Ärsyttävä asia. Ero ja lasten asiat eron jälkeen.
Itse olen eroperheestä ja olin 3 vuotias kun mun isä ja äiti eros. Oon yrittäny sille heitukalles näitä samoja täällä kirjoitella kun mä muistan aika paljon vanhempien riitoja näistä asiosta ja omia fiiliksiänikin eri ikäisenä ollessani.
”Lapsen mielipidettä kuultava
Tuomisen mukaan eron alkuvaiheesta selviämisen jälkeen ja uudenlaisen arjen alettua sujua, asioista on helpompi sopia. Tilastojen valossa suurin osa vanhemmista pystyy sopimaan keskenään lasten asioista eron jälkeen, mutta joskus riidat syntyvät vasta myöhemmin.
”Osa vanhemmista tekee hyvin löyhiä sopimuksia: ei sovita lomista tai juhlapyhistä, elatusta maksetaan tarpeen mukaan. Alussa ollaan hyvin yhteistyökykyisiä, mutta sitten, kun olosuhteet muuttuvat, uudella käynnillä sopiminen onkin paljon vaikeampaa.”
Riitoja voi tulla, kun toinen vanhemmista löytää uuden kumppanin, tai jos taloudellinen tilanne muuttuu merkittävästi.
Tuomisen mukaan uutena asiana kiistoissa näkyy se, että teini-ikään tulleet lapset eivät välttämättä enää halua viettää joka toista viikonloppua tapaavan vanhemman luona, kun kaverit ja harrastukset alkavat ottaa isompaa roolia nuorten elämässä. ”Nuorilla on aika fiksuja ideoita, vaikka että ’jos en tulisikaan koko viikonlopuksi vaan käytäisiin vaikka syömässä’. Vanhemmat ajattelevat tässä herkästi, että on kyse hänen oikeudestaan nähdä lasta, että lapsen on tultava, ja he saattavat jopa syyttää toista vanhempaa manipuloinnista”, Tuominen sanoo.
Vanhemmat pyytävät välillä, että myös lapsen mielipidettä kuultaisiin lastenvalvojalla tai sovittelussa, mutta jos lapsen mielipide on itselle epäsuotuisa ja lapsi haluaa vaikka harventaa tapaamisia, lapsen mielipide voi jäädä huomioimatta. ”Eniten surettaa se, että lapset luottavat aikuisiin, mutta eivät tulekaan uskotuiksi tai kuulluiksi. Se tuntuu kohtuuttomalta.”
Elatusmaksuista
”Näissä keskusteluissa hukkuu usein se, että elatus kuuluu aina lapselle ja sillä varmistetaan lapsen elintaso, jotta se pysyy vähintään samanlaisena kuin se oli ennen eroa. Lapsen pitäisi pystyä tekemään ja harrastamaan samoja asioita kuin ennen vanhempien eroa”, Tuominen korostaa.”
”Riitely vaikuttaa lapsiin
Jylhä huomauttaa, että lapselle on vahingollista, jos vanhemmat riitelevät paljon lasten kuullen. ”Jotkut voivat myös käyttää lasta viestien välittäjänä, mutta se ei ole lasten tehtävä toimia välikätenä.”
Lasten psyykkinen oireilu on lisääntynyt lähivuosikymmeninä merkittävästi, ja Jylhä kertoo, että riita-asioissa tuomioistuin voi tarvittaessa pyytää hyvinvointialuetta toteuttamaan olosuhdeselvityksen, jossa perheoikeudellisten palveluiden asiantuntijat käyvät molempien vanhempien kodeissa ja haastattelevat sekä vanhempia että lapsia ja tarkkailevat näiden välistä vuorovaikutusta. ”Toisinaan tulee ilmi, että yli 10-vuotiaat lapset, jotka jo paremmin ilmaisevat mielipiteitään, saattavat sanoa, että heille on ihan sama kumman vanhemman luona asuvat, kunhan vanhemmat lakkaisivat riitelemästä. Lapset odottavat, että vanhemmat ratkaisisivat asian. Riitely on väsyttävää myös lapsille”, Jylhä sanoo.”
-aamulehti-
Itsekin koin että vanhempien ero ei ollu hirveää, vaan se niiden 30 vuotinen riitely sen eron jälkeen.
Itse olen eroperheestä ja olin 3 vuotias kun mun isä ja äiti eros. Oon yrittäny sille heitukalles näitä samoja täällä kirjoitella kun mä muistan aika paljon vanhempien riitoja näistä asiosta ja omia fiiliksiänikin eri ikäisenä ollessani.
”Lapsen mielipidettä kuultava
Tuomisen mukaan eron alkuvaiheesta selviämisen jälkeen ja uudenlaisen arjen alettua sujua, asioista on helpompi sopia. Tilastojen valossa suurin osa vanhemmista pystyy sopimaan keskenään lasten asioista eron jälkeen, mutta joskus riidat syntyvät vasta myöhemmin.
”Osa vanhemmista tekee hyvin löyhiä sopimuksia: ei sovita lomista tai juhlapyhistä, elatusta maksetaan tarpeen mukaan. Alussa ollaan hyvin yhteistyökykyisiä, mutta sitten, kun olosuhteet muuttuvat, uudella käynnillä sopiminen onkin paljon vaikeampaa.”
Riitoja voi tulla, kun toinen vanhemmista löytää uuden kumppanin, tai jos taloudellinen tilanne muuttuu merkittävästi.
Tuomisen mukaan uutena asiana kiistoissa näkyy se, että teini-ikään tulleet lapset eivät välttämättä enää halua viettää joka toista viikonloppua tapaavan vanhemman luona, kun kaverit ja harrastukset alkavat ottaa isompaa roolia nuorten elämässä. ”Nuorilla on aika fiksuja ideoita, vaikka että ’jos en tulisikaan koko viikonlopuksi vaan käytäisiin vaikka syömässä’. Vanhemmat ajattelevat tässä herkästi, että on kyse hänen oikeudestaan nähdä lasta, että lapsen on tultava, ja he saattavat jopa syyttää toista vanhempaa manipuloinnista”, Tuominen sanoo.
Vanhemmat pyytävät välillä, että myös lapsen mielipidettä kuultaisiin lastenvalvojalla tai sovittelussa, mutta jos lapsen mielipide on itselle epäsuotuisa ja lapsi haluaa vaikka harventaa tapaamisia, lapsen mielipide voi jäädä huomioimatta. ”Eniten surettaa se, että lapset luottavat aikuisiin, mutta eivät tulekaan uskotuiksi tai kuulluiksi. Se tuntuu kohtuuttomalta.”
Elatusmaksuista
”Näissä keskusteluissa hukkuu usein se, että elatus kuuluu aina lapselle ja sillä varmistetaan lapsen elintaso, jotta se pysyy vähintään samanlaisena kuin se oli ennen eroa. Lapsen pitäisi pystyä tekemään ja harrastamaan samoja asioita kuin ennen vanhempien eroa”, Tuominen korostaa.”
”Riitely vaikuttaa lapsiin
Jylhä huomauttaa, että lapselle on vahingollista, jos vanhemmat riitelevät paljon lasten kuullen. ”Jotkut voivat myös käyttää lasta viestien välittäjänä, mutta se ei ole lasten tehtävä toimia välikätenä.”
Lasten psyykkinen oireilu on lisääntynyt lähivuosikymmeninä merkittävästi, ja Jylhä kertoo, että riita-asioissa tuomioistuin voi tarvittaessa pyytää hyvinvointialuetta toteuttamaan olosuhdeselvityksen, jossa perheoikeudellisten palveluiden asiantuntijat käyvät molempien vanhempien kodeissa ja haastattelevat sekä vanhempia että lapsia ja tarkkailevat näiden välistä vuorovaikutusta. ”Toisinaan tulee ilmi, että yli 10-vuotiaat lapset, jotka jo paremmin ilmaisevat mielipiteitään, saattavat sanoa, että heille on ihan sama kumman vanhemman luona asuvat, kunhan vanhemmat lakkaisivat riitelemästä. Lapset odottavat, että vanhemmat ratkaisisivat asian. Riitely on väsyttävää myös lapsille”, Jylhä sanoo.”
-aamulehti-
Itsekin koin että vanhempien ero ei ollu hirveää, vaan se niiden 30 vuotinen riitely sen eron jälkeen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.