Mitä oikeastaan edes muistat musta? Ole rehellinen
Nainen, mitä muistat
Anonyymi-ap
821779
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 82
Vanhimmat
Kaiken. Mieti sitä.
Huumorintajun, älyn, elämänilon, ehdottomuuden ja kauniit silmät muistan hänestä.
Hmmm….🤔
Olisi omahyväistä omia tämä, mutta kerran hän kyllä luonnehti minua ehdottomaksi…ja ainakin meillä oli niin hauskaa, että huumoripuolikin varmasti natsaa.
Siitä älystä en ehkä ehkä menisi takuuseen ja mun mulkosilmäni kamaline pusseineen nyt ainakaan mitään kauniit ole.
Ja se elämänilokin on saanut pikkaisen kolauksen, kun ei enää nähdä! 😢
Ajatteletko koskaan, että elä voi olla nopesti ohi?
En ajattele. Tämä elämä voi olla ohi hetkessä, seuraava on erilainen.
Haisit aina, jotenkin räyhäkäs, hankala
Sen miltä hänen katseensa ja läheisyytensä tuntui. Miten minusta tuntui, että hän todella näki minut siinä, missä monet katsovat, mutteivät todella näe. Miten se, kun hän oli takanani, sai henkeni lähes salpautumaan ja toivomaan, että voisin hengittää häntä ikuisesti ja koskea.
Ihana
Ai että 👩❤️👨
Muistan, että viimeisen kerran kun näin sinut, sinulla oli päälläsi keltainen teepaita. Sitä edellisellä tapaamiskerralla vihreä. Sitä edellinen paitasi oli musta ja pitkähihainen (en muista numeroita paidan etumuksessa, mutta ehkä yksi niistä oli 9). Kun tapasimme ensimmäisen kerran elokuussa vuosi sitten, paitasi oli lyhythihainen ruutukuvioinen kauluspaita, jossa oli hallitsevana värinä vaaleanpunaisen sävyjä.
Muistan sen, kun marraskuussa kerroit esimerkinomaisesti jotain suomalaisesta sisusta, aavistin kuvaamasi olevan omakohtainen kokemuksesi. Muistan siluettisi, kun katsoit tietokoneen näyttöä. Muistan punaisen ja harmaan takkisi. Muistan sen, kun tulit vasemmalle puolelleni katsomaan täyttäessäni paperilappua; se taisi olla helmikuussa. Muistan, miten käytit talvella tavatessamme kahta sanaa, joita minä olin käyttänyt tällä palstalla paria päivää aiemmin, samassa järjestyksessä. Muistan sen pitkän katseen silmiisi viime syystalvella, kun tutkin sitä, mitä niistä näkyy, etkä kääntänyt katsettasi pois vaikka katse jatkui ja jatkui. Muistan sen, kun sait minut itkemään, vaikka se ei sinun vikasi ollutkaan. Muistan sen, kun sain sinut nauramaan. Muistan sen, kun sinä sait minut nauramaan. Muistan niin paljon ettet uskokaan.
Himottavan miehen :)
Muistan äänesi, ilmeesi, katseesi, silmäsi, olemuksesi, juttujesi sisällön. Mutta en muista yhtään mitä sulla oli päällä. En koskaan muista sitä paitsi kerran kun oli kivan värikäs huppari.
Harvat hiukset ryppynen buldogin naama kun panet mua. Se on kamalaa. Ja ne rumat vanhat jalat. Ja sun keskivartalo on muuttunut kävelet ihan vinossa kuin vanha maajussi.
Aika vanhan. Näköinen " urheilija"
Tätä kenenkään paneskelua lukuunottamatta tunnut olevan melko realistinen arvioidessasi itseäsi
Mulla on hyvä muisti.
Muistan sinusta aika paljon. Mitä nyt siellä näkyi.
En mä halua niitä muille kertoa. Ne ovat minun muistoja eikä kukaan saa niitä pilata.
👍💜
Sinun ihanat silmät ja katseen, sinun äänesi. ☺️❤️ Miehelle
😘❤️
Muistan neutraalin katseesi. Siinä ei koskan ollut mitään lämmintä tunnetta.
Mitään muuta en muista.
Asialla tuskin kenellekään mitään käytänön merkitystä.
Mitä sitä vanhoja muisteleen
Niin. Joutaahan tuota, kunhan ensin, vaan vanhoiksi joutessaanme
Sinua en tunne! Mutta yleensä en jää kaipaaman miestä jos ero tullut, en muistelemaan. Jokaisen ihmisen pitäisi laskea irti ja jatkaa elämää,Miksi eläisin mennessä kun nyky hetki on ystäväni.Helsinki 29.7.23
Enoikeastaanmitaan. Sinun ulkonäön.
Ennennäkemätön muisto minulle.
Jaa mieleeni.
Ne on mun omia filminauhoja, mitä katselen, niissä ei ole negatiiveja mukana📽. Uusia odotellessa🎶
Toivottavasti ei mitään positiivista kuitenkaan, herranenaika.
Vaikka mitä. Ne hassut perunavarpaatkin
Ai ne,joita sä pusuttelit😊
Epäuskoisen hämmennyksen oikean luonteesi edessä
Aika usein mietin häntä, niin yleensäkin päällimmäiset muistot ovat mukana ja myös jotkut tärkeimmät kaukaiset muistot.
Mies kertoo itse ja kehuskelee itseään joten ei minun tarvi omaa näkemystä tähän edes kertoa. Ei se häntä edes kiinnosta.
Vaikutit maaniselta- hoit yhtä ja samaa lausetta, kelasin että oletko käynyt jonkinsortin aivopesuprogrammin läpi
Muistan kaiken, aivan kaiken ja tiedät sen.
Mä en muista......mua harmittaa tää muistamattomuus.
Ihanaa! Ei muisteta toisiamme ollenkaan, niin voidaan taas kohdata toisemme ihan uusina ihmisinä!
Naiselle,mieheltä
Hän ärsytti minua, monessakin mielessä. Kiusoitteleva, ärsyttävä pukki. Nämä muistan :)
Muistan hetket, kun katseemme kohtasivat. Muistan hetket, kun seisoit vierelläni ja juttelimme (työasioista). Muistan silmäsi, vahvat käsivarret, kauniin otsan.
Muistan kun vaan tuijotettiin toisiamme silmiin etäisyydeltä. Tuntui. Minne se mies katosi?
Tapahtui töissä?
Tapahtui töissä.
Tapahtui töissä.
Sinä puuhastelit ja mies tuijotti sinua ja tuijotit takaisin ihmetellen mitä tuo tuijottaa?
Ei kun seistiin kätävällä ja eteisessä ja molemmat etsi katseella toisen. Molemmat tiesi kyllä.
Tämä ei ole multa vaikka noin kävi mullekin. Sivusta naiselta.
Ihana, välittävä, hauska luonne on hän. Panin merkille tärräävät kädet ja äänen viimeksi.
Oliko sillä krapula??!
Muistan hänet täydellisenä miehenä. Satuhahmona, joka oli pelkkää unelmaa ja vaaleanpunaista hattaraa. Tarinana mikä ei saanut jatko-osaa tai onnellista loppua.
Biboy
Sinä olet sen tarinan toinen täydellinen puolisko
Sinä ja se kaikki mitä tapahtui ovat muistona minulle yksi ja sama. Tai oikeastaan mitä ei tapahtunut. Mutta järkeä ei ole tässäkään loputtomassa pähkäilyssä, mitä olisi voinut tapahtua, jos jokin olisi ollut toisin. Itsensä alkaa tuntea jo häiriötekijäksi tällä tavalla. Voi olla fiksua puhua käännekohdasta kaikessa välillämme olleessa, mutta sen on voinut varmasti tunnistaa vain jälkikäteen. Taaksepäin kun voi näyttää olevan hetki ratkaiseva elämässä, mutta tietenkään tuolloin siinä ei vaikutelma ollut tuo. Pikemminkin noina aikoina tuntui siltä, että olisi ollut käytettävissä loputon määrä päiviä, kuukausia, vuosia selvittää suhteeni kaikkeen, sinuun, tehdä juuri oikeita asioita, sekä loputon määrä uusia mahdollisuuksia korjata kaikkien noiden pienten väärinkäsitysten yhteisvaikutus.
Jotenkin samanlaista, mutta varmaan erilaista. Ehkä olimme liian nuoria rakentamaan jotain yhteistä. Suunnitelmat oli avoinna, ihmisiä ympärillä joihin ei ollut vielä tutustunutkaan..
Moni asia olisi ollut keskusteleminen arvoinen, mutta hahmottui vasta vuosien kuluttua. Syyllisyyttä tunnen vieläkin. . vaikka ymmärrän jo osittain mikä välillämme muuttui. En hylännyt meitä yksin.
Muistan miten se tuntui onnen alkamiselta kun tapasin hurmaavan muukalaisen josta en tiennyt vielä mitään. Ja sen joulukuisen talvisen henkäyksen. Mutta muistan vain sen, minkä haluan. Ja tiedän vain sydämeni tietämän.
Tämähän on jatkoa edelliseen:) tietyssä elämän vaiheessa tietysti osuu useille kohdalle:) Tunsin kerran samoin. Edelleen lämmittää se tunne, jonka sait aikaan ja kuinka selvää oli että se olit sinä. Olisi pitänyt uskaltaa enemmän ja miettiä vähemmän:) ja toisaalta, vain sen haparoinnin takia ja ansiosta olen nyt sitä mitä olen.
En muista tapaamisestamme juuri mitään. Olin itse niin paniikissa.
Muistan, että sulla oli musta neulepaita ja kauniit hartiat. Sinulla oli kauniit valkeat kädet ja kello, jota siirsit ranteessa tavalla, joka muistutti jotain menneisyydestä.
Ennen kaikkea muistan hymysi ja kauniit silmät, joiden olisin toivonut katsovan minua samalla tavalla maailman loppuun asti. Niin ei valitettavasti tapahtunut, vaikka minulla on vieläkin, vuosien jälkeen, tunne, että sinä ajattelet samoin.
Muistan hajanaisia välähdyksiä vuosien takaa, miltä näyttääkään nyt, vanhempana. Oli silloin nuori ja hauska.
Ei tarvitse hirveästi muistella. Olet kirkkaana mielessäni päivittäin. Lämmöllä ja haikeudella ajattelen. Irl kohtaamisesta muistan kosketuksen käsivarressani❤️🔥. Ja jos haluan kuulla äänesi yhä uudestaan ja uudestaan, kaivan kuulokkeet🎶🎶.
Nyt päivä☕️ ja 🎶🎶. Taas homma jatkuu - luotan huomiseen🌞
Ihanaa, sekö sitten kosketti sua siellä konsertissa. Ihanaa. Vauuuu! Robin kosketti sua ohimennessään, Jihuu!
Kerro tuosta tilanteesta millainen se oli?
Että maailman suloisin💕
Taisin olla erittäin erittäin kovaa juovuksissa.
Missä me nähtiin?!
Missä me nähtiin?!
Missä me nähtiin?!
Niinhän sitä porukalla oltiin 🤭
Huumorintajuton, urakeskeinen narsisti.
Varmaan ne useat orgasmit mitä annoit jotka pisti tärisemään useita minuutteja kuin kala kuivalla maalla.
Huumorintajun ja Luotettavuuden
Ei nyt se on pelottava🤣
Olit se rasittava perskärpänen. Lähinnä sen muistan. 😄
Muistan kivat sanasi viimeisissä viesteissä. Muistan veitsen jonka samalla kaivoit jostain esille ja tunteen kun hiljalleen käänsit sitä veistä sydämessäni koko kesän. Muuta en oikein muistakaan.
Epävarmuus. Epäluuloisuus. Turvattomuus. Tarvitsevuus.
Hyvä huumori. Ymmärtäväisyys. Mielikuvitus. Luottamus hyvään tulevaisuudessa. Että elämä voisi parantua.
☆Levollista yötä
Viime näkemisestä on jo useampi kuukausi, niin en kohta enää muuta kuin kaipauksen.
Suudeltavat huulet ja taitavat kädet
Lapsuudesta muistan että hän oli hauska tyyppi jonka seuraa odotti ja kaipasi.
Odotin aina sitä tiettyä aikaa vuodesta jotta tapaamme.
Se oli tärkeää aikaa silloin minulle.
Mietteliään, tutkivan katseen. Kuin pyrkisi lukemaan ajatukset ja näkemään sieluun. Naurun. Älykkäät silmät.
Päällimmäisenä tunteet jotka sait aikaan ja joita en myönnä
Sinä olet hyvä suutelemaan ja sinulla on ihanat sormet. Jäi nälkä ..
Muistan nyt viime viikolta, kun otti käteni käsiinsä ja katsoi sitten niin kauniisti.
Muistan hänestä päällimmäisenä valtavan kivun, jonka minussa aiheutti. Ehkä se onkin hyvä muistaa, vielä ainakin, ettei toista enää samaa kuviota.
Muistan ihan kaiken, voin vaikka kirjain kerrallaan luetella viestit välillämme. Face to face, muistan hänen ignooramisen, ja selittelyn vahvassa humalatilassa ja lopulta sylin ja hänen loittonevan selkänsä..💔