Mielenkiinnosta kysyn, miten ihmeessä kerrasta poikki -miehet ajattelevat parisuhteiden toimivan?
Selventäkää vähän. Kaikki tekee virheitä tai sanoo joskus jotain mitä katuu. Vaikka kuinka yrittäisi olla paras puoli itsestään. Aika ahdistavaa ja tukahduttavaa jos ei yhtään hengitystilaa, kun pitää pelätä milloin joku asia triggeröi miestä?
Selventäkää vähän. Kaikki tekee virheitä tai sanoo joskus jotain mitä katuu. Vaikka kuinka yrittäisi olla paras puoli itsestään. Aika ahdistavaa ja tukahduttavaa jos ei yhtään hengitystilaa, kun pitää pelätä milloin joku asia triggeröi miestä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei se suhteessa tule esiin toi kerrasta poikki, ellei se oo pettämistä mille itsellä on 0 toleranssi. Rajoja jos rikotaan, niin siitä varoitetaan ja jos se sattuu aina yhä uudestaan toisen lupauksista parantaa tapojaan, niin sitten menee varmana poikki, mutta pettämistä en hyväksy ollenkaan, vaan vaadin täydellistä luottamusta, sillä ilman luottamusta ei ole mitään.
Tutustuessa laitan kerrasta poikki jos näyttää että on vain ajanhukkaa koko tutustuminen, tai ei saa tarpeeksi vastakaikua, tai toinen vain leikkii joko sinulla, tai leikkii vaikeasti tavoiteltavaa. Silloin saa harrastaa tuollaista toimintaa aivan yksin, ei kiinnosta leikit.
Inhoan tuota triggeröi termiä noin käytettynä. Väärin. Tiedätkö edes mikä triggeri on tietotekniikan puolella?
Se on kyllä jännä, miten se on saatu käännettyä ihan päinvastaiseksi tavallaan. -sivusta
Tuota käytetään todella yleisesti psykologian puolella. Inhoan tuon käyttämistä tietotekniikan puolella.
Triggeri on erittäin arka paikka lihaksessa myös 😂
"Kerrasta poikki" - miehet purjehtivat elämänsä loppuunasti yksin jättäen paljon "ruumiita taakseen" huomaamatta ja ymmärtämättä, että suurin kärsijä on "kerrasta poikki" - mies itse. He eivät saavuta koskaan sitä rakkauden täyttymystä, joka "elää koko matkan ajan." Se on surullinen kohtalo. Emootiotasolla irtolaisen elämää.
Ehkä kuitenkin "kerrasta poikki" ihmisten "kerrasta poikki" juontaa lapsuuden traumoihin, ja siihen, että ei ole saanut lapsen herkässä kasvuvaiheessa kokea sellaista täydellistä hyväksyntää juuri sellaisenaan kuin on hyväksyttynä ja rakastettuna eli ei myöskään ole kokenut, että olisi aitona ilona/ilon aihe vanhemmilleen.
Koska me kaikki ihmiset olemme vajavaisia, on täysin mahdotonta kohdata ketään, jonka kanssa ei olisi sisäistä tarvetta toimia "kerrasta poikki". Raskasta, todella raskasta ihmiselle itselleen. Uskon, että he eivät koskaan ole tunteneet eivätkä tule tuntemaan täydellustä yhteenkuuluvuutta suhteessa toiseen ihmiseen sellaisenaan kuin on. Suhteet jäävät ns. Rakastumis/kiihkon mittaiseksi, ja jäljelle jää paljon repaileisuutta. Mitä enemmän "kerrasta poikki" -tapahtumia repaleisuus vain lisääntyy ja lisääntyy kunnes ihmisen sisimmässään kasvaa jo liian iso möykky sellainen voi tukahduttaa henkeä ja tunteita
Hengitä välillä paperipussiin ja triggeröi sitten lisää :)
Minusta oli kyllä hyvin analysoitu.
Tärkeää on tosiaan aina jäädä roikkumaan jokaiseen ihmiseen ja pitää kaikkia ihmissuhteita niin tärkeinä että jaksavat edestakaisin niissä sählätä ja ihmettelevät kun joku laittaakin välit poikki.
Eli on sitten nämä Roikkuja-huorat jotka lopulta elävät elämänsä yksin.
Todella hyvin kirjoitettu 👍
No ei sitten kannata sanoa sellaista mistä voisi suuttua
Aina ri boi etukäteen tietää miten toinen reagoi. Oma hyvää tarkoittanut voi muuttua toisen mielessä aivan toiseksi
On myös ihmisiä joille 0 on normaalia, eivät tee virheitä.
Kaikki tekee virheitä. Ei ole täydellisyyttä valitettavasti.