Karpelasta

Näin sanotaan Karpelasta
Kirjoittanut: HS 25.5.2005 25.5.2005 klo 19.28

Tanja Karpela – missi vai ministeri?

Viime aikoina on ollut trendikästä rökittää tasavallan kulttuuriministeriä. Mutta ovatkohan kritisoijat todella selvillä hänen työstään?
Faktat puhuvat toista.
Mykistyin minäkin pari vuotta sitten kuultuani Tanja Karpelan (kesk.), äänikuningattaren, pompahtaneen Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen uudeksi kulttuuriministeriksi. Vaikkei siinä mitään uutta ollut.
Usein ennenkin kulttuuriministeriksi on tähän maahan nimitetty varsin vähän ennakoitavissa olevia poliitikkoja.
Tyynesti ryhdyin siis metsästämään uuden ministerin haastattelua. Minkälaisia linjauksia häneltä mahtaa olla odotettavissa?
”kyllä se varmaan järjestyy, mutta täällä on ennen sinua jonossa jo yli 200 haastattelupyyntöä”, topakka sihteeri ilmoitti. Ahaa, siis tällaista julkisuuspeliä nyt pelataan.

Mikään ei auttanut. Jos haastatteluja annetaan yksi päivässä, laskin olevani vuorossa aika monen kuukauden kuluttua…
Nopeasti opin kuitenkin, että asiakysymyksiin ministeri kyllä vastaa kohtuuajassa ja napakasti. Hänen henkilökohtaisista asioistaan en ole ollutkaan kiinnostunut, joten balanssi on ollut hyvä.
Eikö siis ”missistä” ole ollut ministeriksi? Hänkö vain on kulkenut maailmalla keräämässä virhepisteitä?
Mielikuva on väärä. Karpelan kausi on ollut poikkeuksellisen hyvä, jos tutkitaan taiteen rahoitusta tai ratkaisuja, joita hän on etsinyt käsiinsä lauenneisiin hankaliin rakennemuutoksiin. Esimerkkinä käyköön veikkausvoittorahojen jakosuhdelaki.
Ministeri on todellakin onnistunut taistelemaan taiteen puolesta tunnetusti vaikeissa budjettikuvioissa.
Kahden ensimmäisen vuoden aikana taidebudjetti on kasvanut 11 prosenttia! Se on huomattavasti enemmän kuin edeltäjien aikana.

Taiteen ja kulttuurin rahoitus on vuositasolla nyt 344 218 000 euroa, ja tällä rahalla on parannettu lähes kaikkien taiteenalojen toimintaedellytyksiä.
Uusina kohteina rahoitusta ovat saaneet esimerkiksi tanssin aluekeskustoiminta, 450 000 euron verran, mediaväkivaltaohjelma ja kulttuurivienti.
Karpela osallistui maineikkaan Kajaanin kaupunginteatterin pelastusoperaatioon, ja viimeksihän sai hankittua lisätalousarvioon rahat Aleksanterin teatterille.

Suomalaisen elokuvan rahoitus on kasvanut 2,5 miljoonalla eurolla. Ministerikauden tavoite on viisi miljoonaa. Tuen kokonaismäärä ei ole yhtä paljon kuin muissa Pohjoismaissa, mutta Suomen olosuhteissa kasvu on todella suuri.
Koko audiovisuaalinen kenttä on saanut strategian, ja suomalaisten taidelaitosten tulevaisuutta on visioitu.
Teattereiden yhteenlasketut valtionosuudet kasvoivat neljä prosenttia, kirjastojen kolme. Lastenkulttuurille on luotu uusia toimintamalleja, mm. Taikalamppu-työpajat ovat lähteneet hyvin käyntiin.
Luetteloa voisi jatkaa. Se on varsin laaja edellisiin ministereihin verrattuna.
Karpelan työ kulttuuriministerinä on ollut poikkeuksellisen määrätietoista, vaikkei hän olekaan kirjailija tai pappi, eikä jammaile valkealla flyygelillä.

Kirsikka Moring
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien teatteritoimittaja