https://yle.fi/a/74-20034414
Kova vauhti saada kaikki toimimaan kuten EK ja Suomen Yrittäjät haluaa. Petteri Orpo ei välitä paskaakaan, miten Suomessa mennään kohti diktatuuria, kolmekymentälukua, jossa joka liikkeestä määrätään työntekijät polvilleen. Lakko-oikeuden heikennysten jälkeen pyritään tyehtosopimusmalli romuttamaan ja yleissitova tyehtosopimus. Kokoomus toimii kuin muinoin gestabo...ja persut peesaa. Eihän persut ymmärrä mistään mitään, joten kaikki käy persuille, kunhan Petteri hyväksyy persujen sairaat, rasismia myötäilevät arvot ja luvan saada sorvata maahanmuuton ehtoja.
Tavataan torilla Petteri, yritti tätä Supiläkin, mutta epäonnistui. Samaa Toivon sinulle Petteri.
Kova vauhti saada kaikki toimimaan kuten EK ja Suomen Yrittäjät haluaa. Petteri Orpo ei välitä paskaakaan, miten Suomessa mennään kohti diktatuuria, kolmekymentälukua, jossa joka liikkeestä määrätään työntekijät polvilleen. Lakko-oikeuden heikennysten jälkeen pyritään tyehtosopimusmalli romuttamaan ja yleissitova tyehtosopimus. Kokoomus toimii kuin muinoin gestabo...ja persut peesaa. Eihän persut ymmärrä mistään mitään, joten kaikki käy persuille, kunhan Petteri hyväksyy persujen sairaat, rasismia myötäilevät arvot ja luvan saada sorvata maahanmuuton ehtoja.
Tavataan torilla Petteri, yritti tätä Supiläkin, mutta epäonnistui. Samaa Toivon sinulle Petteri.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Luottamusta ja ennakointia runnomiskulttuurin tilalle
Yksi vähäistä lakkoilua selittävä tekijä ovat Ruotsin työmarkkinoiden sopimiskulttuuria vahvistavat instituutiot sekä työmarkkinamallia tukeva lainsäädäntö. Työmarkkinaosapuolet voivat olla eri mieltä asioista, mutta erimielisyydet ratkotaan kahdenvälisesti neuvottelemalla, sovitteluinstituution tukemana. Työmarkkinoiden neuvottelukulttuuri ei tietenkään ole syntynyt tyhjästä. Se on vaatinut osapuolten välisen kunnioituksen aktiivista rakentamista ja ennen kaikkea vilpitöntä neuvotteluhalukkuutta.
Neuvottelukulttuurin ja luottamuksen vaalimisen sijaan on Suomessa kuljettu kohti runnomiskulttuuria. Työnantajapuolen ylläpitämässä runnomiskulttuurissa ei neuvotella, vaan tehdään yksipuolisia päätöksiä, joihin työntekijäosapuoli reagoi. Tämä johtaa helposti ennakoimattomaan kehitykseen, reaktioiden ja vastareaktioiden ketjuun. Lienee selvää, ettei toimintapa ole omiaan vähentämään lakkoja tai vahvistamaan luottamusta vaan pikemminkin kärjistää asetelmaa.
Lakko syksy on valtava,siinä on jo ilmoitettu että jopa eu lakien mukaan tuo irtisanomis juttu on laiton
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005875695.html
Moni ei todellisuudessa ymmärrä, että meillä jo nyt on heikompi irtisanomisduoja kuin monessa muussa Euroopan maassa ja kustannuksiltaan halpa.
Miten irtisanomissuojan heikennys kohentaa valtion taloutta? Entä työehtojen heikennys ja irtisanomisen helpottaminen. Miten valtion kassa saadaan kasvamaan noilla menetelmillä? Eihän noi vaikuta mitenkään valtion tulovirtoihin. Petteri Orpon hallitus kusettaa ihmisiä ja tyhmä petsuministeri, valtionvarainministerinä sopii Petterille, joustetaan vain arvoista ja päästetään rasismi valloilleen!
Mainitsemasi parantavat valtion taloutta jos vielä tehdään työttömyyskorvaukset vastikkeellisiksi eli työpalveluvelvoitteisiksi. Vaikkapa 20 tuntia työpalvelua tarvittaviin kohteisiin viikossa. Irtisanomisen helpotus, tuottavuus vaatimus ja vaikkapa lakkojen aiheuttamien kulujen ja tappioiden korvaukset kolmansille osapuolille saisivat nostetta valtioin talouteen kuten työntekijöidenkin.
Laita hyvä mies korkki kiinni.
Korkki lienee Lyyli tyylin ongelmia, minua se ei koske!
Et näytä kyllä olevan nyt koskaan se rukousnauhasi ihan kirkkain helmi.
En laillasi harjoita rukousnauhoja!
Juup on joo
Mulla on sähkö autio en tankkaa
Siirry sisältöön
THL-blogi.
Hae sivustolta
Hae sivustolta…
Suomi
Takaisin listaan
Miksi Suomen perusturvan taso on jatkuvasti Euroopan neuvoston erikoissyynissä?
Hyvinvointi- ja terveyserot, Sote-palvelujen johtaminen, Yleinen
Suomi on ollut viime vuosina vähän väliä otsikoissa saatuaan Euroopan neuvostolta sapiskaa liian matalasta perusturvan tasosta. Suomi on ainoa maa, joka on saanut kantelun johdosta moitteita perusturvan yleisestä tasosta. Moitteiden seurauksena Suomen pitää raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes sen taso täyttää vaatimukset.
Toistuvat moitteet vaikuttavat kummallisilta, kun niitä vertaa juuri julkaistuun tutkimukseen (Ilmakunnas ja Moisio 2019) ja lakisääteisen perusturvan riittävyyden arviointien tuloksiin (2015 ja 2019). Niissä Suomen vähimmäisturvan taso sijoittuu Euroopan kärjen tai keskitason tuntumaan riippuen perhemuodosta ja elämäntilanteesta.
Tarkempi tarkastelu osoittaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean (ESOK) moitteiden takana on kaksi seikkaa.
Ensinnäkin, Suomi on ainoana maana antanut mahdollisuuden kansallisille järjestöille tehdä kanteluita kansainvälisten järjestöjen lisäksi (ESOK 2019). Tosiasiassa käytännössä kaikki Euroopan maat, ml. Ruotsi, Tanska ja Norja, ovat myös saaneet huomautuksen perus- tai vähimmäisturvan matalasta tasosta. Suomi on ainoa maa, jolle huomautus on tehty kantelun perusteella ja siksi Suomen perusturvan tasoa seurataan erityisen tarkasti.
Perusturvan kansainvälinen vertailu vaatii monen asian huomioimista
Toinen seikka liittyy riittävän tason määrittelemiseen, mikä ei ole yksinkertaista edes yhden maan kohdalla, saati kansainvälisesti. Kansainvälinen vertailu on vaikeaa jo järjestelmien erojen vuoksi. Esimerkiksi Suomen työmarkkinatukea vastaavaa perusturvaetuutta, jonka kestoa ei ole rajoitettu ja jonka saamiseen ei vaadita työhistoriaa, ei ole monissa Euroopan maissa (esim. Van Mechelen ja Marchal 2013).
Vaikka eri maiden järjestelmät olisivatkin samanlaisia, perusturvan tason vertailu on hankalaa elintasoeroista johtuen. ESOK käyttää arviossaan riittävyyden rajana tulotasoa, joka on 40 tai 50 prosenttia maan keskitulosta (ns. ekvivalentti mediaanitulo). Perusturvaetuuksia verrataan 50 prosentin rajaan. Jos ne alittavat rajan, mutta ovat kuitenkin yli 40 prosenttia mediaanitulosta, voidaan ottaa huomioon myös täydentäviä etuuksia kuten asumistuki ja toimeentulotuki. (ESOK 2015)
Suomessa 40 prosenttia mediaanitulosta tarkoitti vuonna 2013 noin 776 euroa kuukaudessa. Kaikki perusturvaetuudet olivat alle sen, joten täydentäviä etuuksia ei otettu huomioon. Komitean johtopäätös oli, että kaikki Suomen perusturvaetuudet työmarkkinatukea ja takuueläkettä myöten sekä viimesijainen toimeentulotuki katsottiin riittämättömiksi (ESOK 2015). Tulos on ollut sama myös myöhemmissä arvioinneissa (ESOK 2017).
Komitean tavassa arvioida (Suomen) perusturvan riittävyyttä on parantamisen varaa. On vaikea keksiä perusteluja, miksi täydentävät etuudet on jätetty huomiotta, jos perusturvaetuus alittaa tietyn tason. Esimerkiksi Suomessa valtaosa työmarkkinatuen saajista täydentää tuloaan asumistuella ja pienituloisin kolmannes toimeentulotuella (Korpela 2018).
Lisäksi: tietty prosenttiosuus maan mediaanitulosta ei kerro juurikaan tulotason mahdollistamasta elintasosta.
Esimerkiksi Suomen köyhyysraja euroissa on ostovoimakorjauksen jälkeenkin kaksi kertaa korkeampi kuin Virossa, ja nelinkertainen Romanian köyhyysrajaan verrattuna.
Tätä seikkaa on havainnollistettu suuntaa-antavasti alla olevassa kuviossa, jossa on esitetty työttömän vähimmäisturvan tasot Euroopan maissa ja niiden suhde komitean käyttämään 50 prosentin rajaan. Luvut ovat keskiarvoja neljästä eri perhetyypistä.
Vähimmäisturvan tasoissa on hyvin suuria eroja Euroopan maiden välillä. Suomessa eri etuuksien (ml. toimeentulotuki) yhteenlaskettu määrä on keskimäärin melko lähellä (93 %) komitean käyttämää rajaa. Vain kolme maata näyttää täyttävän komitean käyttämän rajan: Saksa, Tanska ja hieman yllättäen Kreikka.
Teksti jatkuu kuvion jälkeen.
Työttömän vähimmäisturvan taso ja suhde ESOK:n käyttämään riittävyyden rajaan vuonna 2017 keskimäärin neljässä eri perhetyypissä (yksin asuva, yksinhuoltaja, pariskunta, kahden huoltajan lapsiperhe). Lähde: EUROMOD, omat laskelmat, Perusturvan riittävyyden III arviointiraportti.
Huom. Tarkastelussa oletettu, että työttömillä ei ole työhistoriaa. Lisäksi huomioitu perusturva- sekä sitä täydentävät asumistuki ja toimeentulotuki. Asumiskustannuksina käytetty 20 prosenttia kunkin maan keskimääräisestä bruttopalkasta, mikä on oletuksena
https://yle.fi/a/74-20042221
Ei epäilystäkään, että persujen pääideologiaan ei kuuluisi radismilla ratsastaminen.
Ei tule onnistumaan ,ay,-liike kaataa hallituksen yleislakolla jos tarvii.