Monta rankkaa vuotta

vain siksi, että muut eivät koskaan kysyneet mitä minä elämältäni haluan. Tärkein asia oli saada pysyvä vakituinen itselle mieluinen työpaikka. Sen menetys aloitti ahdistuksen ja tuskan vuodet. Elämä menetti merkityksensä, kun kaikkialla oli sitä kautta rantain kertomista. Mikä ei yhtenäkään päivänä, kaikkien niiden vuosien aikana mitä sitä joutui sietämään, tuntunut hyvältä. Miettikää kuinka monia tuhansia päiviä ahdistusta ja pakenemista, jotta jossakin olisi tuntunut siltä että se olisi loppunut! Mitään ei olisi koskaan saanut aloittaa ilman lupaa! Kaikki alkoi mennä heti alusta asti pieleen! Elämänhalu oli poissa vuosien ajan. En pyytänyt enkä halunnut apua keneltäkään, osaa ihan itse valita minua kiinnostavat ihmiset elämääni. Sillon kun voi huonosti projektin takia, ei ollut minkäänlaista jaksamista edes tutustua keneenkään! Ja asumisrauhaa häiritään yhä metelöimällä tai lattiaa kolistelemalla, kuúten nytkin.