Runon ja suven päivä tänään

Eipä tämä sen kummempia merkitse, en edes muistanut. Mutta nyt kyllä kukat on erityisen reheviä, kun saatiin sadettakin.

Löytyi tällainen kukkatesti.

https://www.meillakotona.fi/artikkelit/luonnonkukkatesti

Sitä merkitsee,,, tänään on torstai 6.7.2023 ,,

aurinkoinen kesäpäivä,,,

Nostimme lipun aamulla auringonpaisteessa tuulen hulmutettavaksi, nyt se nuokkuu sateesta märkänä. Tyypillistä Suomen kesää, huomiselle näkyy jo sääkartalla auringon kuvia, lätköistä heijastuu taas poutapilvet ja auringonkilo. Värit ovat sateessa kirkastuneet, pölyt pyyhkiytyneet, on raikasta ja hapekasta hengittää, metsä kasvaa jotta kohina käy.

Aikoinaan kävin useampanakin kesänä Kainuun runoviikolla Kajaanissa asuneen ystäväni opastama. Nyt näkyy Kati Outinen olevan taiteellinen johtaja, ohjelmaakin hiukan vilkaisin, nauttisin varmaan annista.

Keskikesää vielä eletään, Eino Leinon runo Juhannus sopii vielä tunnelmiin.

Minä avaan syömmeni selälleen
ja annan päivän paistaa.
Minä tahdon kylpeä joka veen,
ja joka marjan maistaa.

Minun mielessäni on juhannus,
ja juhla ja minttumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.

Kukkatestissä sain lemmikin, ja se onkin suloinen luonnonkukka, alkukesästä kukkii mättäinä omenapuitteni ympärillä. Kai tuossa luonnehdinnassakin jotain osuu kohdalleen.

Pienentyy mun ympärr elon piiri .........

:(

Sitkeä sinnkäs valkoapila.
Se onkin mieluinen kukja, se kelpaa myös elukoitten ruuaksi ja mehiläiset pörrää. Nättikin tuollsine kukkiva apilapelto tai pihalla ruohikkona.

Olen piikkiohdake, ei tarvitse testata.

Enpä muistanut tuota päivää ennenkuin näin lippujen liehuvan. Miki Liukkosen kuolema edelsi ikävästi tuota päivää. Hänen viimeinen kirjansa ilmestynee postuuminä.
Ei niin, että olisi paljon häneltä lukenut, mutta persoonana hän jäi kyllä mieleen.

Kukkatestissä minulle tuli metsäkurjenpolvi. Kovin mairitteleva oli taas kuvaus..))

Energinen ja sinnikäs apila olisin. Olen sitä aina tosiaan ollutkin, viime vuosina vaan voimat huvenneet. Mutta tulen toimeen vielä itsenäisesti.
. Runoja pitäisi olla esillä enemmänkin, niissä on niin paljon tunnetta ja kauneutta.

Minulla meni Miki Liukkosen kuolema tunteisiin. Itku pääsi. Samaan itkuun sulautui liian monen menetetyn nuoren sielu huonosti hoidetun mielenterveystyön vuoksi.
Olen katsonut Yle Arenasta Sivullinen -ohjelmaa, jota Miki Liukkonen veti.

Arenasta löysin myös Dora Siivosen vuosi elämästä kertovan ohjelman. Dora asui yksin Iniön saarella ympäri vuoden vielä 87-vuotiaana. Talvisin hän oli saaren ainoa asukas. Hän ei halunnut hoivakotiin vaan halusi elää itsenäistä elämää lapsuudenkodissaan.
Luin, että hän menehtyi 91-vuotiaana hoivakodissa, mihin oli joutunut muistivaikeuksien vuoksi.

Apilaksi itseni testasin. Lapsuudesta muistelen, että apila vaikutti lehmän maidon makuun. Siksi kai säännösteltiin ettei lehmät liiaksi apilaa syöneet. Onko oikea muistikuva vai unta, en tiedä.

Tykkään runoista.