Onko jatkuva kaipaaminen ilman tekoja

Ei se ole koska aina ei ole mahdollista nähdä.
Ei se ainakaan ole tarkoitettu kiusanteoksi.
Ehkä tuo on täällä palstalla jo vähän yliajattelua.

En ymmärrä miten minun kaipaukseni edes näkyisi kenellekään. Ei se silloin voi olla mitään noista.

Ei kai siinä satuta kuin itseään, kun uskallus puuttuu. Toinen ei ehkä edes tunne samoin, maailman yksinäisin tunne tämä.

On sitä varmaan ikävämpiäkin tapoja kiusata kun kaipaaminen.

Sinulle kaipaaminen on synonyymi jollekin mitä en oikein ymmärrä. Kaipaus on tunne, jolle sen tuntija ei voi mitään.

Jatkuva kaipaaminen on vain pakko kestää ilman tekoja koska ei voi tehdä mitään. Kaikki on jo kokeiltu, ei toimi. Jäljelle vaan jää pelkkä kiduttaa kaipaus joka ei hellitä vaikka itselleen lupaa että nyt saata** saa olla.

Sinä itse omit niitä viestejä ja kuvittelet olevasi kohde. Kiusaat itse itseäsi. Mikään ei ole naurettavampaa kuin kuvitella joku tänne ja sitten syyttää häntä noin.

Kiusantekoa se on itseä kohtaan, jos ei tee mitään konkreettista, siitä voi kärsiä pahasti ja pitkään.

Kyllähän täällä tietyt kiusaa, se on noteerattu jo useassa paikassa useiden ihmisten tietäen tämän ja myös huomaten eli ei kaikki kiusaaminen ole tahatonta vaan aivan tarkoituksellista ja myös solvaukset, haukkumiset, nimittelyt jne jne. Lista alkaa olla tooosi pitkä. Ja nämä kiusaajat tunnistavat kyllä itsensä, mutta luulevat, etteivät jää siitä kiinni, mutta kohtahan se on heidän itseään vastaan kääntynyt, eihän tässä muiden tarvitse kuin odotella hetki vain. Sitten voidaan puhua täällä vapaammin ja ilman heidän temppujaan.

Elvis elää

No mikset ota yhteyttä

Kaipaan ilman tekoja ja valitettavasti ei ole tullut mieleen, että kaipaukseni kohde voisi tulkita sen kiusantekona. Tosin en tiedä varmuudella sitäkään, tietääkö hän kaipuustani, tietänee. Tilanne on jäissä. Tiedostan kyllä, että tämä kalvaa itseäni mutta itsehän tämän sisälläni kannan. Ja kaipaan edelleen, koska olen edelleen rakastunut. Aika näyttää kuinka kauan. Mieheltä.