Perunkirjoitukseen osallistujat

"Puolisolla tai muulla ulkopuolisolla on kuitenkin oikeus olla perukirjoituksessa läsnä, mutta vain Valtuutettuna valtakirjalla, ei muutoin."

HÖPSIS! Taattua L-höpöä jälleen.

Puolisolla tai muulla ulkopuolisella on oikeus olla peruNkirjoituksessa läsnä, paitsi valtuutettuna asiamiehenä, myös puolisonsa avustajana (joka siinä ominaisuudessa ei valtakirjaa tarvitse).

Anonyymi kirjoitti:

"Puolisolla tai muulla ulkopuolisolla on kuitenkin oikeus olla perukirjoituksessa läsnä, mutta vain Valtuutettuna valtakirjalla, ei muutoin."

HÖPSIS! Taattua L-höpöä jälleen.

Puolisolla tai muulla ulkopuolisella on oikeus olla peruNkirjoituksessa läsnä, paitsi valtuutettuna asiamiehenä, myös puolisonsa avustajana (joka siinä ominaisuudessa ei valtakirjaa tarvitse).

Lue lisää

Hehe, varsinainen professional of the law tuo on. :D :D :D :D

No onhan se jo moraalisteikkin ajateltuna häpeällistä tukkia itsensä perijöitten omaan tilaisuuteen . Häpeis vähän

Anonyymi kirjoitti:

"Puolisolla tai muulla ulkopuolisolla on kuitenkin oikeus olla perukirjoituksessa läsnä, mutta vain Valtuutettuna valtakirjalla, ei muutoin."

HÖPSIS! Taattua L-höpöä jälleen.

Puolisolla tai muulla ulkopuolisella on oikeus olla peruNkirjoituksessa läsnä, paitsi valtuutettuna asiamiehenä, myös puolisonsa avustajana (joka siinä ominaisuudessa ei valtakirjaa tarvitse).

Lue lisää

Miksi minilexlläinen tulkkailee lakia kuin hänelle itselleen sopivinta on, sitten täällä vänköttää kuin jokin guru????

Kun ja jos lakia luettaisiin ja ymmärettäisiin oikein, ei edes valtakirjallakaan osallistuminen olisi mahdollista, saatikka vielä vähemmån avustajana puoliso.

Kun ja jos oikein mentäisiin, voi osakas AINOASTAAN ottaa mukaan häntä avustavan aasitta-ajajan jolla saattaa olla laki tietämystäkin, mutta kun tälläkin palstalla olleena ja huomanneena, että se lakitetämys ja ymmärrys siihen on useilla 0,001% luokkaa.

Tässä suoraan laista, erityishuomioitavat kohdat merkitty:
"Perintökaari, osio perukirjoituksesta.

20lku.

2 §
2 mom.
Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on, milloin se voi sanottavaa hankaluutta tuottamatta tapahtua, hyvissä ajoin sitä ennen annettava tieto !!!osakkaille!!! ja eloonjääneelle puolisolle silloinkin, kun tämä ei ole osakas, sekä !!!! jos joku on perintönä tai testamentilla saava osuuden jäämistöön vasta osakkaan oikeuden lakattua!!!!, myös sille, !!!!jolla perunkirjoitusta toimitettaessa lähinnä on oikeus!!! saada perintö tai testamentti.
3 §

Perukirjassa on mainittava toimituksen aika ja paikka, vainajan täydellinen nimi, ammatti ja kotipaikka sekä syntymä- ja kuolinpäivä, !!!!osakkaiden ja muiden====>>> 2 §:n 2 momentissa tarkoitettujen<<<<=== henkilöiden nimet ja kotipaikat sekä lisäksi ilmoitettava alaikäisten osalta myös heidän syntymäpäivänsä ja perillisten kohdalta, miten he ovat vainajalle sukua. Perillinen on mainittava, vaikka hänelle ei tulisi mitään pesän omaisuudesta. Jollei jotakin edellä mainittua seikkaa voida ilmoittaa, on siitä ja sen syystä tehtävä merkintä perukirjaan.

!!!!Perukirjasta tulee käydä selville, ketkä ovat olleet perunkirjoituksessa saapuvilla!!!. Milloin jollekin 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle ei ole annettu tietoa toimituksesta, on se sekä syy siihen perukirjassa mainittava. Jos joku, jolle tieto on toimitettu, ei ole saapunut, on perukirjaan merkittävä, milloin ja millä tavalla hänelle oli tieto annettu".

Näin siis laissa.


T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Hehe, varsinainen professional of the law tuo on. :D :D :D :D

Älä muuta sano, mutta hienoa kun osaatte pitää itseänne suurena vitsinä ja nauratte aina itselle.


T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Miksi minilexlläinen tulkkailee lakia kuin hänelle itselleen sopivinta on, sitten täällä vänköttää kuin jokin guru????

Kun ja jos lakia luettaisiin ja ymmärettäisiin oikein, ei edes valtakirjallakaan osallistuminen olisi mahdollista, saatikka vielä vähemmån avustajana puoliso.

Kun ja jos oikein mentäisiin, voi osakas AINOASTAAN ottaa mukaan häntä avustavan aasitta-ajajan jolla saattaa olla laki tietämystäkin, mutta kun tälläkin palstalla olleena ja huomanneena, että se lakitetämys ja ymmärrys siihen on useilla 0,001% luokkaa.

Tässä suoraan laista, erityishuomioitavat kohdat merkitty:
"Perintökaari, osio perukirjoituksesta.

20lku.

2 §
2 mom.
Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on, milloin se voi sanottavaa hankaluutta tuottamatta tapahtua, hyvissä ajoin sitä ennen annettava tieto !!!osakkaille!!! ja eloonjääneelle puolisolle silloinkin, kun tämä ei ole osakas, sekä !!!! jos joku on perintönä tai testamentilla saava osuuden jäämistöön vasta osakkaan oikeuden lakattua!!!!, myös sille, !!!!jolla perunkirjoitusta toimitettaessa lähinnä on oikeus!!! saada perintö tai testamentti.
3 §

Perukirjassa on mainittava toimituksen aika ja paikka, vainajan täydellinen nimi, ammatti ja kotipaikka sekä syntymä- ja kuolinpäivä, !!!!osakkaiden ja muiden====>>> 2 §:n 2 momentissa tarkoitettujen<<<<=== henkilöiden nimet ja kotipaikat sekä lisäksi ilmoitettava alaikäisten osalta myös heidän syntymäpäivänsä ja perillisten kohdalta, miten he ovat vainajalle sukua. Perillinen on mainittava, vaikka hänelle ei tulisi mitään pesän omaisuudesta. Jollei jotakin edellä mainittua seikkaa voida ilmoittaa, on siitä ja sen syystä tehtävä merkintä perukirjaan.

!!!!Perukirjasta tulee käydä selville, ketkä ovat olleet perunkirjoituksessa saapuvilla!!!. Milloin jollekin 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle ei ole annettu tietoa toimituksesta, on se sekä syy siihen perukirjassa mainittava. Jos joku, jolle tieto on toimitettu, ei ole saapunut, on perukirjaan merkittävä, milloin ja millä tavalla hänelle oli tieto annettu".

Näin siis laissa.


T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

"Näin siis laissa". Yhtä oikeutetusti höppänä olisi voinut lainata vaikka koko perintökaaren ja viitata "näin siis laissa". Nuo hänen kopioimansa lainkohdat kun huutomerkeistä huolimatta eivät tue hänen väitteitään.

Perunkirjoitukseen kutsuttu on aina oikeutettu ottamaan mukaan tilaisuuteen avustajan tahi valtuuttamaan asiamiehen edustamaan itseään tilaisuudessa. Avustajan tahi asiamiehen pätevyysvaatimuksista ei ole säädetty, joten sellaiseksi soveltuu kuka tahansa täysivaltainen henkilö, myös asianomaisen puoliso.

Anonyymi kirjoitti:

"Näin siis laissa". Yhtä oikeutetusti höppänä olisi voinut lainata vaikka koko perintökaaren ja viitata "näin siis laissa". Nuo hänen kopioimansa lainkohdat kun huutomerkeistä huolimatta eivät tue hänen väitteitään.

Perunkirjoitukseen kutsuttu on aina oikeutettu ottamaan mukaan tilaisuuteen avustajan tahi valtuuttamaan asiamiehen edustamaan itseään tilaisuudessa. Avustajan tahi asiamiehen pätevyysvaatimuksista ei ole säädetty, joten sellaiseksi soveltuu kuka tahansa täysivaltainen henkilö, myös asianomaisen puoliso.

Lue lisää

Esittäisittekö millain ei kyseiset lainkohdat tue esittämääni, muista se luetun ymmärtåminen, mutta sehän on noinkin viisaalle turha neuvo.

Joten perusteita kehiin vaan, kenttä on vapaa teillekkin ja voittehan esittää lainkohdatkin jotka tukee tedän sanomaanne, mie ku ee löyvvä pirruunkaa avustuksel teeä esittämmäänne...


T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

"Puolisolla tai muulla ulkopuolisolla on kuitenkin oikeus olla perukirjoituksessa läsnä, mutta vain Valtuutettuna valtakirjalla, ei muutoin."

HÖPSIS! Taattua L-höpöä jälleen.

Puolisolla tai muulla ulkopuolisella on oikeus olla peruNkirjoituksessa läsnä, paitsi valtuutettuna asiamiehenä, myös puolisonsa avustajana (joka siinä ominaisuudessa ei valtakirjaa tarvitse).

Lue lisää

Mikä on perillisen tuleva perillinen,jota ei ole virallisesti kutsuttu ja joka ei avusta ketään? Josta seuraa,ettei paikalla olleita kirjata perukirjaan. Ainoastaan,miten ja milloin perilliset on kutsuttu.
Nyt muun henkilön kuoltua perukirjaan kirjattiin osallistujat,koska ulkopuolisia ei ollut paikalla.

Lueppas ylempää, klo 11:42:56, on testamentilla saavallekkin ilmoitettava perukirjoituksesta, eli on oikeus osallistua perunkirjoitukseen ja tällöin mahdollisuudesta kieltäytyä saannostaan.

Perukirjaan on lain mukaan liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Testamentti tulee ilmi perunkirjoituksessa kaikille, mutta se ei ole varsinaista testamentin tiedoksiantamista.

Anonyymi kirjoitti:

Perukirjaan on lain mukaan liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Testamentti tulee ilmi perunkirjoituksessa kaikille, mutta se ei ole varsinaista testamentin tiedoksiantamista.

Lue lisää

Huoh hoijjaa.

Ymmärrän hyvin, että on pidettävä kiinni ansainta (anteeksi) rahastuskeinosta.

Testamentin saaja, huom. SAAJA antaa testamentin tiedoksi muille perimiseen oikeutetulle eli testamenttia EI anneta tiedoksi edunsaajalle, vaan pesänhaltuun ottaja ojentaa/antaa/lähettää testamentin välittömästi edunsaajalle tai testamentin edunsaajalla on se jo hallussaan tai jos testametissa muitakin edunsaajia, niin on hänellä oikeaksi todistetu kappale josta hän muille perilisille tiedottaa (poislukien muut edunsaajat).

Eikö ole erittäin yksinkertaista?

Eli pankille säilytettäväksi ei kannata testamenttia jättää ja vielä vähemmän aasitta-ajajille tai johonkin kyhäelmätsto:hon.

Otin teille koko litanian: "14 luku
Testamentin tiedoksi antamisesta ja moitteesta (17.8.1990/700)
1–3 §

1–3 § on kumottu L:lla 17.8.1990/700.
4 §

Testamentin tekijän kuoltua on !!!!testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti!!! ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Jos testamentti on tehty suullisesti, on perillisille annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentin todistajien kuulustelusta laaditusta tuomioistuimen pöytäkirjasta tai muu kirjallinen selvitys testamentin sisällöstä. (17.8.1990/700)

Jos testamentin tekijän perillisenä on eloonjäänyt puoliso, on testamentti annettava tiedoksi myös niille 3 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuille perillisille, joilla tiedoksi antamisen hetkellä on lähinnä oikeus periä testamentin tekijä. Jollei testamentin tekijältä ole jäänyt perillisiä, on testamentti annettava tiedoksi valtiokonttorille. (17.8.1990/700)

Jos on useita testamentin saajia, on tiedoksianto, jonka joku heistä on toimittanut, pätevä myös muiden osalta. (17.8.1990/700)
5 § (17.8.1990/700)

Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon. Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan.
6 § (26.4.1991/768)

Perillisen oikeus moittia testamenttia ei siirry hänen velkojilleen".

Selkiskö??

T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Tuo Law-Processor (todellisuudessa kone- ja metsämies) pilaa lähes kaikki keskustelut. Hän vihaa lakia ja oikeutta.

Pahoittelen, että käsityksenne hämärtyy, mutta kaikki on perintökaaressa.

Osan kommentoijien tarkoitus onkin saattaa asia sekaiseksi jotta aloittaja kääntyisikin jonkun rahastavan puoleen, jotta saisi edes jotain selkoa asiaansa, mutta teille on jo annettu vastaus, aviopuolisolla EI ole mitään asiaa perukirjoitus tilaisuuteen, hän A) ei ole perimiseen oikeutettu, kuin ainoastaan testamentin avulla.

Lain (perintökaari) mukaan oikeus osallistua, on perimiseen oikeutetuilla vain ja ainoastaan perukirjoitustilaisuuteen, yksityistilaisuus.

T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Pahoittelen, että käsityksenne hämärtyy, mutta kaikki on perintökaaressa.

Osan kommentoijien tarkoitus onkin saattaa asia sekaiseksi jotta aloittaja kääntyisikin jonkun rahastavan puoleen, jotta saisi edes jotain selkoa asiaansa, mutta teille on jo annettu vastaus, aviopuolisolla EI ole mitään asiaa perukirjoitus tilaisuuteen, hän A) ei ole perimiseen oikeutettu, kuin ainoastaan testamentin avulla.

Lain (perintökaari) mukaan oikeus osallistua, on perimiseen oikeutetuilla vain ja ainoastaan perukirjoitustilaisuuteen, yksityistilaisuus.

T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

L-höppänä ei edelleenkään ymmärrä, että perunkirjoitukseen osallistumisen oikeus on vain hänen mainitsemillaan, mutta jokaisella osallistujalla on oikeus käyttää osallistumisessaan avustajaa tahi lähettää tilaisuuteen puolestaan valtuuttamansa asiamies. Avustaja tai asiamies voi olla myös osallistujan aviopuoliso - koska sitä ei ole kielletty.

Anonyymi kirjoitti:

L-höppänä ei edelleenkään ymmärrä, että perunkirjoitukseen osallistumisen oikeus on vain hänen mainitsemillaan, mutta jokaisella osallistujalla on oikeus käyttää osallistumisessaan avustajaa tahi lähettää tilaisuuteen puolestaan valtuuttamansa asiamies. Avustaja tai asiamies voi olla myös osallistujan aviopuoliso - koska sitä ei ole kielletty.

Lue lisää

Yhä edelleenkään ette ymmärrä mitään, joten olette ESTEELLINEN aivovammanne vuoksi kommentoimaan, joten ollos hyvä, luehan perintökaarta vähån...

Tsiisus, että kaikkia tämä maailma elättääkin...


T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Miksi edes kysyt tällaisia täällä kun asian olisi saanut hyvin helpolla selvitettyä hakukoneella?

Anonyymi kirjoitti:

Pahoittelen, että käsityksenne hämärtyy, mutta kaikki on perintökaaressa.

Osan kommentoijien tarkoitus onkin saattaa asia sekaiseksi jotta aloittaja kääntyisikin jonkun rahastavan puoleen, jotta saisi edes jotain selkoa asiaansa, mutta teille on jo annettu vastaus, aviopuolisolla EI ole mitään asiaa perukirjoitus tilaisuuteen, hän A) ei ole perimiseen oikeutettu, kuin ainoastaan testamentin avulla.

Lain (perintökaari) mukaan oikeus osallistua, on perimiseen oikeutetuilla vain ja ainoastaan perukirjoitustilaisuuteen, yksityistilaisuus.

T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Laittaisitko sen kohdan perintökaaresta, joka määrittää, kenellä on oikeus osallistua perunkirjoitukseen? Minä kun löysin vain sen, jossa kerrotaan, ketä sinne on kutsuttava.

Sitten voisit vielä kaivaa ne kohdat, joissa kielletään A) valtuuttamasta jotakuta edustamaan itseään B) käyttämästä avustajaa.

Anonyymi kirjoitti:

Laittaisitko sen kohdan perintökaaresta, joka määrittää, kenellä on oikeus osallistua perunkirjoitukseen? Minä kun löysin vain sen, jossa kerrotaan, ketä sinne on kutsuttava.

Sitten voisit vielä kaivaa ne kohdat, joissa kielletään A) valtuuttamasta jotakuta edustamaan itseään B) käyttämästä avustajaa.

Lue lisää

Voiko avustaja olla henkilö,joka on sellaisessa ominaisuudessa paikalla,ettei avusta ketään perillistä tai leskeä vaan on muutoin paikalla,kaikkien perillisten edes tietämättä. Eikö tällainen pesään kuulumaton ei kenenkään avustaja kuulu perunkirjoituksesta ulos.

Anonyymi kirjoitti:

Laittaisitko sen kohdan perintökaaresta, joka määrittää, kenellä on oikeus osallistua perunkirjoitukseen? Minä kun löysin vain sen, jossa kerrotaan, ketä sinne on kutsuttava.

Sitten voisit vielä kaivaa ne kohdat, joissa kielletään A) valtuuttamasta jotakuta edustamaan itseään B) käyttämästä avustajaa.

Lue lisää

Lue laajemmn lakia, älä pynttäydy yhteen pykälään jumiin, lue esimerkiksi vakkapa esteellisyydsestä, kun et kerta tajunnut vihjettä jo "aivovamman" kohdalla vakka isolla krjoitettiin ja mietippä asiaa vakkapa verisukulaisuuden pohjalta.

Eiköhän tuo teille avaudu..

Avustajan käyttö n sallittua, mtta kuten yllä, lue enemmån myös avustajsta, esim. oikeudenkäymiskaari.

T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Lue laajemmn lakia, älä pynttäydy yhteen pykälään jumiin, lue esimerkiksi vakkapa esteellisyydsestä, kun et kerta tajunnut vihjettä jo "aivovamman" kohdalla vakka isolla krjoitettiin ja mietippä asiaa vakkapa verisukulaisuuden pohjalta.

Eiköhän tuo teille avaudu..

Avustajan käyttö n sallittua, mtta kuten yllä, lue enemmån myös avustajsta, esim. oikeudenkäymiskaari.

T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Voi hyvänen aika tuota L-höppänän yhä pahenevaa sekoilua:
"lue esimerkiksi vakkapa esteellisyydsestä // mietippä asiaa vakkapa verisukulaisuuden pohjalta // Avustajan käyttö n sallittua, mtta kuten yllä, lue enemmån myös avustajsta, esim. oikeudenkäymiskaari."

Lähisukulainenko siis oikeudenkäymiskaaren (OK) mukaan olisi esteellinen toimimaan oikeudenkäynnissä asianosaisen avustajana?!! Ei tokkiinsa. Asia on täysin päin vastoin!

Oikeudenkäymiskaaren 15 luvussa säädetään oikeudenkäyntiasiamiehestä ja -avustajasta
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000#L15 . Estettä lähisukulaisen toimimiselle sanotuissa tehtävissä ei ole.

Päin vastoin, lähisukulaisuus jopa oikeuttaa henkilön toimimaan asiamiehenä / avustajana tilanteessa, missä se muilta on kiellettyä (OK 15:3.2):
"Yleisen tuomioistuimen lainoppinut jäsen ei saa olla oikeudenkäynnissä asiamiehenä tai avustaa asianosaista, ellei hänellä ole asiassa osaa taikka hän puhu ==>puolisonsa tai sen puolesta, joka on hänen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulaisensa tai hänen veljensä tai sisarensa tai jonka edunvalvoja hän on<==. Siinä tuomioistuimessa, jonka jäsen hän on, hän ei myöskään saa, ellei hänellä ole asiassa osaa, hoitaa muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden puolesta hakemusasioita. (24.7.2009/578)" https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000#L15P2

Yleisen tuomioistuimen lainoppinut jäsen siis ei saa olla (on esteellinen) oikeudenkäynnissä asiamiehenä tai avustaa asianosaista, PAITSI jos hän puhuu puolisonsa tai sen puolesta, joka on hänen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulaisensa tai hänen veljensä tai sisarensa tai jonka edunvalvoja hän on; silloin hän nimenomaan EI ole esteellinen.

Perunkirjoituksessa puoliso ei ole esteellinen toimimaan osakaspuolisonsa avustajana tai asiamiehenä, koska sitä ei ole esteelliseksi säädetty.

Anonyymi kirjoitti:

Lue laajemmn lakia, älä pynttäydy yhteen pykälään jumiin, lue esimerkiksi vakkapa esteellisyydsestä, kun et kerta tajunnut vihjettä jo "aivovamman" kohdalla vakka isolla krjoitettiin ja mietippä asiaa vakkapa verisukulaisuuden pohjalta.

Eiköhän tuo teille avaudu..

Avustajan käyttö n sallittua, mtta kuten yllä, lue enemmån myös avustajsta, esim. oikeudenkäymiskaari.

T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Mitä ihmettä, etkö sinä juuri aiemmin todennut, että perunkirjoituksessa saa olla paikalla vain ne, jotka sinne on lain mukaan kutsuttava? Nytkö sen avustajan käyttö onkin sallittua? :D :D :D :D

Sellainen professionaali. :D

Anonyymi kirjoitti:

Voi hyvänen aika tuota L-höppänän yhä pahenevaa sekoilua:
"lue esimerkiksi vakkapa esteellisyydsestä // mietippä asiaa vakkapa verisukulaisuuden pohjalta // Avustajan käyttö n sallittua, mtta kuten yllä, lue enemmån myös avustajsta, esim. oikeudenkäymiskaari."

Lähisukulainenko siis oikeudenkäymiskaaren (OK) mukaan olisi esteellinen toimimaan oikeudenkäynnissä asianosaisen avustajana?!! Ei tokkiinsa. Asia on täysin päin vastoin!

Oikeudenkäymiskaaren 15 luvussa säädetään oikeudenkäyntiasiamiehestä ja -avustajasta
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000#L15 . Estettä lähisukulaisen toimimiselle sanotuissa tehtävissä ei ole.

Päin vastoin, lähisukulaisuus jopa oikeuttaa henkilön toimimaan asiamiehenä / avustajana tilanteessa, missä se muilta on kiellettyä (OK 15:3.2):
"Yleisen tuomioistuimen lainoppinut jäsen ei saa olla oikeudenkäynnissä asiamiehenä tai avustaa asianosaista, ellei hänellä ole asiassa osaa taikka hän puhu ==>puolisonsa tai sen puolesta, joka on hänen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulaisensa tai hänen veljensä tai sisarensa tai jonka edunvalvoja hän on<==. Siinä tuomioistuimessa, jonka jäsen hän on, hän ei myöskään saa, ellei hänellä ole asiassa osaa, hoitaa muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden puolesta hakemusasioita. (24.7.2009/578)" https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000#L15P2

Yleisen tuomioistuimen lainoppinut jäsen siis ei saa olla (on esteellinen) oikeudenkäynnissä asiamiehenä tai avustaa asianosaista, PAITSI jos hän puhuu puolisonsa tai sen puolesta, joka on hänen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulaisensa tai hänen veljensä tai sisarensa tai jonka edunvalvoja hän on; silloin hän nimenomaan EI ole esteellinen.

Perunkirjoituksessa puoliso ei ole esteellinen toimimaan osakaspuolisonsa avustajana tai asiamiehenä, koska sitä ei ole esteelliseksi säädetty.

Lue lisää

Huomaa että aina vain ulommas mennään, no osaltani oma vika kun esitin oikeudenkäymiskaaren ja tuo turvelo hakee oljenkorrekseen TUOMIOISTUIMEN HENKILÖSTÖÖN KUULUVAN oikeusoppineen OIKEUTTA olla oman vaimonsa, sukulaisensa tai edunvalvottavansa PUHEMIEHENÄ O I K E U D E N K Ä Y N N I S S Ä.

Oikeudenkäymiskaaren otiñ esiin josko olisitte tajunneet lukea osion OIKEUSAVUSTAJISTA.

Kun taas oikeudenkäymiskaaressa annetaan aviopuolisolle/perheenjäsenelle oikeus kieltäytyä todistamasta, eli oikeus ei voi velvoittaa todistamaan, vastaan taikka puolesta.

Mutta tärkein kohtahan löytyy perintökaaresta, että määrätyt henkilöt eivät voi olla todistajina testamentissa ja niistä yksi on puoliso, niin miten voi yhden perillisen puoliso tullakkaan (ei perillisasemessa) perukokoukseen jossa hänen puolisonsa on perillisenä, eli hänellä ei ole lakiperusteista oikeutta osallistua ulkopuolisena kutsumattomana yksityistilaisuuteen.

Koska mentiin kiistelemisen puolelle, niin luetaan sitten krjaimellisesti lakia.

Perintökaaren mukaan, on kutsu lähetettävä jokaiselle ja jos joku kutsun saanut ei ole tullut paikalle, on perukirjaan merkittävä milloin ja miten kutsu on laitettu: "Jos joku, jolle tieto on toimitettu, ei ole saapunut, on perukirjaan merkittävä, milloin ja millä tavalla hänelle oli tieto annettu", niin tarkoittaa sitä, että kukaan ei pysty edustaan toista, vaan kutsutun tulee olla paikalla henkilökohtaisesti ja jollei saavu, niin on hänen asiansa, eli perukirjoitustilaisuuteen ei ole pakollista osallistua.

Perintökaaresta nykyperustuslain, että lain holhoustoimesta johdostakin on tullut rikkonainen ja köppänä..

T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ihmettä, etkö sinä juuri aiemmin todennut, että perunkirjoituksessa saa olla paikalla vain ne, jotka sinne on lain mukaan kutsuttava? Nytkö sen avustajan käyttö onkin sallittua? :D :D :D :D

Sellainen professionaali. :D

Lue lisää

Aaaivan ja kynttiläkauppa kutsuu teitä jo arvon neitsyt eeva.

Laitoin typeryyksille helpotuksen, mutta kerta lähdetään kiistelemään voiko vaiko ei, niin mennään sitten lakia ihan kirjaimellisesti.

Lue klo 11:59 pvm.22.07.2023 kirjoitettu.

T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Rintaperillinen...?!

Ei tarvitse olla rintaperillinen, vaan joko perimysasemassa, leski tai testamentinsaaja.

Anonyymi kirjoitti:

Rintaperillinen...?!

Ei tarvitse olla rintaperillinen, vaan joko perimysasemassa, leski tai testamentinsaaja.

Leski ei peri koskaan mitäån, johan se on ilmaistu perintökaaressakin.

T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Leski ei peri koskaan mitäån, johan se on ilmaistu perintökaaressakin.

T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Sinä olet pelkkä metsä- ja konemies, et tiedä laista ja oikeudesta mitään. Olet Zero.

Lukeeko siinä," perii omaisuuden eloonjäänyt puoliso"??

Mennäänpä edelliseen osiioon, eli tähän, nii kerroppa tarkalleen mitä tässä on, " 5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä".

Nyt sitten yhdistä tämä seuraavaan osioon eli tulee, se ettei eloonjäänyt puoliso OLE SUKUA edesmenneelle puolisolleen, eikö olekkin näin??


T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

"no siksi koska leski maksaa perintöveroa saamastaan omaisuudesta,vain perinnöstä tai testamenttisaannosta maksetaan perintöveroa,näin ollen menee sana tarkoittaa että henkilö perii".

Ruoditaampa tätäkin hiukka, eili kun maksaa perintöveroa tarkoittaa perimistä, mutta osaatko arvuutella kuka maksaa eloonjääneen jälkeen taas perintöveroa kun PERII aiemmin kuolleen? Aivan oikein, aiemmin kuolleen oikeat perilliset, JOTKA nyt vasta oikeammin perii lähisukulaisensa, eli sisaret tai omat vanhemmat eli SUKULAISET.

Ai nytkö kysyt miten tämä liittyy johonkin?

No se liittyy juurikin edellä antamaani 5§, eli MUUT kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset EIVÄT PERI, jos lukisi "muut sukulaiset kuin edellä tässä luvussa mainitut, eivät peri:" tarkoitettaisiin esim? Serkkuja/pikkuserkkuja ja jne.

Mutta kun ei lue, vaan lukee muut kuin, eli kukaan muu ei voi periä kuin sukulaiset.

No miten tämä liittyy lapsettoman avioparin puolison kuolemaan??

Teittepä kiperän kysymyksen, teenpä samanmoisen, no onko aviopuoliso sukulainen vaiko ei??


T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

"no siksi koska leski maksaa perintöveroa saamastaan omaisuudesta,vain perinnöstä tai testamenttisaannosta maksetaan perintöveroa,näin ollen menee sana tarkoittaa että henkilö perii".

Ruoditaampa tätäkin hiukka, eili kun maksaa perintöveroa tarkoittaa perimistä, mutta osaatko arvuutella kuka maksaa eloonjääneen jälkeen taas perintöveroa kun PERII aiemmin kuolleen? Aivan oikein, aiemmin kuolleen oikeat perilliset, JOTKA nyt vasta oikeammin perii lähisukulaisensa, eli sisaret tai omat vanhemmat eli SUKULAISET.

Ai nytkö kysyt miten tämä liittyy johonkin?

No se liittyy juurikin edellä antamaani 5§, eli MUUT kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset EIVÄT PERI, jos lukisi "muut sukulaiset kuin edellä tässä luvussa mainitut, eivät peri:" tarkoitettaisiin esim? Serkkuja/pikkuserkkuja ja jne.

Mutta kun ei lue, vaan lukee muut kuin, eli kukaan muu ei voi periä kuin sukulaiset.

No miten tämä liittyy lapsettoman avioparin puolison kuolemaan??

Teittepä kiperän kysymyksen, teenpä samanmoisen, no onko aviopuoliso sukulainen vaiko ei??


T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Jälleen palstan L-höpsön jaarituksia, joissa ei ole logiikan häivääkään.

Kun laki sanoo, että muut kuin edellä mainitut sukulaiset eivät peri, niin ko. rajoitus koskee muita sukulaisia (serkkuja jne.). Jos virke kuuluisi "muut kuin edellä mainitut eivät peri", rajoitus koskisi myös ei-sukulaisia eli perittävän puolisoa. Mutta puoliso perii, jos perittävä oli lapseton ja jos hänen testamentistaan ei muuta johdu. Ja kun perii, myös maksaa perintöveron, jos perinnön arvo ylittää 110.000 euroa.

Anonyymi kirjoitti:

Jälleen palstan L-höpsön jaarituksia, joissa ei ole logiikan häivääkään.

Kun laki sanoo, että muut kuin edellä mainitut sukulaiset eivät peri, niin ko. rajoitus koskee muita sukulaisia (serkkuja jne.). Jos virke kuuluisi "muut kuin edellä mainitut eivät peri", rajoitus koskisi myös ei-sukulaisia eli perittävän puolisoa. Mutta puoliso perii, jos perittävä oli lapseton ja jos hänen testamentistaan ei muuta johdu. Ja kun perii, myös maksaa perintöveron, jos perinnön arvo ylittää 110.000 euroa.

Lue lisää

Kerrohan tarkemmin, "muut sukulaiset kuin edellä tässä luvussa mainitut eivät peri", versus teidän " muut kuin edellä tässä luvussa mainitut eivät peri" ja tämä teidän mielestä rajoittaisi jälkeenjääneen oikeutta periä?, verrataan alkuperäiseen suoraan laista: "Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä.

Laitetaanpa nuo nyt alekkain eli teidän ja alkuperäinen.
Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä.
muut kuin edellä mainitut eivät peri

Mitä huomaamme, sen että, ainoa mikä ero on, on sanat "tässä luvussa" joka osoittaa sukulaisiin eli muut (eivät peri, eivät saa periä) kuin edellä ilmaistut sukulaiset ainoastaan perii.

Luvut ovat periaatteessa muodollisia otsikoimisen helpottamiseksi, kun koko laki luetaan kokonaisuutena, eli koko perintökaari sisältää perimistä, siihen liittyvine osioin.

Vaikkakin heikniemi on yrittänyt tuoda esiin asioita laista ja sen rakenteesta, on häneltä jäänyt monta asiaa pois.

Mutta kuten asian esiin tuonut sanoikin, "muut kuin edellä mainitut~" eivät peri ja tällöin koskisi jälkeen jäänyttä, eli niin kuin se laissa sanotaankin, "muut kuin edellä 'tässä luvussa' mainitut 'sukulaiset' eivät saa periä".

Aika hassua, että vastaan inttäjä päätyi samaan lopputulokseen kuin laissa onkin, eli jälkeen jäänyt (leski) ei peri.

Nuo edellä mainitut ja sukulaiset ovat ainoastaan viitesanoja OSOITTAMAAN sen keillä on oikeus periä eli kaikki sukulaiset perii, rintaperilliset jälkeläisineen sijaantulo oikeuden perusteella vanhempansa, eli kun suku haarautuu ja ilman perillisiä olevan voi periä serkkukin jos tuon vanhemmat kaikki ovat kuolleet, niin sijaantulooikeudella perii eli äidin äidin veljen lapsen, kun äiti ja äidinäiti on kuollut ja veljen suvusta ei muita tuon lapsen lisäksi ole, siis jos uskotaan sijaantulooikeuteen ja tämänhän ilmaisee myös itse perintökaarikin (valtiokaanhan ei maksa perintöveroa), eli sanoin, ellei ketään ole elossa, MENEE perintö valtiolle, (uhupsis, sama sanamuoto kuin on kun omaisuus MENEE eloonjääneelle). 🙄😁

Montaks kertaa pitää pöljemmälle sanoa, että kun lakia aletaan tulkitsemaan ja ihan väärin kun ei ole, kuten teillä, kielioppi hallussa niin sekaisinhan siinä mennään kuin avioliittolan ja monen muunkin lain kohdalla.

Esimerkkejä löytyy pilvinpimein, jopa kunnalliselta asolta tai voi jopa olla tahallista lakien noudattamattomuutta..

Joko olette selvittäneet kunka se perintö sinne arkkuun toimitetaan tai kunka se vainaja tulee hamuaan jälkeenjääneeltä jotain, kerroppa se meille tänne. 🤣🤣🤣🤣

Maksaako valtio perintöveroa?? Selvitäppä se asia.

Yhä edelleenkään verottaja e ole lakien säätäjä ja tehän tässä ette tajua pointtia, avioliitto purkautuu toisen kuolemiseen, rintaperillisiä on, yhteinen omaisuus jaetaan puoliksi, toisen puolen perii rinta perilliset, toisen puolen ja oman omaisuutensa pitää leski, ei maksa perintöveroa.

Kun taas lapsettoman avioparin puoliso kuolee, niin omaisuus menee eloon jääneen hallintaan sillain, että kun jälkeen jäänyt kuolee, perii aiemmin kuolleen omaisuuden hänet perimiseen oikeutetut, leski ei saa testamentlla määrätä siitä omaisuudesta mikä menisi aiemmin kuolleen omaisille ja muutoinkin lesken on huolehdittava omaisuudesta niin, ettei omaisuuden arvo alene.

Miksi perintåökaaressa on noin, JOS leski perisi??

Kun joku perii jonkun, testamentilla tai lain mukaan, tulee omaisuus oleen perijän, kun joku määräaika on kulunut(testamentin moiteaika) taikka kun vaaditaan pesänjakoa.

Pesänjakoa eivät kuitenkaan lapsettoman avioparin kohdalla voi aiemmin kuolleen oikeat perijät voi vaatia, MIKSEI? Asettaako perintökaari ihmiset nykyisen perustuslain vastaisesti eriarvoiseen asemaan?

Eli lapsettoman avioparin jälkeenjäänyt ei peri, vaan edesmenneen jäämistö ja yhteinen omaisuus menee eloon jääneen hallintaan.

Jos eloon jäänyt perisi, niin eloon jääneellä olisi oikeus määrätä kaikesta omaisuudesta testamentilla.

Ei ole meikän vikaa laken väärä tulkinta ja täten verottajan väärä veronperintä, eikö vain???


T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

On tämä huvittava paikka.

Ensin kauheasti sönkötetään sieltä täältä ja asiankin vierestä vastaan, haetaan jopa oljenkortta ettei hukuttaisi ja sitten kun esitetään asia kuin se laissa onkin ja vielä väännetään laivateräksestä esimerkein selittäen ja kun vihdoin viimein tajutaan asia, niin eiköhän kadota kuin pieru saharaan pöriseen.

Tulee erittäin hiljaista, kummallista ja miksi??


T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

On tämä huvittava paikka.

Ensin kauheasti sönkötetään sieltä täältä ja asiankin vierestä vastaan, haetaan jopa oljenkortta ettei hukuttaisi ja sitten kun esitetään asia kuin se laissa onkin ja vielä väännetään laivateräksestä esimerkein selittäen ja kun vihdoin viimein tajutaan asia, niin eiköhän kadota kuin pieru saharaan pöriseen.

Tulee erittäin hiljaista, kummallista ja miksi??


T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Höppänästä tämä paikka on huvittava palsta, onhan hän parhaansa tehnyt sen muuttamiseksi hupipalstaksi.

Mutta ovatko L-höppänän sekoilut huvittavia? Eivät ainakaan niille, jotka niitä oikomaan joutuvat. Hyvä jos ne joistakuista ovat huvittavia, parempi niin kuin että ne otettaisiin vakavasti, jolloin seuraamukset pahimmillaan voisivat olla katastrofaaliset.

Höppänä:
"Eli lapsettoman avioparin jälkeenjäänyt ei peri, vaan edesmenneen jäämistö ja yhteinen omaisuus menee eloon jääneen hallintaan.
Jos eloon jäänyt perisi, niin eloon jääneellä olisi oikeus määrätä kaikesta omaisuudesta testamentilla."

Saako hallintaoikeuden haltija myydä tai lahjoittaa hänelle "mennyttä" omaisuutta. Ei saa, vain omistaja voi niin menetellä. Leski voi laillisesti näin menetellä, hän jopa saa kiinteistöön lainhuudon omistusoikeutensa vakuudeksi. Leskelle lapsettomalta puolisolta "mennyt" omaisuus on siten perintöä, jota kuitenkin koskee perintökaaressa säädetty rajoitus, ettei leski voi siitä testamentilla määrätä. Lesken kuoltua jäljellä oleva pesä lähtökohtaisesti puolitetaan lesken perillisten ja ensiksi kuolleen toissijaisten perillisten kesken. Siinä se.

Anonyymi kirjoitti:

Höppänästä tämä paikka on huvittava palsta, onhan hän parhaansa tehnyt sen muuttamiseksi hupipalstaksi.

Mutta ovatko L-höppänän sekoilut huvittavia? Eivät ainakaan niille, jotka niitä oikomaan joutuvat. Hyvä jos ne joistakuista ovat huvittavia, parempi niin kuin että ne otettaisiin vakavasti, jolloin seuraamukset pahimmillaan voisivat olla katastrofaaliset.

Höppänä:
"Eli lapsettoman avioparin jälkeenjäänyt ei peri, vaan edesmenneen jäämistö ja yhteinen omaisuus menee eloon jääneen hallintaan.
Jos eloon jäänyt perisi, niin eloon jääneellä olisi oikeus määrätä kaikesta omaisuudesta testamentilla."

Saako hallintaoikeuden haltija myydä tai lahjoittaa hänelle "mennyttä" omaisuutta. Ei saa, vain omistaja voi niin menetellä. Leski voi laillisesti näin menetellä, hän jopa saa kiinteistöön lainhuudon omistusoikeutensa vakuudeksi. Leskelle lapsettomalta puolisolta "mennyt" omaisuus on siten perintöä, jota kuitenkin koskee perintökaaressa säädetty rajoitus, ettei leski voi siitä testamentilla määrätä. Lesken kuoltua jäljellä oleva pesä lähtökohtaisesti puolitetaan lesken perillisten ja ensiksi kuolleen toissijaisten perillisten kesken. Siinä se.

Lue lisää

Esitä ensn oikomisenne, että selite miksi olisi väärin, että on jouduttu oikaisemaan.

Tee ensin näin, tule sitten vasta narsistina kehuun itseäsi ja oikomisianne


T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Höppänästä tämä paikka on huvittava palsta, onhan hän parhaansa tehnyt sen muuttamiseksi hupipalstaksi.

Mutta ovatko L-höppänän sekoilut huvittavia? Eivät ainakaan niille, jotka niitä oikomaan joutuvat. Hyvä jos ne joistakuista ovat huvittavia, parempi niin kuin että ne otettaisiin vakavasti, jolloin seuraamukset pahimmillaan voisivat olla katastrofaaliset.

Höppänä:
"Eli lapsettoman avioparin jälkeenjäänyt ei peri, vaan edesmenneen jäämistö ja yhteinen omaisuus menee eloon jääneen hallintaan.
Jos eloon jäänyt perisi, niin eloon jääneellä olisi oikeus määrätä kaikesta omaisuudesta testamentilla."

Saako hallintaoikeuden haltija myydä tai lahjoittaa hänelle "mennyttä" omaisuutta. Ei saa, vain omistaja voi niin menetellä. Leski voi laillisesti näin menetellä, hän jopa saa kiinteistöön lainhuudon omistusoikeutensa vakuudeksi. Leskelle lapsettomalta puolisolta "mennyt" omaisuus on siten perintöä, jota kuitenkin koskee perintökaaressa säädetty rajoitus, ettei leski voi siitä testamentilla määrätä. Lesken kuoltua jäljellä oleva pesä lähtökohtaisesti puolitetaan lesken perillisten ja ensiksi kuolleen toissijaisten perillisten kesken. Siinä se.

Lue lisää

Esitä laista tähän kohtaan laki, koska sanot, että leski voi laillisesti tehdä niin, "Saako hallintaoikeuden haltija myydä tai lahjoittaa hänelle "mennyttä" omaisuutta. Ei saa, vain omistaja voi niin menetellä. Leski voi laillisesti näin menetellä, hän jopa saa kiinteistöön lainhuudon omistusoikeutensa vakuudeksi".

Esitä myöskin kiistattomasti se, että leski ON SAANUT yksinomaan hänelle lainhuudon.

Odotan tunnin, sen jälkeen kumoan lainkohdilla väitteenne.


T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Esitä laista tähän kohtaan laki, koska sanot, että leski voi laillisesti tehdä niin, "Saako hallintaoikeuden haltija myydä tai lahjoittaa hänelle "mennyttä" omaisuutta. Ei saa, vain omistaja voi niin menetellä. Leski voi laillisesti näin menetellä, hän jopa saa kiinteistöön lainhuudon omistusoikeutensa vakuudeksi".

Esitä myöskin kiistattomasti se, että leski ON SAANUT yksinomaan hänelle lainhuudon.

Odotan tunnin, sen jälkeen kumoan lainkohdilla väitteenne.


T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Tässä kumoamiset.

"1 §

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle (mikä vitun jäämistö? Ai elävänkö, vaiko edesmenneen omaisuus".

1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön !!!!jakamattomana hallinnassaan!!!!! (Ei siis omistuksessaan!!!)~~ Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta (HUOM. HALLINTA ja käyttöoikeus vain!!).

3 §

!!!!!Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta!!!!!!, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä".

Yllä 3§ on kyse ns. HUKKAAMISkiellosta ja korvausvelvollisuudesta.

Lainhuudosta sen verran, ettei eloonjäånyt saa lainhuutoa aiemmin yhteiseen kiinteistöön, vaan tieto lesken hallinnasta viedään kiinteistörekisteriin, joka on ihan eri kuin lainhuuto.

Tässähän tätä ja valheellisen kirjoittaja narsistipellen harhaanjohtamiset on kumottu.


T. Professional of the law, Lawetorder Z via V