Romanssi joka jäi kesken

Oi Olavi, muistatkohan vielä kun jaoimme ajatuksemme ja letun ympärillämme maailman ääretön kauneus. Linnut visersivät meille ja katsoit suoraan silmiin. Tunsin silloin kuinka pääsit käsiksi sieluuni, sen herkkään sointiin. Hetken kuluttua, kun veistelit palasta letusta, jalkasi kosketti remmikenkääni. Vahingossa kai. Tunsin ihosi poltteen ja jotain liikahti sisälläni.
Kun ilta hämärtyi, ainoat tuikkivat tähdet olivat silmäsi. Näin niistä palavaa rakkautta. Sanoitta ymmärsin, että jaoimme saman tunteen vaikka ujona et koskaan paljastanut tunteitasi. Tosi asiassa rakastin myös sitä piirrettä sinussa, piilotettua herkkyyttä, jonka läpi näin. Se tunne värähti sydämeeni saakka. Sinuun Olavini, olin jäänyt vangiksi jo vuosia aiemmin.

Tuntuu että siitä kaikesta on niin kauan. Tuosta alkaen olen miettinyt sinua Olavi unettomina öinä kaiho rinnasaani.
Kerro minulle Olavi, miksi on niin, että jotakin miestä ei vuodetkaan eivät ole saaneet unhoittumaan. Miksi, oi Olavi, nämä tunteet eivät haalistu, oi miksi välimatka tai vuodetkaan eivät ole niitä koskaan haalistaneet?

Rakkaudella Liisa
4197
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Huono ja tylsä juttu

Äänestä
  • No todellaki

    Äänestä

Aika hyvin raapaistu. En jaksa enää tehdä aloitusta. Johan noita on. Asia on yksinkertaisesti niin, etten jaksa kuvitella enää mitään. Palsta on tehnyt tehtävänsä. Uskon vain siihen, mitä tapahtuu irl. Toivottavasti hyvää. Kaikille asianosaisille.

Äänestä

Tää on sun taiteellinen puoli. Olet lahjakas.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Oi Olavi, muistatkohan vielä kun jaoimme ajatuksemme ja letun ympärillämme maailman ääretön kauneus. Linnut visersivät meille ja katsoit suoraan silmiin. Tunsin silloin kuinka pääsit käsiksi sieluuni, sen herkkään sointiin. Hetken kuluttua, kun veistelit palasta letusta, jalkasi kosketti remmikenkääni. Vahingossa kai. Tunsin ihosi poltteen ja jotain liikahti sisälläni.
Kun ilta hämärtyi, ainoat tuikkivat tähdet olivat silmäsi. Näin niistä palavaa rakkautta. Sanoitta ymmärsin, että jaoimme saman tunteen vaikka ujona et koskaan paljastanut tunteitasi. Tosi asiassa rakastin myös sitä piirrettä sinussa, piilotettua herkkyyttä, jonka läpi näin. Se tunne värähti sydämeeni saakka. Sinuun Olavini, olin jäänyt vangiksi jo vuosia aiemmin.

Tuntuu että siitä kaikesta on niin kauan. Tuosta alkaen olen miettinyt sinua Olavi unettomina öinä kaiho rinnasaani.
Kerro minulle Olavi, miksi on niin, että jotakin miestä ei vuodetkaan eivät ole saaneet unhoittumaan. Miksi, oi Olavi, nämä tunteet eivät haalistu, oi miksi välimatka tai vuodetkaan eivät ole niitä koskaan haalistaneet?

Rakkaudella Liisa

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu