ja haluaisi kokea kaikki se uudestaan ja enemmänkin ? ❤️🔥
Tiedätkö kun joku jää sydämeen
Anonyymi-ap
42706
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Jos se henkilö jää sydämeen, niin eikö sen periaatteessa koko ajan koekin uudestaan?
😋😋😋😍😍😍😍😋😋😋
🍑 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17909383N
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
Riippuu kokemuksen pituudesta.. pari vuotta vai hetki?
No joo, oli kyllä niin lyhyt hetki ettei siitä paljoa iloa olisi. Silti iloitsisi
Ei ole aloittajalta.
Minullekin sanottiin kerran aktin jälkeen kun kerroin vitsin:
Vitsisi oli kuin nysäsi, lyhyt eikä siitä ollut mitään iloa.
Lyhytkin hetki voi olla merkityksellisempi kuin kokonainen päivä. Se kemia on se mihin ei tarvii kuin hetki...ja se on tärkein.
No ihan luonnollista tuo koska olemme tuntevia ihmisiä joten ymmärrettävää toki. Sehän se olisi ilonmoista jos toinenkin olisi samaa mieltä. Paha sanoa mitään koska en tiedä tilannettasi ja täällä on monenlaista kulkijaa kohtaloineen mutta toivottavasti saisit kokea sen mitä sydämesi halajaa.
Huh joo! Tiedän paremmin kuin hyvin. Usko pois. Ihan totta. Pellon laidasta metsän puolelta huutelen tämän tähän, sori
tiedän tunteen olen yrittänyt siitä eroon ei onnistu, seuraa varmaan loppuelämän.
Sama täällä. Eräs ei vaan poistu eikä varmaan poistu ikinä mielestä eikä sydämestä. Taidan vain olla hiton tyhmä kun järkikään ei pysty tukahduttamaan muistoja.
T. Aloittaja
onko valloittaja jo lomalla no ei tarvi vastata jos ei haluu,kuitenkin haluun toivottaa hyvät yöt.
Monesti miettinyt että olihan se kaunista ja ihanaa. Sitten tulee olo ettei toinen ajatellut sitä niin. Se oli minun mielestäni vain sitä. Se oli hälle merkityksentöntä niinkuin minäkin. Siksi en haluaisi enää kokea sitä.
Mitä te koitte yhdessä?
Tunteista kaikkein vahvimman,seuraava kysymys.
Sekä ei riittänyt? Eikö rakkaus raivaa esteet tieltään?
Tiedän miltä tuntuu. Kaikki oli vaan niin vaikeaa. Iltaisin iskee aina kova kaipaus ja mietin olisiko elämä edes vähän helpompaa, jos hän olisi siinä. En tiedä.
Juuh kunpa olisi edes tilanne toi eli iltaisin sitä kaipausta, mutta kun sitä on ympäri vuorokauden, jopa nukkuessa hän tulee uniini. Oon tehny vaikka mitä, ettei näin olisi, mutta ei se suostu lähtemään se tunne minusta vielä mihkään. Sen kanssa on elettävä sinne asti, minne sitä kestääkin.
Jatkan: en halua mitenkään vähätellä nuita sinun tuntemuksia, että sori jos sellaisen kuvan annoin. 😔
Kyllä hänkin on mielessä aina jotenkin. Mutta iltaisin se niin kuin aktivoituu.
Juu ei hätää. Kiva että voi kirjoitella jonkun kanssa joka ymmärtää millaista se kaipaus voi olla. Ei siitä voi itse päättää, vaikka haluaisikin.
Niinhän se tahtoo olla. Silloin on enemmän hiljaisuutta ja muu hälinä pois ympäriltä ja tietää, ettei ole enää mitään silloin illemmalla, niin jotenkin siihen jää asumaan siihen ajatukseen ja keskittyy niihin ikävöinteihin. Herkistyy tuo puoli iltaisin enemmän.
No eipä voi, ei. Ja oon huomannu, että mitä enemmän yrittääkin kitkeä niitä ajatuksia pois, sitä enemmän niitä silti ajattelee. Vähentäminen on yks keino, mitä oon testannut vaihtelevin tuloksin. Ei jaksa kuitenkaan pitää itteesä koko ajan niin kiireisenä tai muissa asioissa keskittyneenä kuin mitä se vaatisi, että pystyis hillitsee ja hallitsee ihan sitä kaikkea. Aina ne jostain sieltä tupsahtaa tulla ja sit jo huomaakin jälleen ajattelevansa ja kaipaavansa. Onhan tätä jo ollut ja kestänyt, sais riittää jo pikkuhiljaa. Teen töitä tämän asian kanssa vielä. Aika kuulemma tekee tehtävänsä, mutta hitsi kun on menny jo vuosi eikä helpotusta ole näkyvissä. Nooh, tähän alkaa tottuakin jo jossain määrin, muttei silti oo mieltä ylentävää. Saatko sentään nukuttua kunnolla?
Ikävöinti ei ole pelkästään huono asia. Ajattelen että on upeaa saada tuntea niin kauniita ja herkkiä tunteita. Ehkä se on tehnyt minusta vähän paremman ihmisen. Tai vähän nöyremmän. Enkä haluaisi ajatella, että ikävöinti olisi huono asia ollenkaan. Vaikka onhan se rankkaakin. En ymmärrä, miten voi tuntea etäisyyden päästä niin vahvasti.
Kyllä minä nukun. Eikä tuo ikävä ole minun suurin murheeni. Uskon myös, että ajan kanssa saattaa helpottaa vielä. Kun hyväksyy sen sellaisenaan ja tosiaan ei lähde ruokkimaan sitä.
Ja vielä aloittajalle. Minun mielestä vuosi ei ole vielä pitkä aika, jos on tuntenut vahvoja tunteita. Mutta ajan mittaan jos et ole tekemisissä, aika haalistua muistoja. Ja niiden kanssa oppii sitten elämään ja siten alkaa helpottamaan. Tai niin minä uskon. Kun itseni on vaikea enää uskoa siihen, että tunteet kuolisi kokonaan. Yksilöllisiä eroavaisuuksia varmasti löytyy. Välillä kyllä olen ajatellut, ettei ole mun kaipaus ihan terveen rajoissa. Mutta en sillekään mitään mahda. Kaikkea hyvää elämääsi!
Ei kai se pelkästään huono asia ole. Tottakai mäkin oon jopa ihan ilonkyynelten kanssa katsellut kuviakin, jotka sit toisinaan tekevät niin kipeetä, ettei voi ajatellakaan katsovansa. Siksi jätän katsomatta, ettei tulisi ruokittua yhtään enempää sitä ikävää. Ei vaan pysty tekemään uusia tuttavuuksia eikä ajatella treffejä tms., missä voisi nähdä uusia ihmisiä ja tutustua kehenkään. Ei riitä rahkeet nyt sellaisiin. Korkeintaan jos yhden ihmisen tapaisi jossain, niin olisihan se sekin jo sentään alkua, muttei täällä missä asun eikä lähimaillakaan ole mahdollisuutta siihen. Hankalaa on monin tavoin, ja nytkin tuntuu ihan hölmöltä valittaa tässä sulle näitä, kun oon tottunut pitämään kaiken itselläni. Tuntuu vain sellaiselle turhalle kitinälle, kun pitäis aikuisen ihmisen pystyä menemään erosta läpi vuodessa ja aiemminkin jo kuten ennen oon menny nopeestikin. Menee pois sit kun menee. Tää paikkakunta on vain niin pieni ja sillai syrjässä, ettei täällä tapaa samanhenkisiä ihmisiä. En tunne täältä ketään paitsi naapureiden kanssa oon tullut tutuksi. Valivali 😊 sori. Mites sulla? Ootko ollu ihmisten parissa ja jos, niin onko tehnyt vaikeeta jne?
Joo. Ymmärrän. Hyvä että ymmärrät itseäsi ja osaat lukea ja kuunnella sitä sisintäsi. Kiitti juttelusta ja hyvää yötä ja myös jatkoa sinulle!
Oon ollut ihmisten parissa ja ihan kaverina kyllä vaan, mutta sekin vahvistaa. Sydän on vielä niin herkillä, ettei "anna lupaa" ihastua kehenkään. Kaikki aikanaan. Kiitos sinulle, hyvää yötä ja hyvät jatkot!
Jep, kiitti. Sulle ja.
Anteeksi että asun sydämessäsi sinä välttelevä nainen. Sori.
Tietysti asuu kun menin ihastumaan hullunlailla ihanimpaan naiseen..
Niin minäkin menin. En ole aloittaja.
En mä oo hänen sydämessä kuitenkaan.
Aloitus oli mieheltä naiselle ja tämä luki kutakuinkin noin yhdessä whatsapp viestissä muutama viikko sitte. T. Aloittaja. Ei muuta. Öitä kaikille! Tyhjyyteen kaikui tämäkin aloitus...
Tiedän tunteen liiankin hyvin.🤗💔👩
Tarviikko liimaa, näyttää pahalta toi sydän?
Liimat, kaasut, liuottimet hyväxi.
Mikäs rupuämmä toi o?
Pelkkää p.skaa ja kusetusta.
Oletko teini, kun osaat vain pari sanaa..