200 litraisen hoito

Hei... Minullakin on sekä 60- että 210 litraiset akvaariot. Suurempaan vaihdan vettä 1/4 kerran kuussa ja suodattimen puhdistan aina viikon vedenvaihdon jälkeen. Minulla tosin on hyvin vähän kaloja, jokainen itse oikeastaan tietää millaiset hoitotoimet ovat sopuvat omalle akvaariolleen... MInulla nämä tuntuvat riittävän...
Kasveina minulla on mm. vedensuosikkia, miekkakasveja, jaavansammalta, vesiruttoa ja karttulehteä. Lajit ovat helppohoitoisia ja kasvavat suhtkoht suuriksi.
Akvaarion kasvejen määrä riippuu kalastosta, jos sinulla on vain esim pleko, et voi laittaa paljon kasveja, koska se syö/repii ne. Kun taas tetroille ja berbeille pitäisi järjestää pusikkoja ja rihmoille ja pintakaloille pintakasvillisuutta, esim jaavansammalta, pistiaa tai limaskaa...

200 litraa, sorapohja, 2 sisäsuodatinta..

Kerran viikossa vaihtuu 1/3-1/2 vedestä samalla kun lappoan pohjan puhtaaksi. Pesen suodattimet vuorotellen, vuoroviikoin n. 2viikon välein. Sisäsuodattimia joutuu jynssäämään vähän useammin kuin ulkosuodattimia, koska pinta-ala niissä on pieni. Toimivassa akvaariossa voi vaihtaa reilusti vettä.

Itselläni on kasveja about 15kpl. Varmaan sellainen 10 kasvia riittää aluksi, koska varsinkin nopeakasvuiset voi katkaista ja iskeä pohjaan uuteen paikkaan (riippuu tietysti kasvista, miten lisätään).

Altaassa on muutama pienempi miekkakasvi (kapeamiekkakasvi) ja yksi jättiläismiekkakasvi. Vedensuosikkia riittämiin, kun menee vähintään joka toinen viikko karsimiseksi. Kolme jättivesitähdikkiä (ovat tarkkoja vedenlaadusta), kääpiöruohoja (joka ei menestynyt sorapohjassa, kuten oletinkin, hiekkapohja parempi), pari vesisaniaista, pari liuskavesisaniaista, muutama konnanputki.. Eiköhän ne siinä ollut. Tuollaisia helppohoitoisia ja kasvavia lajeja. Alkaa kohta pikemminkin muodostamaan rehevöitynyttä lammikkoa kuin akvaariota :) No, ei vaan... Ainakin on kasvitiheikköä. Ko. akvaario on vasta pari kuukautta vanha ja partamonnit pyöräyttivät jo jälkeläisiä. Tosin ahne lehtikala vahtii pesän luona ja tutkii kaikki paikat tarkasti. Aluksi jälkeläisiä näkyi kymmenkunta, mutta enää vain pari.

Täytyy hankkia poikasallas erikseen, kun karanteeniallas on monesti käytössä - kuten nytkin, enkä niitä pienokaisia sinne voi heittää.. Täytyy toivoa, että edes joku uusista 'ancistrus sp. cf. temminckii:stä' säilyy lehtikalan katseelta ja ahnaalta suulta.

Hyvä siis vaihtaa viikottain vettä, jolloin kalat saavat raikasta vettä ja vesi ei ns. "vanhene", jolloin monet kasvit alkavat kärsiä. Jättivesitähdikki reikiintyy ja tiputtaa etenkin alalehdet muutoin, varsinkin on tarkka nitraatin määrästä. Myös monet kalat tykkäävät ja vaativat pysyäkseen kunnossa viikottaista vedenvaihtoa.

Karanteeniakvaarioon, joka on vain n. 40 litraa, vaihdan vettä päivittäin jonkun verran. Ehkä muutaman litran, kun samalla putsaan kakat altaan pohjalta. Korvaan sen raikkaalla vedellä. Karanteenialtaassa ei ole lainkaan pohjamateriaalia eikä kasveja, vain kivistä tehtyjä piilopaikkoja. Muutaman muovikasvin aion kuitenkin hankkia sinne, jotta karanteenissa olevat fisut viihtyisivät paremmin siellä. Muovikasvit ja kivet on helppo desinfioida tarvittaessa. Ja tämmöisen pienen purnukan saa helposti kaappiin, kun sille ei ole käyttöä..

Nyt onkin hankinnassa tuollainen 60 litrainen erilliseksi poikas-/kasvatusaltaaksi.