Pois täältä

Oletko yrittänyt tehdä itse mitään hyvää itsesi eteen, niin sanotusti huoltanut itseäsi?
Ei kenenkään tarvitsekaan suostua riutumaan sairauttaan muiden huollettavaksi, voi päättää itse yrittää tehdä elämästään sen näköisen kuin itse haluaa.

Ei ole pakko vastata, mutta sairastuitko psyykkisesti vai johonkin fyysiseen sairauteen?
Siinäkin on jonkin verran eroa, miten voida käsitellä oma tilannettaan, ja mistä hakea apua.

Anna itsellesi mahdollisuus.
Jos nyt ei tunnu tuleva elämä minkään arvoiselta, tilanteet voivat muuttua.
Siinä vaiheessa kun on masentunut, ei mikään tunnu miltään, mikään ei tunnu mahdolliselta.
Suurin osa masentuneistakin kuitenkin lopulta selviää sieltä alhostaan takaisin elämään.
Pakoon lähteminen on luovuttamista.
Jos ei pakene, voi olla jälkeen päin tyytyväinen itseensä, jopa hieman ylpeäkin, enpäs luovuttanut. Siinä vaiheessa tuntuu hyvältä. Kannattaa kokeilla, varmasti samaa mieltä.

Elämä heittelee meistä ihan jokaista suuntaan ja toiseen, monet ovat varmasti ajatelleet jossain elämänsä vaiheessa ns. heittää hanskat tiskiin, ja luovuttaa.
Monet eivät sitä kuitenkaan tee. Ikävät kokemukset voivat olla myös voimavara, eikä sitä edes huomaa, kun vasta jälkeen päin.

Niin, ihminen ajattelee, että kuoleman jälkeen hän on helpottunut, koska hän menee olemattomuuteen, mutta asia ei ole niin.

Niin, luulette, että kuoleman jälkeen olette helpottuneita, koska menette olemattomuuteen, mutta näin ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, ihminen ajattelee, että kuoleman jälkeen hän on helpottunut, koska hän menee olemattomuuteen, mutta asia ei ole niin.

Niin, luulette, että kuoleman jälkeen olette helpottuneita, koska menette olemattomuuteen, mutta näin ei ole.

Lue lisää

Itsemurhan tehnyt henkilö ei saa uutta fyysistä kehoa niin kauan kuin hänen olisi pitänyt elää tässä elämässä. Toisin sanoen niin kauan kuin hänellä olisi vielä elämää jäljellä tietyssä elämässä. Hän kärsii ilman fyysistä kehoa, koska hänellä on edelleen erilaisia haluja, esimerkiksi halu syödä ja juoda ja niin edelleen, mutta hänellä ei ole kehoa, jolla hän voisi täyttää nämä halut ja niin edelleen.

Anonyymi kirjoitti:

Itsemurhan tehnyt henkilö ei saa uutta fyysistä kehoa niin kauan kuin hänen olisi pitänyt elää tässä elämässä. Toisin sanoen niin kauan kuin hänellä olisi vielä elämää jäljellä tietyssä elämässä. Hän kärsii ilman fyysistä kehoa, koska hänellä on edelleen erilaisia haluja, esimerkiksi halu syödä ja juoda ja niin edelleen, mutta hänellä ei ole kehoa, jolla hän voisi täyttää nämä halut ja niin edelleen.

Lue lisää

Itsemurhaajan ei tarvitse odottaa rangaistusta, sillä hän rankaisee itseään tuhoamalla Jumalan antaman kehonsa. Tämä on kuin ihminen, joka poltti oman talonsa ja on nyt tuomittu vaeltelemaan kellareissa. Elämä ilman fyysistä kehoa mutta ilman henkistä kypsyyttä on eräänlaista helvetillistä olemassaoloa, koska hänellä on edelleen monia aineellisia haluja, eikä hän voi täyttää niitä. Tämä tuottaa hänelle mittaamattomia kärsimyksiä, jotka eivät käytännössä eroa helvetin kärsimyksistä.

Anonyymi kirjoitti:

Itsemurhaajan ei tarvitse odottaa rangaistusta, sillä hän rankaisee itseään tuhoamalla Jumalan antaman kehonsa. Tämä on kuin ihminen, joka poltti oman talonsa ja on nyt tuomittu vaeltelemaan kellareissa. Elämä ilman fyysistä kehoa mutta ilman henkistä kypsyyttä on eräänlaista helvetillistä olemassaoloa, koska hänellä on edelleen monia aineellisia haluja, eikä hän voi täyttää niitä. Tämä tuottaa hänelle mittaamattomia kärsimyksiä, jotka eivät käytännössä eroa helvetin kärsimyksistä.

Lue lisää

Ainoastaan tähän helvettiin ihminen tuomitsee itsensä ja luulee, että itsemurha on ulospääsykeino. Tosiasiassa se on sisäänkäynti pahempaan todellisuuteen kuin se, josta ihminen yritti paeta itsemurhalla.