Vierailin juuri syrjäisellä rannikkoseudulla, kylässä nimeltä Helsinki. Hienoa oli katsella, kuinka siellä iso osa joukkoliikenteestä hoidettiin lähes äänettömillä haitaribusseilla, joiden käyttövoima oli sähkö, kuten 2000 luvulle kuuluukin. Siellä ne kulkivat äänettömästi muun liikenteen joukossa. Tampere satsaa vielä uliseviin kitiseviin ja vinkuviin 1800 luvun joustamattomiin härveleihin (ratikoihin) ja tuhoaa samalla koko kaupungin keskustan liikenteen.
Koskahan Tampere pääsee nykyaikaan joukkoliikenteessä?
Anonyymi-ap
43439
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Taidat säveltää juttusi. Helsingissä ajetaan kymmentä raitiolinjaa, joilla on numerot 1–10. Liikennöintikäytössä olevaa kaksisuuntaista rataa on yhteensä noin 55 kilometriä, josta kokonaan omaa kaistaa noin 30 kilometriä. Pysäkkejä on yli 300.
Vuoden 2022 lopussa raitovaunuilla tehtyjen matkojen määräksi ilmoitettiin 57 miljoonaa. Helsingin kaupungin mukaan koko raitioverkolla on päivittäin noin 200 000 matkustajaa
Kerrotko kuinka monta bussilinjaa pääkaupunkiseudulla on ja kuinka monta miljoonaa matkustajaa niillä kulkee? Tiedät myös ettei Hesan keskustaan ole rakennettu montaakaan uutta raitiolinjaa vaan kaikki on vuosikymmenien takaa. Eikä siellä ratikka pysäytä koko kaupunkia kulkiessaan. Sähköbussit eivät tarvitse esim. ajolankoja sähköä varten (eikä raiteita) jolloin niiden reittiä voidaan tarpeen mukaan muokata, toisin kuin ratikan...
Mikä mahtaa olla Hesassa ratikoiden kayttöaste? Tampereella se on noin 20% luokkaa.
Taitaa tuo luku 200 000 olla vähän kotiopäin vedetty...
Mitä merkitystä sillä on, onko spåralinjat rakennettu nyt vai sata vuotta sitten. Joka tapauksessa ne ovat ahkerassa käytössä, kuten myös Tampereella tulevat olemaan.
Pääkaupunkiseudulla toimii myös metro, sekä juuri äskettäin rakennettu pikaratikka. Myös lähijunaliikenne on vilkasta. Ei niitä turhaan ole rakennettu, eikä niitä kaikkia voi kumipyörillä korvata.
Ihanko vakavalla naamalla tuota kysyt? Mitä merkitystä on sillä, että jo kaupunkisuunnittelussa on otettu huomioon mahdollinen ratikka? Tehty kadut niin leveäksi, että sinne mahtuu kiskot silloin 1800 luvulla. Tampere sijaitsee kahden ison järven välissä ja kaupungin pääkatu pyhitetään sitten ratikoille. Tampereella ratikat eivät ole ahkerassa käytössä, tuon 20% käyttöaste ei ole paljon.
Et sitten tiedä, että metrot kulkevat maan alla, ne eivät sotke muuta liikennettä. Lähijunatkaan eivät kulje kapeita katuja myöten niinkuin Tampereen ratikka.
Ratikalla tehtiin noin kymmenen miljoonaa matkaa sen ensimmäisen liikennöintivuoden aikana. Parin kuukauden päästä saadaan tietää toisen vuoden määrät.
sitten kun ruokarobotit jotka siis tuovat ruokia ovelle ovat kehittyneet niin että ovat hämähäkin näköisiä monijaloin käveleviä tuovat kipittämällä nopeasti ruokaa kotiin tilauksesta, silloin sisältä ei tule lisää pieniä hämähäkkejä vaan ruokaa..
sdp keskusta ja nyt RKP,, RAISKAAJIEN PUOLUE
Helsingin paras ominaisuus, on sieltä pois vievät tiet. Liikaa väkeä ja liikaa ruuhkaa. Ei kiitos.
EIKÖHÄN SE JAUHO SANNAS TAPPANUT KOKO SUOME 50 MILJARDIA MAMUIILEE JA NY ITE ROYSSY PEDFIILIN KAN SEUKKAA HALOOTA
Haloota ittelles, ookkonää vähän sekaisin.
Onhan se.
Voi jukra, menevät vielä rakentamaan ratikkalinjan Vantaallekin.
Pitää muistaa, että pääkaupunkiseudulla asustaa noin 1 300 000 asukasta ja Tampereen seudulla alle 300 000 eli vain 1 000 000 vähemmän. Toki Tampere päättäjiensä mielestä on maailman mahtavin metropoli.
Keskustasta saa nyt halvalla liikehuoneistoja. Janoinen Tampereella ei tarvitse nykyään olla, keskustasta max 30m välein löytyy jo terasseja.
Kaiholla muistelen eloisaa ja vilkasta Tampereen keskustaa... silloin keskustasta löytyi kaikki tarpeelliset kaupat ja parkkitilaa... nyt on pub, kahvio, pizza, pub, kampaamo, pub, hampurilainen, tattoo, pub, kebab, parturi, pub, kynsihoitola, pub, kahvio...
Nykyinen keskusta on paljon viihtyisämpi kuin aiempi. Nyt tilaa on varattu ihmisille. Hämeenkatu oli kamala silloin, kun se oli läpiajoväylä ja jalkakäytävillä lojui autoja.
Että menevät vielä rakentamaan ratikkalinjan Vantaallekin. Ja Turkuunkin.
Tuskin Turkulaiset nyt niin tyhmiä ovat, että uudelleen ratikan sinne rakentaisivat. Sähköbussit on sinnekin paras ratkaisu. Kaupunki pieni ja asutuskeskukset niin pieniä ja harvassa, matkustajat mahtuvat busseihin helposti.
Tosiasiassa haitari-sähkö-bussit ovat huono idea Helsingin keskustan kapeille kaduille ja jyrkkiin risteyksiin. Varsinkin liukkaalla kelillä ne jumittuvat helposti hankaliin paikkoihin ja jäävät koko kadun tukkeeksi. Raitiotievaunut sopivat ahtaaseenkin kaupunkiin hyvin, koska ne pysyvät kadulla aina omalla reitillään. Toki Stadissakin on joskus ongelmia väärin pysäköityjen autojen kanssa.
Helsingissä on meneillään todellinen spåra-buumi. Ylikallista metroa tuskin tehdään enää lisää. Sen sijaan raitiotiet saavat lisää linjoja korvaamaan busseja sekä lännen että koillisen suunnassa. Myös keskustassa rakennetaan lisää rataa (Jätkäsaari, Kalasatama, Laajasalo).
Kuinkas jyrkästä risteyksestä ne ratikat kulkee? Kuinkas helposti ratikka saadaan kiertoreitille?
Ratikka kyllä kulkee siitä, mihin on kiskot aikanaan rakennettu, vuosikymmenestä toiseen, kesällä ja talvella. Mahdollisia poikkeusreittejä on Helsingin verkossa melko lailla, vaikka ajetaankin yksisuuntaisilla vaunuilla.
On tullut seurattua haitaribussien kulkua Stadissa esim Viiskulman ympäristössä. Bussien kulku on hidasta lumella ja liukkaalla. Jos vapaa katutila kapenee vähänkin kadun reunassa olevan lumen takia, bussit ajavat kovin varovaisesti eivätkä halua kohdata toisiaan, vaan jäävät odottelemaan. Linkkuun jääntejä sattuu myös, varsinkin ahtaissa kadunkulmissa.
Terve menoa sitten sinne ruuhkahel.vettiin.
Kunhan nyt ensin mahdollistaisivat satunnaisen kulkijan matkustamisen maksamalla käteisellä rahalla. Ajatelkaa vaikka turisteja.
Tulevat kaupunkiin mutteivät pääse julkisilla liikkumaan ilman älypuhelinta ja jotain älytöntä äppiä.
Suuressa maailmassa ei ole pitkään aikaan voinut ostaa lippua kuljettajalta. Paras vaan meilläkin sopeutua tähän. Eikä siihen mitään äppyä tarvita, kertalippuja saa kioskilta.
Tarkennus : kertalippujen myyntipaikat
R-kioskit Tampere (ei Lapinniemi), Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Ylöjärvi ja Valkeakoski (Koskikara)
Sokos Tampere, Veikkauspiste, 33100 Tampere
Stockmann Tampere, Hämeenkatu 4, 33100 Tampere
K-Citymarket Turtola, info, Martinpojankatu 4, 33710 Tampere
Prisma Kaleva, Lielahti, Linnainmaa, Koivistonkylä, info
Sale Kämmenniemi, Sale Pispala ja Sale Vesilahti
Orimuskioski, Orimuskatu.
Satunnainen busikyydin tarvitseva ei kenties satu olemaan kioskin kulmilla.
Nysset kulkee nykyään pitkälle maaseudulle.
Satunnainen kulkija voi maksaa matkansa maksukortin lähimaksulla.
Mikä vitun maksukortti ja lähimaksu?
Satunnaisella kulkijalla ei ole mitään kortteja.
Saat googlaamalla selville noiden sanojen tarkoituksen alle minuutissa.
Minulla on kaksi omaa autoa, kuljen paljon julkisilla ja minulla on pankkiautomaattikortissa lähimaksuominaisuus, jota en julkisissa kuitenkaan käytä, koska minulla on erillinen Nysse-kortti, jonka maksan vuodeksi kerrallaan.
Köyhien ulina on musiikkia korvilleni.
Kirjoittaja oli huolissaan turisteista. Harvemmin niiden tarvitsee maaseudulta lippuja ostella.
Helsinki ei ole mikään syrjäinen rannikkoseudun kylä vaan Suomen ainoa suurkaupunki. Juntit Treella vaan epävarmuuttaan ja kateuttaan yrittää sen mitätöidä. Helskin on todellinen kaupunki, Tampere tuppukylä. Tuppukylään ei olisi tarvittu ratikkaa.
Tampereen raitiotie on merkittävä saavutus Suomen joukkoliikenteen alalla. Tampereen verkko tulee olemaan esimerkillinen pitkälle tulevaisuuteen.
Mitenkäs aloittaja sitten kirjoitti, että Helsinki on kylä syrjäisellä rannikkoseudulla.
Noin niinkuin kenen ja missä mielessä merkittävä saavutus?
Oliko autioituva keskusta päätavoite vai mikä?
Otapa Suomen kartta käteesi ja katso, missä Hesa sijaitsee verrattuna Suomen keskipisteeseen. Eipä paljon syrjemmässä voisi enää olla.
Sivussa oleva tyhmyyden keskittymä.
Autioituuko keskusta oikeasti vai ei, ja mihin verrattuna. Mikä lienee oikea vastaus.
Joukkoliikenteen parantaminen tuskin heikentää kaupallisia toimintoja. Sen sijaan valtavien liiketilojen rakentaminen kauas keskustan ulkopuolelle voi varmaankin vähentää keskustan vetovoimaa.
Tampereen raitiotie on merkittävä, koska se on suunniteltu ja toteutettu järkevästi. Ei lähdetty tekemään liian kallista, metrotyyppistä harvojen asemien järjestelmää, mutta raitioliikenne on silti riittävän hyvin erillään muusta liikenteestä. Suunniteltiin keskieurooppalaisten periaatteiden mukainen rataverkko, jossa on laajennusvaraa. Tampereen ratikka on välttänyt monet tekniset ongelmat, joita olisi voinut tulla vastaan.
Harva pääkaupunki on lähellä maan keskipistettä. Suurin osa pääkaupungeista sijaitsee meren rannalla.
Onko aloittaja nyt perillä joukkoliikenteestä höh eikö sitä huomaa että rakennetaan ratikkalinjastoa ja löytyy sähköllä toimivia busseja. Bussilla käyn asioilla niin ihan riittävästi kulkee.