Hallitusneuvottelijat suunnittelevat rikkaille verovähennyksiä, samanaikaisesti työttömiä kuritetaan työttömyysturvan leikkauksilla, kun 6 miljardia leikataan.
Onko siinä mitään järkeä, että tuloerot ja varallisuuserot kasvavat kilpaa leipäjonojen kanssa.
Suomesta tulee luokkayhteiskunta, jossa vähävaraisin luokka kerjää leipäjonoissa ja rikkain miljonääriluokka saa veroetuja, joita suunnitellaan lisää. Samalla hallitusneuvottelijat yrittävät kiristää ay-liikkeen mahdollisuuksia vaikuttaa työehtoihin yleissitovuudella ja solidaarisella palkkapolitiikalla.
Suomessa tärkeintä on verokohtelun korjaaminen oikeudenmukaiseksi rikkaita suosivan verottamisen sijaan. Valtion velka ei lyhene vain pienituloisten perusturvaa leikkaamalla, mikä heikkenee entisestään jos työehtoja heikennetään ajamalla ammattiyhdistysliike alas.
PÄÄOMATULOIHIN kohdistuva verotus oikeudenmukaiseksi verrattuna palkansaajien ja eläkeläisten verotukseen.
Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen:
— "Suomessa on käytössä kansainvälisesti poikkeava osinkoverojärjestelmä, jonka puitteissa listaamattomasta yhtiöstä voi tiettyjen ehtojen täyttyessä nostaa 75 prosenttia osingoista verovapaasti. Näiden kevyesti verotettujen niin sanottujen huojennettujen osinkojen kokonaismäärä nousi vuonna 2020 jo 2,4 miljardiin euroon. Kokonaissummasta lähes 1,8 miljardia euroa on osingonsaajille verovapaata tuloa. Summat ovat kasvaneet vuodesta 2017 vuoteen 2020 peräti 17 % eikä kasvu näytä loppuvan tähän.
Suurituloisimmat hyötyvät eniten nopeasti kasvavasta verotuesta (finnwatch.org)
Finnwatch viittaa Valtiovarainministeriön laskelmiin, jonka mukaa veronsaajilta jää saamatta 800 miljoonaa euroa vuodessa verrattuna niin kutsuttuun normijärjestelmään. Tästä syystä Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietasen mielestä osinkoverohuojennus pitäisi olla leikkauslistan kärjessä."
Yritysverotus on Suomessa EU-maiden matalimpia ja lisäksi yritykset saavat erilaisia yritystukia ja veroetuja vuodessa arvion mukaan jopa 5 miljardia.
Kysymys kuuluu: olisiko Suomi velkaantunut, jos Esko Ahon oikeistohallitus ei 1990-luvun alussa olisi eriyttänyt pääomatuloja palkka-ja eläketulosta. Pääomatuloista alettiin periä matalaa tasaveroa.
Olisiko Suomi velkaantunut, jos yritystukia ja veroetuja ei olisi maksettu enemmän kuin muissa EU-maissa ja jos tuet olisi sidottu työllistämiseen?
Voimme pelätä pahinta, jos digitalisaation ja tekoälyn edetessä työnantajat saavat omat vaatimuksensa hallitusohjelmaan (kokoomus, persut, RKP, kd)
- lakko-oikeuden ja tukilakkojen rajoitus
- ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen
- työehtojen sopiminen työpaikkakohtaisesti, ilman luottamusmiestä
- työpaikalla työnantaja ja työntekijä voisivat sopia työehtosopimusten minimiehtoja heikommista palkoista ja työajoista, joten luottamusmiehiä ei työpaikoilla tarvittaisi.
Ellei ay-liike sovi kolmikannassa valtavista heikkennyksistä (valtion, työntekijöiden ja työnantajien edustajat) niin hallitus (oikeistohallitus) toteuttaa työnantajien vaatimukset. Voiko tämä olla totta Suomessa 2023?
Palataanko aikaan, jolloin ay-liikettä ei ollut? Poistetaanko viikkovapaat, lomapäivät ja annataan potkuja (tekoälyn tultua) tuotannollisista syistä ja taloudellisista syistä, kun ensin on leikattu työttömyysturva?
Onko siinä mitään järkeä, että tuloerot ja varallisuuserot kasvavat kilpaa leipäjonojen kanssa.
Suomesta tulee luokkayhteiskunta, jossa vähävaraisin luokka kerjää leipäjonoissa ja rikkain miljonääriluokka saa veroetuja, joita suunnitellaan lisää. Samalla hallitusneuvottelijat yrittävät kiristää ay-liikkeen mahdollisuuksia vaikuttaa työehtoihin yleissitovuudella ja solidaarisella palkkapolitiikalla.
Suomessa tärkeintä on verokohtelun korjaaminen oikeudenmukaiseksi rikkaita suosivan verottamisen sijaan. Valtion velka ei lyhene vain pienituloisten perusturvaa leikkaamalla, mikä heikkenee entisestään jos työehtoja heikennetään ajamalla ammattiyhdistysliike alas.
PÄÄOMATULOIHIN kohdistuva verotus oikeudenmukaiseksi verrattuna palkansaajien ja eläkeläisten verotukseen.
Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen:
— "Suomessa on käytössä kansainvälisesti poikkeava osinkoverojärjestelmä, jonka puitteissa listaamattomasta yhtiöstä voi tiettyjen ehtojen täyttyessä nostaa 75 prosenttia osingoista verovapaasti. Näiden kevyesti verotettujen niin sanottujen huojennettujen osinkojen kokonaismäärä nousi vuonna 2020 jo 2,4 miljardiin euroon. Kokonaissummasta lähes 1,8 miljardia euroa on osingonsaajille verovapaata tuloa. Summat ovat kasvaneet vuodesta 2017 vuoteen 2020 peräti 17 % eikä kasvu näytä loppuvan tähän.
Suurituloisimmat hyötyvät eniten nopeasti kasvavasta verotuesta (finnwatch.org)
Finnwatch viittaa Valtiovarainministeriön laskelmiin, jonka mukaa veronsaajilta jää saamatta 800 miljoonaa euroa vuodessa verrattuna niin kutsuttuun normijärjestelmään. Tästä syystä Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietasen mielestä osinkoverohuojennus pitäisi olla leikkauslistan kärjessä."
Yritysverotus on Suomessa EU-maiden matalimpia ja lisäksi yritykset saavat erilaisia yritystukia ja veroetuja vuodessa arvion mukaan jopa 5 miljardia.
Kysymys kuuluu: olisiko Suomi velkaantunut, jos Esko Ahon oikeistohallitus ei 1990-luvun alussa olisi eriyttänyt pääomatuloja palkka-ja eläketulosta. Pääomatuloista alettiin periä matalaa tasaveroa.
Olisiko Suomi velkaantunut, jos yritystukia ja veroetuja ei olisi maksettu enemmän kuin muissa EU-maissa ja jos tuet olisi sidottu työllistämiseen?
Voimme pelätä pahinta, jos digitalisaation ja tekoälyn edetessä työnantajat saavat omat vaatimuksensa hallitusohjelmaan (kokoomus, persut, RKP, kd)
- lakko-oikeuden ja tukilakkojen rajoitus
- ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen
- työehtojen sopiminen työpaikkakohtaisesti, ilman luottamusmiestä
- työpaikalla työnantaja ja työntekijä voisivat sopia työehtosopimusten minimiehtoja heikommista palkoista ja työajoista, joten luottamusmiehiä ei työpaikoilla tarvittaisi.
Ellei ay-liike sovi kolmikannassa valtavista heikkennyksistä (valtion, työntekijöiden ja työnantajien edustajat) niin hallitus (oikeistohallitus) toteuttaa työnantajien vaatimukset. Voiko tämä olla totta Suomessa 2023?
Palataanko aikaan, jolloin ay-liikettä ei ollut? Poistetaanko viikkovapaat, lomapäivät ja annataan potkuja (tekoälyn tultua) tuotannollisista syistä ja taloudellisista syistä, kun ensin on leikattu työttömyysturva?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Olisitte sinä ja muut penituloiset käyneet äänestämässä.
Olisitte sinä ja muut pienituloiset...
käyneet äänestämässä...
Olen minä käynyt aina äänestämässä sekä kunta- ja eduskuntavaalissa.
Luottamusmiehenä olen erittäin huolissani ay-liikkeen ja luottamusmiesten vaikutuksen ja toiminnan heikentämisesityksistä. Tarvitaan yhteisesti sovittuja työlakeja ja työehtosopimuksia, joissa minimiehdot turvataan sekä luottamusmiehiä valvomaan sopimuksia ja -lakeja, jotta niitä työpaikoilla noudatetaan. Demokraattisesti johdetussa oikeusvaltiossa ei saa olla niin, että oikeistohallitus voi huonontaa ja heikentää työehtosopimuksia ja työlakeja.
Orpon oikeistohallitus tuo hallitusneuvottelijolle hallitusohjelmaan kirjattavaksi vain työnantajapuolen vaatimukset. Näin yksipuolista ei pitäisi oikeistohallituksenkaan hallitusohjelman suunnittelu olla, vain omien intressiryhmiensä edunvalvojina.
Ja Purra mukana leikkaamassa.
Keski- ja hyvätuloisten verotusta on kiristetty jatkuvasti. On luonnollista, että kun verotusta kevennetään, se tehdään samassa järjestyksessä. Jos niin ei tehtäisi, veroprogressio kasvaisi entisestään.
On älyllisesti epärehellistä ajatella, että kaikkien muutosten pitäisi aina hyödyttää vain ja ainoastaan köyhiä. Se on johtanut kannustinloukkuihin, joita on vaikea purkaa.
Se on myös johtanut siihen, ettei kalliisti koulutettujen kannata tehdä enempää töitä, vaikka juuri osaavasta työvoimasta on pulaa.
Jos tuilla elävä laskee tarkkaan, milloin kannattaa mennä töihin, niin saman osaa tehdä koulutettu ihminenkin. Yhteiskunnan kannalta on järkevää, että koulutettu tekee enemmän töitä sillä uhallakin, että se saa siitä rahaa.
Veroloukkua kannattaa oikeasti miettiä.
Jos otetaan tavallinen tossunkuluttaja, jolla on kolmen tonnin palkka. Se on selkeästi alle keskiarvon, muttei mikään ihan huono.
Kun hän tekee yhden tunnin lisää töitä, hän tekee sen 40% pienemmällä palkalla kuin normaalisti eli tuntipalkka vastaa silloin 1750 euron kuukausituloja. Miksi ammatti-ihmisen kannattaisi tehdä töitä palkalla, jolle työtön vain toteaa, ettei kannata, ottaa vastaan?
Jotta työntekijä saisi ylimääräisestä tunnista saman verran kuin muistakin, hänelle pitäisi antaa yli 60% palkankorotus. Se ei ole realistista.
Kun Sari Sairaanhoitaja ei ota lisätunteja, se ei johdu palkkauksesta vaan siitä, ettei se ole verotuksen takia kannattavaa. Siitä on turha moittia työnantajaa.
Sari Sairaanhoitaja ei jaksa työuupumuksen takia tehdä enempää ylitöitä. Koska sairaanhoitajista on kova pula, hoitajat joutuvat tekemään jatkuvasti ylitöitä, ja siitä huolimatta pieni palkka jää pieneksi. Monet vaihtavat alaa tai lähtevät Ruotsiin tai Norjaan.
Kyllä Sari jaksaa, kun saa kunnioitusta (rahaa).
Hyvien palkkatulojen verotus on huipussaan. Meillä kolmen lapsen perheenä nettotulot olivat samat kuin toimeentulotuella elävän samankokoisen perheen. Sain useita viestejä somen kautta, että nettotulot olivat samat. En monisairaana saanut sairauspäivärahoja enkä työmarkkinatukea. Työmarkkinatukeen katsottiin ennen puolison tuloja. Lisäksi pitää olla 80 % terve. On väärin, että toiset maksavat korkeita veroja saamatta vastinetta verorahoilleen.
Koululaisilta kysyttiin, että mitä heistä tulee isona. Useimmat vastasivat, että asuntosijoittaja tai sosiaalisen median vaikuttaja. 'Oikeat' työt ja kouluttautuminen eivät kiinnostaneet. Ei ihme, että koulutustaso on laskenut.
Asuntosijoittajien verovähennykset on poistettava/vähennettävä uusien asuntojen rahoitusvastikkeista. Yritysverotuksessa voitaisiin mennä Viron malliin. Yritysmuodot, jotka tähtäävät veronkiertoon esim. holding-yhtiöt on poistettava.
Asuntosijoittaminen on työtä siinä missä muukin, miksi sitä pitäisi kohdella huonommin?
Mikä Holding-yhtiöissä on muka veronkiertoa?
Vaikutat hiukan sekavalta.
Suomessa perusturvan taso on liian pieni.
EU:n komissio on huomauttanut Suomea ainakin kolmesti.
Perusturvaa parannettiin hieman Marinin hallituksen aikana, nyt Orpon tulevan hallituksen aikana se näyttää taas heikkenevän.
https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/sosiaalisten-oikeuksien-komitealta-ratkaisu-suomen-sosiaaliturvan-tasosta
Edellä olevasta linkistä lisää tietoa Suomen huonosta perusturvasta, jota leipäjonot paikkaavat.
Köyhä ei tule rikkasksi sillä, että muita verotetaan.
Ei, mutta köyhä on tyytyväinen, jos muilla menee huonosti.
Eihän pienituloinen maksa valtion veroa ? Kuis sellaanen sais veroalen ?????
Sitä se tiesi kun persuja ja kokkareita äänestivät.
Kokomustaa tulossa, aurinkokin pimenee.
SDP syö lapset