Cronbergin valinta voi
avata uusia mahdollisuuksia
Tarja Cronbergin valinta vihreän liiton uudeksi puheenjohtajaksi oli monessakin suhteessa mielenkiintoinen ja virkistävä tapaus. Jo se, että vihreiden johtoon valitaan yli kuusikymppinen henkilö ravistele totuttuja käsityksiä sekä vihreistä puolueena että ylipäätään puolueen puheenjohtajaksi valittavan henkilön soveliaasta iästä. Hämmennystä lisää se, että Cronberg on pohjoiskarjalainen maanomistaja.
Tieteellisiä ja ammatillisia meriittejä Cronbergilla on kunnioitettava määrä, ja hänen esiintymisensä henkii poliittiselle johtajalle tarpeellista uskottavuutta, joten vihreitä voi onnitella, miksei vähän kadehtiakin hyvästä johtajavalinnasta.
Tarja Cronberg on vihreille ilman muuta uusi mahdollisuus. Puolueen omassa piirissä vihreiden poliittista kulttuuria ja toimintatapaa on luonnehdittu osuvan pisteliäästi puhumalla ”pyhästä perheestä”, joka on irti arjesta. Puolue on näyttäytynyt lähinnä kaupunkilaisjenginä, joka elää jossain tekovihreässä haavemaailmassa. Cronberg, joka ei äkkipäätä katsoen kuulu joukkoon, antaa vihreille mahdollisuuden avartaa puolueen kuvaa ja lisätä sen poliittista vakavastiotettavuutta.
Toisesta maailmasta valittu puheenjohtaja antaa myös mahdollisuuden vapautua ylimielisestä jengiasenteesta, joka on leimannut vihreän liiton suhtautumista muihin puolueisiin. Cityvihreän halveksunnan kohteena on ollut erityisesti vanhaa vihreää edustava keskusta, jonka perinteinen ydinkannattajakunta on iät ajat pyrkinyt elämään sovussa sen luonnon kanssa, jota uusvihreät haluavat ulkopuolelta ja alentuvasti suojella.
Vihreiden uusi puheenjohtaja tasoitteli epäilyjä puolueensa linjaerimielisyyksistä sanomalla, että on vain vihreän sävyjä, ei eriseuraisia vihreitä. Toivottavasti hän laajentaa tämän suvaitsevaisuuden ja ymmärtämyksen ilmapiirin myös puolueensa ulkopuolelle. Cronbergin asiantuntemuksella ja asenteella vihreiden luontosuhde voi hyvinkin tervehtyä. Silloin maaseudun elinkeinoja ei leimata luonnon vihollisiksi, eikä maaseudusta haluta tehdä milloin mihinkin tilaan ennallistettua reservaattia.
Vihreä konsensus on yksi vihreiden puheenjohtajavalinnan tarjoama mahdollisuus. Sen tulee kattaa koko poliittinen kenttä. Keskustalla enempää kuin vihreilläkään ei ole mitään vihreää monopolia, mutta konsensus ei myöskään synny sivuuttamalla poliittinen keskusta. Toivottavasti keskustan ja Cronbergin vihreiden välille syntyy ainakin avoin vuoropuhelu. Avoimuutta ja ennakkoluulottomuutta tarvitaan puolin ja toisin.
Vihreät vakuuttelivat yksituumaisuuttaan tiukoille menneen puheenjohtajavaalin jälkeen. Se kuuluu tällaisen poliittisen näytelmän käsikirjoitukseen.
Yksimielisyys voi säröytyä ennemmin tyyli- kuin asiakysymyksissä. Vihreillä on joka tapauksessa oma ”sotilaallinen siipensä”, joka suhtautuu vähintäänkin epäluuloisesti ”pyhän perheen” ulkopuolelta tulleeseen johtajaan.
Oululainen kansanedustaja Erkki Pulliainen antoi myrskyvaroituksen haukkuessaan uuden puheenjohtajan lyttyyn heti kättelyssä. Ilta-Sanomien (23.5.) mukaan Pulliainen piti Cronbergin puhetta puoluekokouksessa kauheana ja koko valintaa pahana virheenä.
http://www.suomenmaa.fi/Paakirjoitus.html
avata uusia mahdollisuuksia
Tarja Cronbergin valinta vihreän liiton uudeksi puheenjohtajaksi oli monessakin suhteessa mielenkiintoinen ja virkistävä tapaus. Jo se, että vihreiden johtoon valitaan yli kuusikymppinen henkilö ravistele totuttuja käsityksiä sekä vihreistä puolueena että ylipäätään puolueen puheenjohtajaksi valittavan henkilön soveliaasta iästä. Hämmennystä lisää se, että Cronberg on pohjoiskarjalainen maanomistaja.
Tieteellisiä ja ammatillisia meriittejä Cronbergilla on kunnioitettava määrä, ja hänen esiintymisensä henkii poliittiselle johtajalle tarpeellista uskottavuutta, joten vihreitä voi onnitella, miksei vähän kadehtiakin hyvästä johtajavalinnasta.
Tarja Cronberg on vihreille ilman muuta uusi mahdollisuus. Puolueen omassa piirissä vihreiden poliittista kulttuuria ja toimintatapaa on luonnehdittu osuvan pisteliäästi puhumalla ”pyhästä perheestä”, joka on irti arjesta. Puolue on näyttäytynyt lähinnä kaupunkilaisjenginä, joka elää jossain tekovihreässä haavemaailmassa. Cronberg, joka ei äkkipäätä katsoen kuulu joukkoon, antaa vihreille mahdollisuuden avartaa puolueen kuvaa ja lisätä sen poliittista vakavastiotettavuutta.
Toisesta maailmasta valittu puheenjohtaja antaa myös mahdollisuuden vapautua ylimielisestä jengiasenteesta, joka on leimannut vihreän liiton suhtautumista muihin puolueisiin. Cityvihreän halveksunnan kohteena on ollut erityisesti vanhaa vihreää edustava keskusta, jonka perinteinen ydinkannattajakunta on iät ajat pyrkinyt elämään sovussa sen luonnon kanssa, jota uusvihreät haluavat ulkopuolelta ja alentuvasti suojella.
Vihreiden uusi puheenjohtaja tasoitteli epäilyjä puolueensa linjaerimielisyyksistä sanomalla, että on vain vihreän sävyjä, ei eriseuraisia vihreitä. Toivottavasti hän laajentaa tämän suvaitsevaisuuden ja ymmärtämyksen ilmapiirin myös puolueensa ulkopuolelle. Cronbergin asiantuntemuksella ja asenteella vihreiden luontosuhde voi hyvinkin tervehtyä. Silloin maaseudun elinkeinoja ei leimata luonnon vihollisiksi, eikä maaseudusta haluta tehdä milloin mihinkin tilaan ennallistettua reservaattia.
Vihreä konsensus on yksi vihreiden puheenjohtajavalinnan tarjoama mahdollisuus. Sen tulee kattaa koko poliittinen kenttä. Keskustalla enempää kuin vihreilläkään ei ole mitään vihreää monopolia, mutta konsensus ei myöskään synny sivuuttamalla poliittinen keskusta. Toivottavasti keskustan ja Cronbergin vihreiden välille syntyy ainakin avoin vuoropuhelu. Avoimuutta ja ennakkoluulottomuutta tarvitaan puolin ja toisin.
Vihreät vakuuttelivat yksituumaisuuttaan tiukoille menneen puheenjohtajavaalin jälkeen. Se kuuluu tällaisen poliittisen näytelmän käsikirjoitukseen.
Yksimielisyys voi säröytyä ennemmin tyyli- kuin asiakysymyksissä. Vihreillä on joka tapauksessa oma ”sotilaallinen siipensä”, joka suhtautuu vähintäänkin epäluuloisesti ”pyhän perheen” ulkopuolelta tulleeseen johtajaan.
Oululainen kansanedustaja Erkki Pulliainen antoi myrskyvaroituksen haukkuessaan uuden puheenjohtajan lyttyyn heti kättelyssä. Ilta-Sanomien (23.5.) mukaan Pulliainen piti Cronbergin puhetta puoluekokouksessa kauheana ja koko valintaa pahana virheenä.
http://www.suomenmaa.fi/Paakirjoitus.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olisko sitten Pulliainen, joka panisi susi kamppeensa päälle(on muuten komea karvalakkikin), ja kenraalin jämät kaulaan, ja ei muuta kuin moottorikelkan rekeen ja luontoon
Olen nähnyt hänet tämä turkki päällä, olikin kelkan reessä
tai punapäällikkö Kaljunen.
Siinä tapauksessa - onpas paska äijä tuo Pulliainen.
Kommariänkyrä!
Vihreän liiton puheenjohtajavaalin tulos taisi yllättää paitsi useimmat ulkopuoliset tarkkailijat, myös valtaosan tuon puolueen kannattajista.
Vihreiden valinta maakunnasta oli muutos perinteiseen. Tähän asti tuon liikkeen johto on edustanut korostetusti pääkaupunkiseudun vihreää vaihtoehtoa. Tarja Cronberg on muutoinkin kuin kotipaikkansa puolesta perinteestä poikkeava valinta. Hänellä ei kypsästä iästään huolimatta ole juurikaan kokemusta vihreästä puolueesta - ei muistakaan puolueista.
Hän on tehnyt pitkän akateemisen työuran tullen politiikkaan varsinaisesti vasta viime eduskuntavaaleissa. Niissä häntä auttoi hyvä näyttö Pohjois-Karjalan liiton maakuntajohtajana, missä tehtävässä hän löi itsensä maakunnan ihmisten mieliin. Vaaliliitto Keskustan kanssa tuli olleeksi käytännössä ratkaiseva viime sunnuntaisen valinnan kannalta.
Vaikka Vihreä liitto on vielä suhteellisen nuori puolue on se jo puolue muiden joukossa. Vaihtoehtomaisuus on vaihtunut normaaliksi puoluerakenteeksi. Hallitustaivalta on takana jo kohtuullisesti. Kovin paljon luontaisetuja ns. vanhoihin puolueisiin nähden ei enää ole, ehkä kuitenkin jotain.
Kaksi vihreää kilpailijaa. Vihreiden kannattajakunta on muihin puolueisiin nähden keskimäärin vähän nuorempaa ja asuu muita enemmän etelän suurissa asutuskeskuksissa. Vihreiden arvojen kannatus on pelkistetysti todettuna kohdistunut kaupungeissa vihreisiin ja maakunnissa - ja aivan erityisesti maaseudulla - Keskustaan. Näin kuvattuna maassa on kaksi vihreää puoluetta, kaksi vihreää kilpailijaa.
Keskustan ja vihreiden ajattelussa on merkittäviä eroja. Se johtuu perinteiden eroista. Keskusta on syntynyt sata vuotta sitten maaseudulla elävien ihmisten toimesta, ihmisten, joiden koko elämä on perustunut luonnon keskellä elämiseen ja luonnon kestävään talouskäyttöön. Maatalous ja metsätalous, luonnon muiden antimien käyttö kestävällä tavalla on keskustalaisen arvomaailman olennaista sisältöä.
Kaupungeissa syntyneen vihreän puolueen arvomaailma poikkeaa suuresti tästä. Pitkälle se on ymmärrettävääkin. Maaseudun ja maakuntien ihmisten elinolot ja arvot ovat cityvihreille paljolti tuntemattomia. Väärinkäsityksiä esiintyy paljon, myös suvaitsemattomuutta.
Pohjois-Karjalan entinen maakuntajohtaja ja Höytiäisen saaren vakituinen asukas tuntee hyvin maakuntien ja maaseudun elämisen ehdot ja maakuntien ihmisten ajattelutavan. Nyt Vihreän liiton suuntaan syntyi silta niille ajatuksille, jotka ovat varmasti jääneet osin tuntemattomiksi tälle 10 prosentin puolueen kantajoukolle.
Löytyykö lisää yhteisymmärrystä? Nyt jää nähtäväksi löytyykö Vihreän liiton johdon vaihtumisen johdosta lisää keskinäistä yhteisymmärrystä kahden vihreän liikkeen välille. Edellytyksiä läheisempään yhteistyöhön pitäisi ainakin olla. Nähtäväksi jää sekin miten ns. cityvihreät uuden johdon ja mahdollisesti vähän uudistuvat linjaukset ottaa vastaan? Syntyykö Tarja Cronbergin toivomaa yhteistyötä vai alkaako porukka eriytyä?
Keskustan kannalta Vihreä liitto on jatkossa ainakin yhtä vahva kilpailija vaaleissa kuin tähänkin saakka. Korostettu Helsinki-keskeisyys on antanut meille maakunnissa rauhan vihreiltä. Nyt tämä tilanne voi muuttua. Toisaalta olemme varmasti vähän laiskotelleet ponnisteluissamme ymmärryksen saamiseksi näkemyksillemme suurissa taajamissa. Tätä työtä meidän on tehostettava samalla kun meidän on varauduttava kovenevaan kilpailuun myös maakunnissa, jopa maaseudulla.
Periaateohjelmassa kirkastamme aatettamme. Keskusta on perusvihreä liike, siitä ei ole epäillystäkään. Kunnioitamme luontoarvoja, mutta annamme ihmiselle niin suuren arvon, että hänellä on oikeus luonnon sadon korjaamiseen kestävällä tavalla. Puolustamme talonpoikaista vapautta ja itsenäisyyttä, mukaan lukien oikeutta asumiseen ja rakentamiseen hajautetusti. Voisin väittää, että Keskustan ajattelun mukainen Suomi on ekologisesti vähintään yhtä kestävällä pohjalla kuin vihreidenkin.
Meneillään olevan periaateohjelmatyön kautta Keskusta voi ja sen tulee kirkastaa arvopohjaansa myös vihreissä asioissa. Kun ohjelmamme siirtyy kenttäkäsittelyvaiheeseen ensi syyskuussa, toivon runsasta keskustelua ja palautetta myös näiden asioiden osalta.
Tarja Cronbergille haluan vielä lehdenkin välityksellä toivottaa onnea ja menestystä haasteellisessa tehtävässä. Toivon, että yhteistyön sillat Keskustan ja vihreiden välillä vahvistuvat tulevaisuudessa. Toivon myös, että voimme myös väitellä rakentavasti vihreytemme syvyydestä ja mahdollisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa.
Eero Lankia
http://www.suomenmaa.fi/Kolmossivu.html