Toistasataa vuotta sitten Suomen valtio, jonka suojassa me suomalaiset seisomme tänään, allekirjoitti itsenäisyysjulistuksen. Tämä tärkeä määräys tuli suurena toivon valona miljoonille suomalaisille pakkoruotsin orjille, jotka polttivat säästeliäästi kituvan kielellisen epäoikeudenmukaisuuden liekkejä. Heidän vankeuteensa, pakkoruotsin pitkän yön päätteeksi, Suomen valtiollinen itsenäisyys tuli iloisena aamunkoittona.
Mutta 105 vuotta myöhemmin suomalainen ei ole vieläkään vapaa.
Toista sataa vuotta on kulunut ja suomalaisten elämä on edelleen surullisen epäoikeudenmukaista, kielellisen sorron ja ammatillisen syrjinnän kahleiden vuoksi. Sata vuotta myöhemmin suomalainen asuu edelleen yksinäisellä suomalaisuuden saarella, keskellä valtavaa ruotsinkielisen vaurauden valtamerta. Sata vuotta myöhemmin suomenkielinen suomalainen asustaa edelleen suomalaisen yhteiskunnan nurkissa, ja on joutunut puolinaiseen maanpakoon, omassa maassaan. Ja siksi me olemme täällä tänään, dramatisoimassa tätä häpeällistä, kielipoliittista tilannetta. Tavallaan me olemme matkalla kohti suomalaisuuden kovaa ydintä, lunastamaan vapautemme omalla äidinkielellämme, suomeksi.
Minulla on unelma, että neljä pientä lastani elävät jonakin päivänä kansakunnassa, jossa heitä ei tuomita heidän äidinkielensä, suomen kielen, vaan heidän ihmisyytensä perusteella. Minulla on unelma tänään.
(Ote Martin Luther Kingin kuuluisasta puheesta suomalaiseen kielipoliittiseen tilanteeseen muokattuna)
Mutta 105 vuotta myöhemmin suomalainen ei ole vieläkään vapaa.
Toista sataa vuotta on kulunut ja suomalaisten elämä on edelleen surullisen epäoikeudenmukaista, kielellisen sorron ja ammatillisen syrjinnän kahleiden vuoksi. Sata vuotta myöhemmin suomalainen asuu edelleen yksinäisellä suomalaisuuden saarella, keskellä valtavaa ruotsinkielisen vaurauden valtamerta. Sata vuotta myöhemmin suomenkielinen suomalainen asustaa edelleen suomalaisen yhteiskunnan nurkissa, ja on joutunut puolinaiseen maanpakoon, omassa maassaan. Ja siksi me olemme täällä tänään, dramatisoimassa tätä häpeällistä, kielipoliittista tilannetta. Tavallaan me olemme matkalla kohti suomalaisuuden kovaa ydintä, lunastamaan vapautemme omalla äidinkielellämme, suomeksi.
Minulla on unelma, että neljä pientä lastani elävät jonakin päivänä kansakunnassa, jossa heitä ei tuomita heidän äidinkielensä, suomen kielen, vaan heidän ihmisyytensä perusteella. Minulla on unelma tänään.
(Ote Martin Luther Kingin kuuluisasta puheesta suomalaiseen kielipoliittiseen tilanteeseen muokattuna)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tämän voi varmasti jokainen suomenkielinen suomalainen allekirjoittaa.
Se on viesti toivosta, unelmista ja uskosta tulevaisuuteen, parempaan suomalaiseen maailmaan.
Kohti päästötöntä ja pakkoruotsitonta maailmaa!
Voi näitä kouluttamattomia Persuja, heidän elämässä ei ole mitään järkeä tai tolkkua.
Ei mitään järkeä? Pakkoruotsittaja on valmis samanlaiseen toimintaan kuin Martin Luther Kingin vastustajat.
Jos tämä pakkoruotsittaja olisi elänyt 1800 -luvulla Amerikan Etelän puuvillapelloilla, niin se olisi puhunut varmasti juuri tuolla tavoin niille orjille.
Niinpä.
Voi teitä kouluttamattomia …
ja sitten ruotska viuhuu.
Näköjään koulut jäänyt vähiin, joten ei sulla ole enää ruotsinkieli rasitteena.
Asiaa.
"Toista sataa vuotta on kulunut ja suomalaisten elämä on edelleen surullisen epäoikeudenmukaista, kielellisen sorron ja ammatillisen syrjinnän kahleiden vuoksi."
Oletko harkinnut herätysliikkeen perustamista?
En, mutta pakkoruotsista vapautuminen on mielessä.
Oikein!
Joko vapautit mielesi?
Ihmisillä täytyy olla unelmia, pakkoruotsittajia lukuun ottamatta.
Juuri niin.
Hyvä unelma