomataan etten minä tuollaista ottanut.
Ja höpö höpö. Siinä pitää toisenki panostaa. Tuo on vain tekosyy yrittää vilkuilla muuanne. Kunniaton ihminen
No jos annat käytännön asioiden olla tärkein asia
Tylsältä kuulostaa sellainen parisuhde.
Myöhäistä se on siteen vanhuksena surra, että elämättä on elämä jäänyt.
Kuka ei pysty sitoutumaan, eläköönkin sinkkuna
Romantiikka ei sovi jätkälle!
Romantiikka sopii jos se tapahtuu suhteessa
Mitä sitten olisi se ei hukka elämä? Mieti.💗
Käytännönsyistä ei pitäisi koskaan mennä avioon.
Aina voi erota.
Ja kannattaakin. Elämämme on aivan liian lyhyt tuhlataksemme sitä.
Sitäkin voit joutua katumaan ettet ymmärtänyt mitä omistit,kunnes vasta kun sen menetit. Mieti💗
Omistaa? Nyt puhutaan ihmisistä. Ketään ihmistä ei voi omistaa. Koiran voi. Hanki koira jos haluat jonkun jonka voit omistaa ja komentaa .
Olen miettinyt paljon elämää ja ymmärtänyt että meidän aikamme täällä on aivan liian lyhyt että voisimme tuhlata aikaa ja elämää. Elämä on lahja jonka olemme saaneet ja se pitäisi käyttää mahdollisimman hyvin.
En tiedä miksi kenenkään pitäisi elää sellaista elämää että kuvainnollisesti hakataan päätä seinään ja samalla hoetaan hampaat irvessä että ei se vaihtamalla parane.
Jos parisuhteessa tuntuu pahalta ja ahdistaa , harvoin se siitä muuttuu. Jos ihmiset haluavat elämältä eri asioita niin miksi olla väkisin yhdessä.
Käytännön syistä voi jonkun aikaa olla yhdessä mutta kyllä sitä ihminen kaipaa toista ihmistä lähelleen ja rakkauttakin. Itse olemme oman elämämme pääosassa.
Itsestään täytyy pitää huolta.
Jotenkin tulee mieleen teini-ikä ja varhaisaikuisuus jossa kaveripiireissä "alettiin oleen", koska se oli "kovaa" että seurusteltiin jonkun kanssa.
Sit ne oli vaan jonkun kanssa, jotta koki että kuului porukkaan ja oli samanlaisia kuin muut ikäryhmässä.
Muistan et olin 6 luokalla siis 12 vuotias, kun meillä oli loukassa "alatko oleen mun kaa" -leikki.
Siinä kaverit päätti et kuka tyttö ja poika alkaa oleen yhdessä ja sit ne jahtas niitä pitkin luokkaa kun ne juoksi pakoon ja sai sitten muita luokalta avuksi jotta sai ne kiinni. Sitten ne raahas tytön ja pojan toistensa luoksen ja väkisin liitti niiden kädet yhteen. sitten niiden piti kysyä "alakko oleen" Kyllä ne olikin sen koulupäivän käsikädessä ja näki pari kertaa vapaa-ajalla. Ei se rakkautta ollu. Jotain kaverillista, joten 2 päivää pidempää se "seurustelu " ei kestäny.
Aikuisen suhteet pitäis olla kypsempiä. Eikä niihen mennä sillee että otetaas tosta nyt joku vakipano vaan ja koska tässä iässä nyt pitää olla jo naimisissa niin ihan sama. Mennään nyt sitte. Sitte siellä aviossa on sillee että en tunne tota kohtaan mitään, mut kun ollaan niin ollaan nyt sitte näin aviossa. vaikkka vähän tunteettoman laimeenta paskaa tää ny onkin kun tänne mentiinkin vaan koska nyt oli semmonen ikä että tässä iässä piti mennä avioon että kuulu jengiin.
Musta hyvin lapsellinen tyyli hoitaa asioitaan. Tulee mieleen mun 6 luokan seurusteluleikki.
T:Karoliina