Kristiina Komulainen opiskeli uuden ammatin, poliisiksi koska siitä ei tarvitse maksaa, oli vuoden töissä saadakseen kertoa poliisintyöstä kun palaa toimittajaksi.
Uutisessa oli todellinen paukku tämä lause: ". POLIISIN uransa ohella Komulainen on työskennellyt jo yli kaksi vuosikymmentä median parissa.
Siis kun vuoden on poliisina, samalla voi olla yli 20 vuotta medialalla. Mikä ei täsmää.
Nyt hänellä on uudet opintosuunnitelmat, siihenhän suomalainen koulutusputki on tarkaitettu, että rehelliset poliisit surffailevat opinnoista toiseen iässä jossa moni alkaa olla liian vanha enää saamaan mistään työpaikkaa. Tuon voisivat persut korjata, on suuri summa minkä poliisikoulutuskin maksaa valtiolle, pitäisi olla keino hieman paremmin selvittää opiskelijan motivaatio, ehkä soveltuvuustestit mittaa vain julkisuuden halua.
Komulainen tekee taas seuraavan opiskelujaksonsa aikana 40 vuotta medialantöitä.
Uutisessa oli todellinen paukku tämä lause: ". POLIISIN uransa ohella Komulainen on työskennellyt jo yli kaksi vuosikymmentä median parissa.
Siis kun vuoden on poliisina, samalla voi olla yli 20 vuotta medialalla. Mikä ei täsmää.
Nyt hänellä on uudet opintosuunnitelmat, siihenhän suomalainen koulutusputki on tarkaitettu, että rehelliset poliisit surffailevat opinnoista toiseen iässä jossa moni alkaa olla liian vanha enää saamaan mistään työpaikkaa. Tuon voisivat persut korjata, on suuri summa minkä poliisikoulutuskin maksaa valtiolle, pitäisi olla keino hieman paremmin selvittää opiskelijan motivaatio, ehkä soveltuvuustestit mittaa vain julkisuuden halua.
Komulainen tekee taas seuraavan opiskelujaksonsa aikana 40 vuotta medialantöitä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sellaista on nykyään. Opiskelupaikkoja on enemmän kuin ikäluokan koko. Eräät keräävät tutkintoja toisensa perään, työssä olo jää vaatimattomaksi. Miten Suomella on varaa tällaiseen?
Ammattia saa toki vaihtaa ja joskus se on välttämätöntäkin, esim terveyssyistä, mutta joku tolkku pitäisi muuten olla. Yhdelläkin tutkinnolla voi avautua monia erilaisia mahdollisuuksia. Tutkintojen kerääminen on todella kallista lystiä yhteiskunnalle, joka kaiken koulutuksen maksaa.
Samaan aikaan hallitus vaatii, että kaikilla pitää olla korkeakoulututkinto tai -tutkinnot. Silti halvasta sivistystyöstä (kansan- ja kansalaisopistot) leikataan mieluummin kuin tutkintotavoitteisista koulutuksista.
"Yhdelläkin tutkinnolla voi avautua monia erilaisia mahdollisuuksia." ei todellakaan pidä paikkaansa. Jos kaikki rupeaisivat yrittäjiksi - kuten koulutuspoliittisissa uudistuksissa hehkutetaan - ei riittäisi julkiselle sektorille työvoimaa. Samoin tutkintojen jälkeiset täydennyskoulutukset (niiden kysyntä ja tarjonta) rajoittavat mahdollisuuksia tutkinnon hyödyntämiseen.