Ei ollut järkeä yrittää vallata briteiltä heille arvokas ja vahvasti puolustettu Suezin kanava, mihin sillä pyrittiin ? Kaukasukselleko etelän kautta ? Hitlerin Afrikka - sekoilu paljastaa, että mies oli idiootti. Eipä ollut ihme, että hävisi sodan.
Hitlerin Afrikka - strategiassa ei ollut mitään järkeä
Anonyymi-ap
34623
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
No katsos, kun Italia oli hyökännyt Afrikkaan ja ottanut pataan alkuasukkailta. Saksa meni auttamaan Italiaa.
Briteiltä oikeasti.
Auttaa voi monella tavoin, tärkeintä olisi ollut suojata Sisiliaa ja Italiaa maihinnousulta Afrikasta, siis puolustuksellinen strategia. Olisi vaatinut vähemmän joukkoja, joita tarvittiin muualla, idässä.
Hitler oli käskenyt puolustuksellisen strategian toteuttamiseen Saksan Afrikkaan siirtämät joukot. Kenraali Rommel ei kuitenkaan toiminut tämän käskyn mukaisesti vaan hyökkäsi. Rommelin alkumenestys johti siihen, että Saksan sodanjohdossakin ryhdyttiin näkemään hyökkäyksen etuja.
Ja se sekoitti akselin Afrikka-strategian lopullisesti, sikäli kun mahdollista. Hitler käytännössä lähetti Rommelin Afrikkaan avoin shekki kourassa ja Rommel oli vapaa kävelemään esimiestensä yli. Akselin strategiaksi lopulta muodostui melkein mikä hyvänsä juttu, minkä Rommel vain milloinkin päätti toteuttaa.
///MeAgaln
Britit itse aloittivat sodan Afrikassa hyökkäämällä Italian kimppuun.
Italia uhmasi brittien siirtomaaherruutta yrittämällä vallata Abessinian.
Kiville meni ja lopulta britit löivät Mussolinin joukot.
Saksa oli pakko saada apuun.
Miten vain, oleellista on lopputulos. Liittoutuneet nousivat maihin Sisiliaan ja Italiaan, vaikka liittoutuneiden Italian - valloitus ei sekään ollut mielestäni järkevästi tehty, ei lyhentänyt sotaa.
"...vaikka liittoutuneiden Italian - valloitus ei sekään ollut mielestäni järkevästi tehty, ei lyhentänyt sotaa."
Ja mihin perustat tuon väittämän? Liittoutuneiden näkökulmasta taistelut Italiassa saavuttivat käytännössä kaikki merkittävät strategiset tavoitteet.
///MeAgaln
Yrität vain selitellä asiat länsiliittoutuneiden kannalta parhain päin. Ei muuten yllätä yhtään. Koko maailmankuvasi lähtee siitä että "kaikki mitä USA tekee on järkevää ja perusteltua". Sillä varmaan perustelet jopa Vietnamin, Afganistanin ja Irakin sotaretket. Täysiä floppejahan ne olivat.
Hyvä, pitäisi siinä tapauksessa olla kaksi kertaa helpompi vain osoittaa miksi länsiliittoutuneiden strategia Italiassa oli sinusta viallinen.
Minä odotan.
///MeAgaln
Maihinnousuilla Italiaan purettiin monenlaisia poliittisia paineita: Stalin oli toistuvasti vaatinut toisen rintaman avaamista Ranskaan, mutta Dieppen ja Marokon jälkeen amerikkalaiset tajusivat tarvitsevansa lisää aikaa, joten Italia sai kelvata näytöksi yhteisestä yrityksestä Saksan kukistamiseksi. Sota Euroopassa ei ollut läheskään niin suosittu USA:ssa kuin Tyynenmeren taistelut, mutta oli silti selvää, ettei Rooseveltin hallinto voinut jättää satojatuhansia sotilaita toimettomiksi Pohjois-Afrikkaan. Englantilaiset halusivat myös sotaretken jatkamista Italiassa, koska he ajattelivat sitä väylänä Itä-Eurooppaan ennen kuin Neuvostoliitto ehtisi sinne. Täämä toive ei sitten kyllä toteutunut.
Tavoitteena hyökkäysoperaatiolla oli Suezin kanava ja lähi-idän rannikon haltuunotto Palestiinan alueella. Tarkoituksena oli heikentää brittien otetta Välimeren alueesta. Sitä voisi luonnehtia hyökkäykselliseksi puolustamiseksi.
Hitlerin Afrikan-operaatioiden merkittävin ja ehkä salattu tavoite oli hyökätä Kaukasukselle etelän kautta ja hallita Bakun öljykenttiä. Suuren sotavoiman käyttö Afrikassa ei olisi ollut muuten perusteltua, vaan typerää voimien hajottamista.
Pohjois-Afrikan sodankäynti oli raskas taakka Saksalle. Kun itärintamalla ainakin puolet tykistöstä ja huollosta oli hevosvetoista, ei Saharassa koneja voitu käyttää lainkaan. Mekanisoitu sodankäynti liittoutuneiden pelikenttänä olleen meren takana söi bensaa, kalustoa, varaosia ja autoja. Joka 8. akselivaltojen koko sodassa menettämä lentokone jäi ruostumaan Välimeren eteläpuolelle. El Alameinin toisessa taistelussa oli enemmän akselivaltojen panssareita kuin Stalingradissa.
Pohjois-Afrikan sota oli siis mieslukuisesti vähäisempää kuin itärintamalla, mutta logistinen ketju oli hirveä. Jokainen tykinammus piti lastata ja purkaa monta kertaa ja osa tavarasta jäi meren pohjaan.
Dönitz ja muu Kriegsmarinen johto valitti ettei Saksalla ollut meristrategiaa. Ei sillä ollut myöskään Välimeren-strategiaa. Malta jäi kiveksi kenkään ja Kreetan valtaus oli sekä hirvittävän kallis että täysin hyödytön. Muuten Saksa juoksi paikkaamassa Italian hölmöilyjä. Lisäksi tuli Jugoslavia, missä oli yhtä vähän järkeä.
Jos Saksa olisi unohtanut Beniton oman onnensa nojaan ja jättänyt Jugoslavian sivuun, niin sillä ei olisi loppunut bensa 1942. Eikä olisi jäänyt uupumaan niitä muutamaa ratkaisevaa panssaridivisoonaa.
"El Alameinin toisessa taistelussa oli enemmän akselivaltojen panssareita kuin Stalingradissa."
Kuinka monta kertaa aiot vielä tätä samaa valettasi syöttää?
Eli valehtelet taas, ei ollut!
No pistä numeroita ja lähde pöytään jos väität toista.
Etpähän ole itsekään mitään lukuja ja lähdettä kertaakaan laittanut😄
Älä hätäile, ne kyllä löytyy, vaan sinulta ei.
Canaris ja co. olisivat silti järjestäneet öljyn loppumaan ja muun huollon yskimään.
Tyyppi yritti rakentaa kuvan että El Alamein taistelu olisi ollut suurempi ja ratkaisevampi kuin Stalingrad. 😂
Hitler oli huolissaan sodan kannalta välttämättömien raaka-aineiden saamisesta ja Libyan öljyn toimitusten katkaisemisesta sodan viholliselle Isolle-Britannialle.
Libyan öljyesiintymät löydettiin vasta 1950-luvun lopulla
Ensimmäiset vakavat tutkimukset Libyassa ovat vuodelta 1929, jolloin Mussolini valtuutti AGIP:n aloittamaan etsinnät. Yksi tutkimuksen avainmiehistä oli Ardito Desio, italialainen geologi.
Italialla ennen toista maailmansotaa oli vähän resursseja, eikä se hallinnut teknologiaa öljyn poraukseen 2000–3000 metrin syvyydestä. Lisäksi heidän tuolloin kärsimä kauppasaarto vaikeutti nykyaikaisten koneiden ostamista Englannista ja Yhdysvalloista.
Saksan olisi yhdessä Italian kanssa kannattanut vallata Malta. Silloin brittien liikenne pitkin Välimerta olisi katkennut ja Rommelin huolto ollut turvassa.
Sen ajatuksen syrjäytti Rommel pyrkimällä Niilille. Maltan operaatiota varten hamstratut joukot lähetettiin sitten hänen armeijansa vahvistukseksi.
///MeAgaln
Maltan valtausta varten ei ollut varattuna saksalaisjoukkoja yhtään koska Hitler jostain syystä kielsi jyrkästi Saksaa siihen osalllistumasta.
"Maltan valtausta varten ei ollut varattuna saksalaisjoukkoja yhtään koska Hitler jostain syystä kielsi jyrkästi Saksaa siihen osalllistumasta."
Pääosa korvamerkityistä joukoista oli italialaisia, mutta operaatiota varten oli muodostettu myös rajallinen saksalaiskomponentti yhdellä maahanlaskuprikaatilla ja erikoispanssariosastolla. Prikaati lopulta päätyi Rommelin armeijaan ja panssariosasto hajautettiin itärintamalle.
///MeAgaln
Kaukasukselle dolle olisi päässyt Syyriasta.
Suomen iikollit meni väärää kautta.
Maihinnousu Syyrian tienoilla olisi heti paljastanut mikä oli taka-ajatuksena Hitlerillä, Kaukasukselle etelän kautta, muuten Afrikan-operaatioissa ei olisi ollut järkeä.
Maihinnousu Syyriaan olisi kai loukannut Ranskaa. Lisäksi Iso-Britannia olisi estänyt sen eikä tonnistoakaan tainnut olla tarpeeksi. Aivan naurettava ajatuskin
Hitler olisi kyllä saanut joukkonsa Turkin kautta Syyriaan ja Irakiin, ennen Barbarossaa.
Viimeinen rataosuus Berliinistä Bagdadiin rakennettiin 1930-luvun lopulla ja ensimmäinen juna Istanbulista Bagdadiin lähti vuonna 1940.
Ei Syyriaan olisi tarvinnut nousta maihin, vaan matkustaa Vichyn Ranskan laivaston salongeissa.