Sanottavaa. Pari tyyppiä työpiireistä, tehtiin välillä yhteistyötä. Muistan noita työiltoja yritysajoilta hyvällä. Ei mitään romanttista, mutta pitkään meni hyvin. Sitten alkoi se touhu. Toisesta paikasta muistan myös pari tyyppiä, oli kiva tehdä töitä 🙂 samoilta ajoilta kotoa muistan pari ihmistä. Löysimme yhdessä usein oikeat sanat vaikeisiin tilanteisiin, ja inspiroituneesti suunnitteltiin tulevaa, sisustusta ja matkoja, ja kaikkea. Varmasti heistä on hyvää jäänyt. Yhden ihmisen muistan sairaalasta, oli minun kanssa koko sen ajan. Ilman häntä en olisi jaksanut. Häntä muistan aina rakkaudella, ystävänä, tai muuten.
Minulla on muutamasta ihmisestä hyvää
Anonyymi-ap
5184
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Muistan myös erään henkilön koko sen prosessin ajan, joka hoki korvaani älä kuuntele olet ihan loistava. Myöntele ha anna mennä toisesta sisöön ja toisesta ulos. Ole kiltti ja jaksa, järjestetään muutosta. Jos jotenkin voin joskus, näitä ihmisiä haluaisin jotenkin muistaa ja kiittää.
Muistan myös pari ihmistä hämärästi sieltä Lontoosta, "salakavereita". Kuunneltiin paljon Joulun aikaan katusoittajia, ja kotona ostin silloin cd levyn jazz ja blues. Tulevat lämmöllä mieleen kun kuuntelen tuota, enää vähemmän cd-levyjä. Muutama muukin juttu, en viitsi tänne kirjoittaa. Karattiin välillä jouluhässäkältä ottamaan yhdet pubiin, sieltä löyty aina suomalaisia 🙂 espanjan lomalla, naapurissa asui vakituisesti englantilaisia. Heräsin siellä yritysaikana jo 6 töihin, ja join kahvia terassilla ja vastailin sähköposteihin ja katselin heräävää espanjaa. Naapuri tuli heti juttelemaan, kaverini sanoi etteivät olleet heille ikinä jutelleet. Salaa tuli hyvä mieli 🙂 paljon hyvää, joskin sitä vaikeaa myös. Mutta kuitenkin kiva aika elämästä ja riittää hyvää muisteltavaa. Toivottavasti teilläkin aika parantaa ja elämän ilo mahdollistaa katsomaan kohti uusia juttuja.
Joskus on kiva olla hetki yksin ja tehdä asioita eri tavoin ja lähteä turvallisesti mutta rohkeasti liikkeelle, ikinä tiedä mitä tapahtuu. Asmuherääminen tai yövalvominen voi olla myös myöhemmin kivaa muisteltavaa. Ensimmäisen vauvan kanssa, pidin lahjakonvehteja hoitopöydän luona. Ja lupasin itselle että joka kerrasta saisi syödä yhden suklaan 🙂 ei ne kauan kestänyt mutta jäänyt mieleen, että hymyä riitti enemmän.
Miten jonkun elämässä voi olla noin vähän? Miten joku voi olla noin elämätön?
Eihän tässä koko elämää kerrota 🤗🤫 sieltä täältä pientä hyvää muistettavaa osana isompaa. Pitää osata nähdä pienet hyvät asiat ja olla niistä kiitollisia. Muuten käy niin kuin täällä monella, ei osaa olla mistään kiitollinen ja haluaa aina lisää, ja pettymys on valtava kun elämä ei tarjoa aina huikean hienoja isoja juttuja. Matkat ovat minusta aina extra hyvää, ja silloin, tästä on aikaa, ei ollut tyypillistä tehdä etätöitä sieltä ja täältä. Muistan että itsestä se oli tosi kivaa 🙂