ette loukkaa toista. Kun ette suoraan uskalla sanoa ettei kiinnosta.
Ei se niin mene. Kun te hiljenette, toisella on vaan taivas ja mielikuvitus rajana, miten hirveä hän oli toisen silmissä. Sen tajuaa vasta jos itse kokee. Itseinho on jotain käsittämätöntä.
Ei se niin mene. Kun te hiljenette, toisella on vaan taivas ja mielikuvitus rajana, miten hirveä hän oli toisen silmissä. Sen tajuaa vasta jos itse kokee. Itseinho on jotain käsittämätöntä.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Keitä tässä tarkoitat? Tai onko sulla joku tietty henkilö mielessä, jolle osoitat nuo sanasi?
Tuskinpa palstaätmillä ketään varsinaista kohdetta on teksteilleen sehän oli kollektiivimuotoonkin kirjoitettu🥱
Yleensä kun täällä kehotetaan kohtelemaan ihastunutta huonosti, jos ei ole vastatunteita. Minusta toista voi kohdella asiallisesti ja jättämättä yksin (kuvittelemaan ties mitä), vaikka itsellä ei tunteita ole. Voisi arvostaa sitä, että toinen tunsi jotain itseään kohtaan. Se on aika harvinaista nykyisin, että tunteita edes on. Siksi voisi sanoa kohteliaasti toiselle EI. Ihmiset on itsekkäitä ja yksin kuplissaan. Rakkautta ei ole enää olemassakaan.
Olen samaa mieltä. Asian voi hoitaa fiksusti ja selkeästi. Ennen kaikkea irl ja henkilökohtaisesti.
Juuri tuota tarkoitin. Hienoa että joku ymmärsi.
Sitten kun ei hoida ollenkaan, tulee mieleen että toinen pitää täysin arvottomana. Siltä se tuntuu. - sivusta
Tänne on toisaalta turha kirjoittaa kun ei täällä ole suurelta osin jäljellä ku ne idiootit kirjoittelees tääl jotka on osin luokiteltavissa jo jopa kenties kehityskelvottomiksi yksilöiksi
Tämä on totta. Hetken aikaa ainakin on olo ettei ole minkään arvoinen toisen silmissä.
On jo aikakin, että nämä sinun gubben pakinat menee oikeaan kontekstiin
Kumpi oli hirveä, sinä vai ihastus? Rakastunut vai rakastettu?
Se jolle ei sanota syytä miksi hiljetään ja alkaa mielessään kuvitella miksi toinen teki niin. Se ihastelija on hirveä omasta mielestään kun joku ei vaivaudu edes sanomaan ettei kiinnosta.
Kiitos kun selvensit.
Kyllä se muistaa ikuisesti. Kun laittoi viestiä. Eikä sitä vastausta ikinä tullutkaan. Ensinnäkin pelkäsi kirjoittaa sen keräsi kaijen rohkeuden siihen. Katsoi sitä viestiä monta kertaa. Joka kerta ajatteli että kait nyt edes jotain vastaa. Ei kukaan voi olla niin julma. En merkinnyt yhtään mitään. Tunsi itsensä typeräksi, turhaksi idioottiksi, kaikki hyvätkin muistot tuntuivat menettävän merkitysen. Inhosi itseään että oli laittanut sen viestin.
Juuri näin kävi minulle. En saanut mitään vastausta. Olen pohjasakkaa hänelle josta kerran kiinnostuin enemmän kuin kenestäkään.
Olen varmaan poikkeus, koska mut tuntevat tietää, että katoan aina välillä. Tarviin oman tilani, ja vapauteni, en raportoi. Tämä, jos kaikki hyvin. Jos pitää jotain selvittää, asia, tai muu, en luovuta, ennen ku homma hoidettu kuntoon. Ei ole kyse toisesta, vaan musta, ja oletan, että tajuavat sen. No, ne jotka tuntee ja tietää, niin tajuaakin. Jos on jotain, saan kyllä suuni auki. Kysymys ei ole omalla kohdalla välinpitämättömyydestä, vaan luonteesta.
Niin, en tiedä voiko empatiaa oppia, jos sitä ei automaattisesti ole jostain saanut. On empatiaa ottaa toisenkin tunteet huomioon. Joskus tuntuu että sukupolvi toisensa jälkeen ihmiset muuttuvat itsekkäämmiksi, ajattelemattomammaksi ja kylmemmiksi. Tämänkö se netti sitten toi mukanaan.
Ja häivyt toisen elämästä sanomasta sanaakaan? En arvosta.
HuIIuimmat jättää sanomatta mitään, mutta käyvät täällä ilkkumassa anonyymina. Toki väärille kohteille täällä mutta käyvät kuitenkin. Voiko sellaisia edes ihmisiksi kutsua....ei minusta.
Niin, mutta mitä, jos empaattisuutta onkin, mutta erilaista, mihin olet itse tottunut? Jos ei se olekaan pelkästään vain sitä, vaan myös sympaattisuutta, sekä tunteellisuutta ja herkkyyttä. Sellaiset ihmiset saattavat vaikuttaa joskus empatiakyvyttömiltä, vaikka vain tarvitsevat juuri niistä syistä taukonsa, vapautensa ja tilansa. Itse olen kyllä ristiriitainen ihminen, on niin paljon monenlaisia puolia ja piirteitä yhdistelmänä, mutta en lähtökohtaisesti oleta heti toisen toiminnan johtuvan itsestäni.
Empatia on tasan tarkkaan sitä, että tuntee miltä toisesta tuntuu. Sinä tarvitset vapautesi ja tilasi, ja se on ihan ok, mutta ei se ole empatiaa. Se voi olla tunteellisuutta tai herkkyyttä, mutta se ei ole empatiaa. Empatiaan tarvitaan toinen ihminen, jonka tunteet sinä osaat huomioida.
Engl kielinen sana empath, eli empaatikko
Empaatikko voi olla ärsytettynä verbaalisesti hyvin pahoinpitelevä ihminen, sillä varjopuoli nousee esiin etulyöntiasemalla varustettuna kun näkee muiden heikot kohdat ja itsetunto-ongelmat liian hyvin kun toksisuudesta sattuu olemaan aika helppo heijastaa
Tulpat korviin, niin ei tarvi kuunnella sellaisii.
Se on sinun käsitys minusta. Ja ymmärrän kyllä, että sinä olet eri tunteessa nyt. Mutta miten olen loukannut sinua, sanomalla oman asiani? Yritin lähinnä kertoa ettei kaiken takana ole aina sama ajatusmetodi, kuin sinulla, joka odotat vastausta, koska ihmiset käsittelevät asioita eri tavoin. Jos se sinun kaivattusi tuntisi sinut, ja tietäisi sen aiheuttavan sinulle tämän olon, niin sanoisin, että ansaitset parempaa. Asiat ei vaan ole aina niin yksinkertaisia, että välittämällä pystyttäisiin kaikkiin tarpeisiin vastaamaan. Koska ihmiset on vaan niin erilaisia. Ja olettamuksien varassa eläessä, on syytä kyseenalaistaa niitä oletuksiaan. Kunnes tieto, on varmaa.
Kohteliasta olisi sanoa edes ei kiitos. Mutta tiedän, että monet ihmiset vain vaikenee ja pakoilee, sen sijaan että virkkoo mitään. Tylyä, mutta kovin tavallista nykyään.
Meillä meni niin että toinen vietteli ja toi itseään elämääsi. Sitten kun annoit vastakaikua alkoi pikkuhiljaa se nälviminen ja painostus.
Mä oon oikeastaan tyytyväinen, että tämä meni näin. Totta, että romutti itsetunnon kyllä, mut eipähän jää mitään jossiteltavaa edes tulevaisuudessa. En ikinä anna anteeksi ja parempi, että pysyy kaukana.
Tämä juuri, varsinkin kun hiljeneminen tapahtuu face to face kohtaamisen jälkeen. Ymmärrät itsekin, että olit pettymys, sydän ei vaan ymmärrä - mitä hän oikein odotti? Tässä välitilassa, tiedottomana roikkuminen ei ole mitään herkkua💔😢
I think you have earned every inch of that self loathing.