Minulla on seuraavanlainen ongelma. Olen nyt seurustellut pari kuukautta kivan miehen kanssa, joka on selkeästi rakastunut minuun. Tällä miehellä on useista hyviä naispuolisia ystäväiä, joiden kanssa käy esim. leffassa, kaljalla, bileissä ja prätkäajeluilla.
En varsinaisesti ole mustasukkainen näistä naisista niin, että pelkäisin poikaystäväni pettävän mua, ei oo sitä tyyppiä. Kuitenkin olen mustasukkainen siitä ajasta, jonka hän viettää näiden naisten kanssa. Olin viime viikonloppuna tän kundin kavereiden kanssa ulkona eka kertaa ja ärsytti se kun yksi näistä naispuolisista kavereista kohteli mua vähän kuin ilmaa ja vaikutti omissa mustasukkaisissa silmissäni kyllä ihastuneelta... Onneksi poikaystäväni sentään tajusi huomioida mua naisen yrityksistä huolimatta.
Meidän työajat menee aika ristiin ja ärsyttää kun toinen ei ikinä muista sitä ja sit onkin jo sovittuna jotain muuta silloin kun yhteistä aikaa olisi. En ole aiemmissa pitkässäkään suhteissa ollut mustasukkainen ja musta on jotenkin tosi vaikea sanoa tästä poikaystävälleni.
En ole vielä asiasta puhunut, olisiko jotain vinkkejä miten sen voisi tehdä? Olen itsekin suht kiireinen ja ymmärrän ettei suhde voi aina edetä vain mun aikataulujen mukaan, mutta kyllä ärsyttää kun huomenna, oman ainoana vapaailtanani, poikaystävä oli luvannut viedä jonkun tyttökaverinsa pyörällään Porvooseen. En sitten osoittanut paheksuntaani kun se ois tuntunut väärältä kuitenkin muuten ihanaa kundia kohtaa, huoh...
Tätä ongelmaa vielä hankaloittaa se, että miettiminen syö mun aikaa. Gradunkirjoitus ei varmaan huomenillalla edisty kun mietin vaan näitä kahta siellä Porvoossa :(
En varsinaisesti ole mustasukkainen näistä naisista niin, että pelkäisin poikaystäväni pettävän mua, ei oo sitä tyyppiä. Kuitenkin olen mustasukkainen siitä ajasta, jonka hän viettää näiden naisten kanssa. Olin viime viikonloppuna tän kundin kavereiden kanssa ulkona eka kertaa ja ärsytti se kun yksi näistä naispuolisista kavereista kohteli mua vähän kuin ilmaa ja vaikutti omissa mustasukkaisissa silmissäni kyllä ihastuneelta... Onneksi poikaystäväni sentään tajusi huomioida mua naisen yrityksistä huolimatta.
Meidän työajat menee aika ristiin ja ärsyttää kun toinen ei ikinä muista sitä ja sit onkin jo sovittuna jotain muuta silloin kun yhteistä aikaa olisi. En ole aiemmissa pitkässäkään suhteissa ollut mustasukkainen ja musta on jotenkin tosi vaikea sanoa tästä poikaystävälleni.
En ole vielä asiasta puhunut, olisiko jotain vinkkejä miten sen voisi tehdä? Olen itsekin suht kiireinen ja ymmärrän ettei suhde voi aina edetä vain mun aikataulujen mukaan, mutta kyllä ärsyttää kun huomenna, oman ainoana vapaailtanani, poikaystävä oli luvannut viedä jonkun tyttökaverinsa pyörällään Porvooseen. En sitten osoittanut paheksuntaani kun se ois tuntunut väärältä kuitenkin muuten ihanaa kundia kohtaa, huoh...
Tätä ongelmaa vielä hankaloittaa se, että miettiminen syö mun aikaa. Gradunkirjoitus ei varmaan huomenillalla edisty kun mietin vaan näitä kahta siellä Porvoossa :(
Vastaukset 10
Vanhimmat
Miksi ihmisille on aina noin vaikeeta hyväksyä toista sukuuolta olevat kaverit...
ärsyttäis jos avovaimoni viettäis kaiken vapaa-aikansa miespuolisten ystäviensä kanssa. En sulattais. Varsinkin jos joku näistä kavereista olis selvästi häneen ihastunut. Kannattaa tehdä pelisäännöt selväksi, muuten tulee jatkossa ongelmia.
No mut eikö sun miesystävä sit halua viettää aikaa sun kanssa?
Luulis kyllä että oma rakas menee muiden edelle.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000000290&posting=22000000008382077
ovat todella YSTÄVIÄ miehellesi, heidän tulisi ymmärtää se, että sinä kuitenkin menet heidän edelleen. Esim. just siinä jos sulla on ainut vapaailta, niin luulis niiden likkojen käsittävän se että mies voi siirtää tapaamistaan heidän kanssaan jotta voi olla sinun kanssasi. Ehtii kai se niitä myöhemminki ajeluttaa =) Miehesi pitäisi kyllä itse tajuta tuo. Onhan se selvä että seurustelusuhde on aina vähän tärkeämpi kuin kaverit, tai sen pitäisi olla että se kestää. On paljon esimerkkejä siitä että pilalle on suhde mennyt, jos kavereista on tullut LIIAN tärkeitä, oli ne sitten samaa tai eri sukupuolta!
mitä kirjoitat suhteestanne veikkaan ettei tule noissa asetelmissa sujumaan. Omalla kohdallani lukisin ettei kundia jaksa kiinnostaa,vaikka kuvittelisinkin omassa päässäni hänen kuinka olevan rakastunut;ei tuo siltä vaikuta, ehkä omistamisenhalua korkeitaan, ja että hänen on mukavampi muualla muitten kanssa. Lopettaisin koko touhun, koska en kuitenkaan voisi vaatimalla vaatia esim. jättämään muita naisia,huomioimaan yhteisiä aikoja, jne. Ymmärtäisin, että jos homma ei toimi vapaaehtoisesti ei se käy niin pakottamallakaan, mutta että sen pitäisi vielä parin kuukauden seurustelun jälkeen todellakin toimia ollakseen edes jotakuinkin oikeaa. Noissa kuvioissa en näkisi mitään säästämisen tai tuskailemisen aihetta, toteaisin, että meidän maailmat ei sovi yhteen, vaikka miten ihanasta (millähän tavalla) miehestä olisi kyse. Kun ei toimi niin ei toimi.
Kiitos kommenteista, täytynee katsoa, en kuitenkaan usko, että tää juttu on ihan mun omassa päässä. En aluksi ollut tästä tyypistä niin kiinnostunut ja sai nähdä aika paljon vaivaa ennen kuin suostuin tapailemaan ja aika paljon huomiota pienten yllätysten ja kauniiden viestien muodossa saan.
Kyllä meillä yhteistä aikaakin toki on, eihän tässä muuten olisi mitään järkeä. Ärsyttää vaan juuri tää viikko, kun hän ei muistanut, että oon tosiaankin loppuviikon töissä, joten ei voida nähdä silloin. Toki kavereita voi ja pitää nähdä muina aikoina, mutta en halunnut valittaa kun kerran olivat jo sopineet huomisesta vaikka tää mies kyllä kysyi tuleeko mulle paha mieli. Ei kai pitäis olla niin ylpeä vaan kertoa omista tunteista tarkemmin.
Tosiaan "muut naiset" ei varsinaisesti ärsytä, vaan tuo yhteisen ajan vieminen pikemminkin. Pitäisi varmaan puhua tästä mutta pelkään niin kovasti leimautuvani mustasukkaiseksi pirttihimuksi...
Omistushalusta tuskin on kyse, koska tää tyyppi on ehkä enemmän sellainen herkkä ja ujo kuin omistushaluinen. Voi olla että tekstäni sai musta vähän turhan "nörtin" kuvan. Olen aika ulospäinsuuntautunut ja itsevarma muuten mutta nyt tän mustasukkaisuusasian kanssa oon ihan hukassa kun en ole tällaista aiemmin tuntenut.
Kyllä on ihmeellistä touhua nämä nykysuhteet.
Kestetään kaikki ja jälkeenpäin ihmetellään.
Pelisäännöt selväksi heti alussa!
Miehesi ajattelee että tuo on ihan ok, ellet toisin sano.
Kavereita saa ja pitää olla mutta siinä vaiheessa kun ne vievät viimeisenkin yhteisen ajan niin ei hyvä heilu.
Luota vaistoosi! Kannattaa todella miettiä jos miehesi on jo suhteen alkuvaiheessa noin kiinnostunut muiden kun sinun seurasta... Minkälainen mahtaakaan olla tulevaisuus?
Ihminen joka on oikeasti rakastunut haluaa kyllä viettää lähes kaiken mahdollisen vapaa ajan yhdessä, aluksi ainakin=)
Toisaalta ihan oikeat naispuoliset ystävät tekevät kyllä kaikkensa jotta sinulla olisi luottavainen olo heidän seurastaan! Mieti vaikka itseäsi ja sitä miten sinä vastaavassa tilanteessa käyttäytyisit=)
Itselläni oli täysin samanlaisia kokemuksia ja tunteita edellisessä suhteessani. Enkä minäkään ollut ollut aikaisemmin mustasukkainen. ...Mutta aika näytti että vaistoni osuivat oikeaan... Kunpa olisin vain heti alusta lähtien luottanut vaistooni ja lähtenyt, nyt huomaan että tuhlasin elämästäni vuosia valheeseen ja särjin sydänmeni=( Uskoisin että miehesi on sellainen joka haluaa kokea hyväksyntää ja arvostusta mahdollisimman monen naisen suunnalta eikä ota suhdettanne vakavasti koska jossain muualla voi olla jotain parempaa... Ainakin exäni osoittautui tälläiseksi tapaukseksi. Luulenpa myös että exälläsi on vasta hiljattain loppunut edelllinen parisuhde? Osuuko oikeaan?
Tapasin mukavan miehen kun hän vastasi treffi-ilmoitukseeni - viikko sitten. No asia eteni, kävi kahvilla ja seuraavan päivänä menimme yhdessä tanssimaan. Hän pyysi luokseen yöksi - menin ja nukuimme vierekkäin kuten oli sopimus. Koitti aamu - sovittiin että hän tulee illalla luokseni ja on yötä, yö vietettiin yhtä "kauniisti" kuin edellinenkin. Viikko alkoi, hän lähti aamulla töihin niin minäkin. Sen jälkeen ei ole nähty, vastahan on kulunut melkein kolme päivää,mutta kun .. no tiistaina soitteli menee illalla tanssimaan, ihan ok. Samalla sanoi että menee keskiviikkona tanssimaan, ihan ok paitsi että kertoi menevänsä naispuolisen henkilön kanssa,koska tämä nainen on kyydin velkaa hänelle, vielä erikseen mainitsi että hän on vain kimppakyytikaveri. Joo koitti keskiviikko aamu, soitti - sanoi ettei menekkään tanssimaan illalla vaan tulisi luokseni, jos sopii; sopihan se. No soitti alkuillasta: ei tule menee sittenkin tanssimaan juuri siksi kun se naispuolinen henkilö oli soittanut ja pyytänyt. Nyt kysymys: Mikä minä olen hänelle? Olenko samanlainen kimppakyyti-kulkija tansseihin? Miksi hän minulle kertoo kenen kanssa menee ja miksi vakuuttaa että vain kimppakyyti kaveri? No sanoi vielä että huomenna hänellä ei ole mitään - tulee huomenna, jolloin minuun iski "pikku piru" - (pitääkö minua jotenkin itselleen varmana?) Sanoin ettten tiedä olenko kotona,no soitelkoon jos kiinnostaa ja katotaan olenko kotona, mutta kun en ymmärrä mitä merkitsen hänelle,pitäskö kysyä suoraan?